Milano-Cortinan olympiavalmistelut ovat pahasti kesken.
Milano-Cortinan olympialaisten jääkiekkokaukalon koosta on tullut melkoinen puheenaihe.
Olympialaisissa pelataan noin 60 metrin pituisessa ja 26 metriä leveässä askissa. NHL:ssä on totuttu mittelemään noin metrin pidemmässä kaukalossa.
Italian järjestelyongelmien takia on teoriassa yhä mahdollista, että NHL-pelaajat eivät saavukaan olympialaisiin. Kaukalon koon lisäksi kiekkokansaa puhuttaa jään potentiaalinen huono kunto. Kestääkö jää usean ottelun pelaamisen saman päivän aikana, kun hallissa on yleisöäkin?
Santa Giulia -areena on vielä pahasti keskeneräinen vain pari kuukautta ennen olympiakiekon alkua.
– Jos jää on pelikelvoton, sitten se on pelikelvoton. Jos pelaajat kokevat jään vaaralliseksi, he eivät pelaa. Niin yksinkertaista se on, NHL:n varakomissaari Bill Daly sanoi maanantaina Sportsnetille.
Ensin puhutti kaukalon koko, sitten jään laatu.
Daly sanoi The Athleticille jääneensä siihen käsitykseen, että IIHF ei tiennyt NHL-kaukalon mittoja.
Toisaalta NHL on itse järjestänyt Global Series -otteluita samankokoisessa kaukalossa kuin mitä Milanossa on.
Noloa
Lasse Kukkonen pelasi olympiakiekkoa Italiassa vuonna 2006. Jussi Eskola
Entinen huippupelaaja, olympia- ja NHL-kaukalot läpi kolunnut Lasse Kukkonen ei ostanut selitystä, että metrin lyhyempi kaukalo olisi turvallisuuden osalta niin merkittävä haittatekijä, että NHL-pelaajat vetäytyisivät arvokisoista.
– Kuulostaisi aika kaukaa haetulta, jos puhutaan turvallisuusriskistä ja kaukalon koosta, eikä esimerkiksi siitä, onko moderni joustokaukalo vai vanhan tyypin kaukalo. Luulisi, että pelaajat pystyvät sopeutumaan eri kokoiseen kaukaloon. En tiedä, miten se olisi merkittävä turvallisuusriski.
NHL:n huoli jään kunnosta on aiheellinen. Halli on pahasti kesken, eikä testitapahtumaa ole voitu näin järjestää yleisölle.
Kolminkertainen olympiamitalisti toteaa, että tämä on huomattavasti tärkeämpi turvallisuusseikka.
– Se on huomattavasti merkittävämpi asia. Jos jäässä on railoja tai pehmeyttä, loukkaantumisriski kasvaa huomattavasti. Tässäkin veikkaisin, että NHL haluaa varmistaa jään kunnon hyvissä ajoin ja nostaa asian nyt jo esille.
Kukkonen pohtii myös, ovatko olympiakaukalosta ja -fasiliteeteista vastaavat yhtä tosissaan kuin NHL.
– Voi olla, että NHL:llä ei ole ihan sellainen käsitys, että Italiassa olisi ymmärretty, kuinka vakavasti tämä asia otetaan. Nyt sitten haluttiin nostaa asia esille julkisuuden kautta ja panna oikeasti painetta toiseen suuntaan.
Järjestäjän sekoilu kaukalon ja jäähallin kanssa ihmetyttää moninkertaista arvokisakävijää.
– Toki onhan se ihmeellistä, että ei osata kaukaloa kasata. Mutta en jaksa uskoa, että kovin moni pelaaja, joka on lapsena haaveillut edustavansa maataan olympialaisissa, heittäisi pyyhkeen kehään, kun kaukalo on metrin väärän kokoinen.
Kuinka nolona pidätte sitä, jos NHL-pelaajat lopulta vetäytyisivät olympialaisista?
– Jos nyt haluaa kunnolla jossitella ja kävisi niin, olisihan se noloa. Siinä oltaisiin sitten aikamoinen aasin hattu päässä. Koska tässä on edelleenkin aikaa olympialaisiin. En kuitenkaan usko, että tähän asti joudutaan menemään.
Ei ensimmäinen kerta
Kukkonen on kaikesta huolimatta optimistinen. Hän uskoo, että pahimmilta uhkakuvilta vältytään ja NHL-pelaajat ovat helmikuussa yhdessä mukana ratkomassa olympiamitalien kohtaloa.
– Itselläni on sellainen mielikuva, että melkein kaikissa isoissa arvokisoissa, on sitten olympialaiset tai esimerkiksi jalkapallon MM-kisat, jännitetään, saadaanko hallit, stadionit ja suorituspaikat valmiiksi ajoissa. Aina ne ovat kuitenkin valmistuneet kilpailukuntoon. Muistaakseni aiemmissakin olympialaisissa on viime metreillä taiteiltu leikkaa ja liimaa -periaatteella paikat kasaan, hän arvioi.
– Mutta onhan se siinä mielessä huvittavaa, että aina tapahtuman ajankohta tiedetään hyvissä ajoin, mutta siitä huolimatta joudutaan spekuloimaan, että mitä jos paikat eivät valmistukaan ajallaan. Uskon kuitenkin, että NHL-pelaajat pelaavat olympialaisissa.
