Suomalaisten pitäisi suhtautua vastuullisemmin työntekoon, lataa halpakauppaketju Tokmannin perustaja ja useiden yritysten toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen. Hänen mielestään myös joulun pyhät sietäisi siirtää pois arkipäiviltä.
Kyösti Kakkonen lausuu suorat sanat muun muassa etätyöskentelystä. TIINA SOMERPURO
– Olemme liemessä, ellei tuottavuutta päästä nostamaan, lataa Tokmannin perustaja, kauppaneuvos Kyösti Kakkonen.
Kakkonen on huolissaan erityisesti Suomen tuottavuuskehityksestä, joka on polkenut viime vuodet paikallaan. Hänen mukaansa esimerkiksi etätyöskentely on halvaannuttanut suomalaisten työnteon täysin.
– Työtuottavuus ei ole noussut viimeiseen 15 vuoteen, vaikka palkat ovat nousseet.
Vastuullisuuden pitäisi näkyä myös työnantajan ja henkilöstön välisessä suhteessa.
– Työnantaja katsoo, että henkilöstö voi hyvin, ja henkilöstö katsoo, että yritys voi hyvin.
Kakkonen toteaa valtion velan olevan niin suuri, ettei siitä selvitä ilman suuria säästötoimenpiteitä ja leikkauksia. Suomi joutui vastikään EU:n tarkkailuluokalle liiallisen alijäämän takia.
– Onhan se vaan tosiasia, että Suomi on pulassa. Ihmiset kuvittelevat, että etuuksia vaan annetaan lisää. Meidän julkinen sektori on aivan liian iso. Se on liian kallis, se on ylimitoitettu tälle kansalle, se on tehoton ja siellä on liian paljon porukkaa.
Kyösti Kakkonen perusti Tokmannin yhdessä Kari Kakkosen kanssa vuonna 1989. Kakkosen sylissä on Piki-koira. Karoliina Vuorenmäki
Nelipäiväinen työviikko vain harhainen ajatus
Nelipäiväisestä työviikosta on käyty aika ajoin kovaa keskustelua. Vuonna 2019 liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Sanna Marin (sd) herätti laajaa keskustelua väläyttämällä neljän päivän työviikkoa.
Muutama vuosi sitten Iso-Britanniassa tehtiin maailman suurin nelipäiväinen työviikon kokeilu, johon osallistui 61 organisaatiota ja 2 600 työntekijää. Kokeilun lopputulokset julkistettiin ”suureksi läpimurroksi”. Tuloksien mukaan työntekijöiden poissaolot vähenivät ja työntekijöiden työhyvinvointi parani. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen tyrmäsi kokeilun tulokset heinäkuisessa kolumnissaan.
Viime vuosina puhututtanut ajatus nelipäiväisestä työviikosta on ”kuin suoraan hölmölästä”, tuumii Kakkonen.
Kakkosen mielestä se, että viiden päivän työt saataisiinkin tehtyä neljässä päivässä, on vain merkki aiemmasta tehottomuudesta. Hän myös huomauttaa, että harva tuskin olisi valmis laskemaan palkkaansa samassa suhteessa työpäiviin.
– Tämähän on täysin populistista ajattelua, joka erityisesti vaalien alla tulee esiin, kun halutaan nuoleskella suomalaisten harhaisia illuusiokuvia. Seuraava vaihe on sitten se, että joudutaan kolmipäiväiseen työviikkoon. Joku poliitikko kokaiinihöyryissään saattaisi keksiä tämän homman, Kakkonen täräyttää.
Ammattiliitto Pron mukaan lyhennetty työviikko voi kuitenkin olla tärkeä keino esimerkiksi ikääntyneiden työntekijöiden jaksamiselle ja työelämässä pysymiselle.
Arkipyhät kapuloina rattaissa
Kakkosen mielestä kalenteripyhät pitäisi siirtää arkipäivistä viikonloppuihin. Näin vältyttäisiin työpäivien menetykseltä. Arkipäivälle sijoittuvat vapaat sotkevat Kakkosen mukaan työkalenteria ja aiheuttavat vaikeita henkilöstöjärjestelyjä. Myös vappu olisi työpäivä, jolloin työtuloksesta muodostunut palkka ei menisikään työntekijän pussiin vaan valtiolle. Jopa joulunvietto pitäisi siirtää viikonlopun kupeeseen. Itsenäisyyspäivää sen sijaan voitaisiin viettää oikeana ajankohtana.
– Jouluaattoa voitaisiin viettää perjantaina, jolloin lauantai ja sunnuntai voisivat myös olla juhlapäiviä, Kakkonen ehdottaa. Tällöin tehokasta työaikaa menetettäisiin vain yhden päivän verran.
Iltalehti uutisoi aiemmin syksyllä kokoomuksen yrityksestä muuttaa arkipyhät työajaksi. Valtiovarainministeriön budjettiosastolla selvitettiin kesällä kokoomuksen pyynnöstä loppiaisen ja helatorstain muuttamista työajaksi sekä sunnuntai- ja ylityölisien leikkaamista. Pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan muutoksia ei kuitenkaan olla valmistelemassa tai tekemässä.