Anne Pentikäinen tietää, miten joulusta selviää edullisesti. Hän kertoo vinkkinsä.
Jouluun ei välttämättä mene paljon rahaa. Anne Pentikäinen, 68, loihtii kymmenelle läheiselleen aattoaterian ja antaa lahjat. Niihin riittää 150 euroa.
”Teen melkein kaiken itse alusta lähtien, katson tarjouksia ja pyrin siihen, että ruokaa ei jää yli”, hän luettelee keskeisiä keinojaan.
Kun joulu koittaa, herkkua on monenlaista. Pöytään nostetaan kinkku, kylmäsavu- ja lämminsavulohta, silliä, lihapullia, peruna-, porkkana- ja lanttulaatikot, rosolli ja kotijuusto. Viime vuosina Pentikäinen on tehnyt myös persimon- ja katkarapusalaatit.
Keskeistä on suunnitelmallisuus. Pentikäinen laatii listoja. Niistä voi tarkistaa, mitä on hankittu, mitä jo tehty ja mitä on tekemättä.
”Kun aloittaa ajoissa, pystyy vähentämään stressiä ja hyödyntämään tarjouksia. Niitä on yllättävän hyvin, kun vain viitsii seurata.”
Esimerkiksi viime vuonna Pentikäinen osti viisi kiloa perunaa eurolla. Siitä riitti moneen ruokaan. Juurekset eivät muutenkaan maksa paljon.
Perunalaatikko imeltymässä puuhellan lämmössä. Pentikäinen vinkkaa, että kyseessä on ruokatoimittaja Mysi Lahtisen resepti. Siinä imeltymistä parantaa ripaus ruisjauhoa. Kuva: Haastateltavan albumi
Joulunalusviikolla keittiöstä alkaa tulvia tuoksua jos jonkinlaista.
”Teen laatikot pakastimeen raakasoseena paistovalmiiksi.”
Puuhellalle mahtuu kerralla useampikin kattila ja kulho. Pentikäinen on ihastunut lanttulaatikkoon, jota hänen isoäitinsä aikoinaan teki. Sen pohjana on pirkanmaalaisille tuttu lanttuhauta, jossa lanttuja haudutetaan tuntikausia, jolloin ne pehmenevät ja karamellisoituvat.
Valmiita raakasoseita Pentikäinen ei käytä. Hän ei karta niitä säästääkseen, vaan siksi, että niistä ei tule tarpeeksi hyvää laatikkoa. Rosollin punajuuret Pentikäinen keittää itse, koska ei pidä etikkaisesta mausta.
Jauhelihan Pentikäinen ostaa hyvissä ajoin ja pyöräyttää siitä pullat pakastimeen.
Pöydän antimista kalat ja kinkku ovat kalleimmat. Sillit sekä kylmä- ja lämminsavulohen Pentikäinen ostaa – samoin kinkun, joka on yleensä noin nelikiloinen.
Juustoa hän on joskus koettanut tehdä, mutta siitä tuli kuivaa koppuraa; niinpä hän nappaa kaupasta paikallisen juustolan piimä- tai kotijuuston.
Pentikäinen yrittää saada kinkun tarjouksesta. 3–4-kiloinen on sopivan kokoinen. Kuva: Henry Rantaniemi
Edullisen joulun salaisuus on siinä, että viitsii nähdä vaivaa. Pentikäisen mielestä moni askare hoituu kivuttomasti ja helposti, kun organisoi ja aloittaa ajoissa.
”Porkkanat voi panna hautumaan ja riisit kiehumaan telkkaria katsoessaan”, hän vinkkaa.
Pentikäinen arvelee olevansa ”perusnuuka”, mutta ei tee kaikkea vain säästääkseen. Hänestä on mukavaa kokata, ja itse tekemällä saa maukkaampaa.
”Valmislaatikot eivät ole meillä kovassa suosiossa. Niitä pitäisi aina tuunata kermalla ja siirapilla.”
Perheessä ei arkenakaan syödä eineksiä. Einesruoka on Pentikäisestä aina vanhaa, koska se on jäähdytetty ja syödään lämmitettynä.
Heitä, jotka kasaavat jouluksi ostoskärryn täyteen valmista ruokaa, Pentikäinen ei silti suinkaan moiti. Hän ymmärtää, että tilanteet, taidot ja kiireet vaihtelevat.
”Olen eläkkeellä”, minulla on aikaa.
Valmislaatikot tai muut einekset eivät maistu Pentikäisille. Kuva: Sami Kero
Leipominen ei ole Pentikäisen juttu. Pipareita hän saattaa leipaista, tai tehdä tortut valmiista taikinasta. Ne ovat hänestä kuitenkin turhan rasvaisia.
Joulupöytään kakun tuo kummityttö.
Ruuan kanssa Pentikäisillä nautitaan jouluna yleensä viiniä, ja kahvin kanssa ”jotain muuta”. Alkoholit eivät sisälly 150 euroon, mutta ”niitähän ei ole pakko olla”.
Aatoksi somerolaiskotiin saapuu kummityttö kolmen kouluikäisen lapsensa ja isänsä kanssa, Pentikäisen äiti ja hänen miehensä vanhemmat.
Pentikäinen on huolehtinut pöydän antimista jo vuosikausia. Nykyisin 93-vuotias anoppikin on jo antanut periksi, eikä enää väkisin halua osallistua järjestelyihin.
Konvehtien sijaan Pentikäinen paketoi tänä vuonna tossukoita. Kuva: Haastateltavan albumi
Lasten pakettien sisältö on yllätys. Aikuisten paketeista on aiemmin löytynyt muun muassa konvehteja, mutta tänä vuonna Pentikäinen on vaihteeksi neulonut tossukoita.
Lahjoja ei tarvita ylettömästi.
”Kaikilla on kaapit täynnä tavaraa muutenkin.”
Pentikäinen saattaa saada kukkia.
Paketit kasataan kuusen alle. Se on 130-senttinen muovikuusi, jossa on valot valmiina. Sen Pentikäiset hankkivat työpaikalleen ollessaan vielä yrittäjiä.
”Sen kanssa on menty varmaan 20 vuotta. Katsotaan”, miten pitkään se kestää.
Haja-asutusalueen hämäryyttä Pentikäinen torjuu valoilla ja koristeilla.
”Lunta odotellaan. Se toisi vähän valoa”, hän toivoo.