Leijonalegendan mielikuva ei ole väärä.
Torinon talviolympialaisissa vuonna 2006 rakennustyöt venyivät viime metreille, eikä jäähallissa ehditty järjestää kunnollista testitapahtumaa. Järjestäjät joutuivat tekemään vain pari kuukautta ennen kisojen alkua merkittäviä muutoksia katsomoon.
– Huomasimme, että se iso ovi, josta Zamboni ajaa sisään, oli liian pieni. Heidän piti kirjaimellisesti leikata katsomoa pois saadakseen sen kuntoon, Torinon olympialaisissa jääkiekon lajipäällikön asemassa rakennustöitä seurannut Jukka-Pekka Vuorinen kertoi The Athleticille.
Jukka-Pekka Vuorinen jakoi ajatuksiaan The Athleticille. Pete Anikari
Milanon jäähallin rakennustyöt ovat kuitenkin vielä enemmän kesken kuin Torinossa vuonna 2006 samaan aikaan.
NHL:n työntekijät kävivät katsomassa fasiliteetteja elokuussa, jolloin näky oli karu: harjoitushallin rakentamista ei ollut edes aloitettu eikä jäähallille ollut raivattu tietä.
Tämän takia NHL on lähettänyt omaa henkilökuntaansa paikan päälle konsultoimaan rakennustöissä.
Hyvä kokemus
Kukkosella on omakohtaista kokemusta Italiassa järjestetyistä talviolympialaisista. Oululainen edusti maataan Torinossa vuonna 2006 ollessaan 24-vuotias.
Kukkonen kertoo ihmetelleensä olympiahuumaa suurin silmin. Hän ei huomannut mitään erityisiä ongelmia järjestelyissä.
– Ensimmäinen muistikuva on tietysti se, kuinka upea ja mahtava se kokemus oli. Se oli ensimmäinen kertani olympialaisissa, ja siinä Leijonien joukkueessa oli paljon idoleitani, kuten esimerkiksi Teemu [Selänne].
Jälkeenpäin tarkasteltuna puutteitakin löytyi.
– Nyt kun jälkeenpäin muistelee, eivät ne olympiakylän asunnot ihan priimaa olleet, ja ehkä siellä oli muitakin pieniä ongelmia. Mutta se on toisaalta inhimillistäkin tuon kokoluokan tapahtumassa. Isossa kuvassa kaikki meni hyvin, hän muistelee.
Kärpäsestä härkänen
Pekka Virta on Iltalehden jääkiekkoasiantuntija. Roni Lehti
Mitä tulee itse tuotteeseen jäällä, Iltalehden jääkiekkoasiantuntija Pekka Virta ei usko, että metrin heitto kaukalossa vaikuttaisi merkittävästi itse peliin.
Parhaat ovat parhaita olosuhteista huolimatta.
– Uskon, että tuo muutos [lyhyempi kaukalo] ei ole NHL:ssä pelaaville pelaajille niin suuri. Jos taas levennettäisiin kaukaloa olympiamittoihin eli 30 metriin, se voisi muokata peliä paljon enemmän. NHL-pelaajat kuitenkin ovat pääosassa turnauksessa.
Asiantuntija pohtii, että jos kaukaloa levennettäisiin, pelaajat eivät puolustaisi määrällisesti niin paljon mies miestä vastaan. Leveässä kaukalossa yhteistyöpuolustaminen korostuu.
– Parhaat pelaajat ja joukkueet lopulta pärjäävät. Siinä mielessä metri ei hirveästi muokkaa itse peliä. Hyvät pelaajat sopeutuvat tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Virta muistuttaa, että joukkueet ja pelaajat ovat menestyneet ennenkin uusissa ympäristöissä.
Esimerkiksi Neuvostoliitto voitti olympiakultaa Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988 joukkueelle entuudestaan tuntemattomammassa pienessä kaukalossa.
Vauhti
Jääkiekko on viime vuosina liikkunut hurjaa vauhtia entistä nopeampaan suuntaan, jotta peli olisi mahdollisimman yleisöystävällistä ja viihdyttävää.
Peliä on pyritty nopeuttamaan muun muassa suurentamalla hyökkäysaluetta siirtämällä siniviivoja taaksepäin. Tällä on toivottu pitkiä hyökkäyspään pyörityksiä ja komeita yksilösuorituksia.
– Ja kamppailu- ja estopelaamista rajoitettiin. Tämä myös vähensi osaltaan yksi vastaan yksi -tilanteita, joissa virtuositeetti ja yksilötaito olisivat nousseet esiin, Virta sanoo.
Sääntömuutokset ovat tehneet myös sen, että kiekko viivaan ja toimitus maalille -tyylinen kaava on yleistynyt ja suuressa arvossa.
– Näissä tilanteissa maalin edustalla on paljon tapahtumia. Puolustuspelaaminen on nyt sitä, että sumputetaan keskustaa.
Virta ymmärtää NHL:n orastavan huolen pelaajien turvallisuudesta hurjissa vauhdeissa, mutta hän ei koe, että metrin merkitys olisi järisyttävä.
– Kun vauhti on kova, tapahtumia tulee enemmän ja sitä kautta riskit ovat suurempia.
