Indonesia|Metsäteollisuudesta johtuva metsien harventuminen uhkaa puiden latvustoissa oksalta oksalle liikkuvaa orankia.
9.12. 12:55
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Maanvyörymät ja tulvat uhkaavat Sumatran ja Borneon saarilla orankeja, joiden elinympäristöt ovat harventuneet kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden takia.
Tapanulin alueella elää enää noin 760 orankia.
Ympäristöjärjestöjen mukaan metsien hävittäminen ja kaivostoiminta on pahentanut luonnonkatastrofin seurauksia.
Trooppinen hirmumyrsky on tappanut Sumatralla yli 900 ihmistä. Euronews kutsui sitä yhdeksi vuoden tappavimmista luonnonilmiöistä.
Indonesiaa marras–joulukuun vaihteessa koetelleet tappavat maanvyörymät ja tulvat uhkaavat myös orankeja, kertoo uutistoimisto Reuters.
Harvinaisia ihmisapinoita elää vain Sumatran saarella Indonesiassa sekä Indonesian ja Malesian jakamalla Borneon saarella. Oranssista karvoituksestaan tunnistettavan orangin kaikki kolme alalajia ovat äärimmäisen uhanalaisia.
Trooppisen hirmumyrskyn aiheuttamat tulvat olivat Reutersin mukaan tappaneet tiistaihin mennessä Sumatralla 962 ihmistä, ja 291 ihmistä oli yhä kateissa. Myrskyn vuoksi myös Thaimaassa ja Malesiassa on kuollut yhteensä noin 200 ihmistä.
Euronews kutsui tulvia yhdeksi vuoden 2025 tappavimmista sääilmiöistä.
Orangutan Information Center -järjestölle (OIC) metsänvartijana työskentelevä Amran Siagian kertoi Reutersille tavanneensa usein orankeja.
Nyt apinat ovat hänen mukaansa kuitenkin kadonneet tai siirtyneet muualle.
”He ovat varmasti liikkuneet kauemmas ja kauemmas pois. En voi enää kuulla niiden ääniä”, Siagian sanoi.
Varsinainen uhka ihmisapinoille eivät kuitenkaan ole luonnonvoimat vaan ihminen. Orankien luonnolliset elinalueet eli Sumatran saaren metsät ovat harventuneet muun muassa kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden takia.
Siagianin mukaan orangit elävät liikkumalla puiden latvustoissa oksalta oksalle.
”Metsien harventuminen tekee siitä vaikeampaa.”
Siagian työskentelee orankien parissa Tapanulin alueella pohjoisella Sumatralla. Tapanulin orangit ovat orankilajeista uhanalaisimpia. Niitä on OIC:n mukaan jäljellä enää noin 760.
”Jos valtiolta ei tule apua, orangit voivat kuolla täällä sukupuuttoon. Varsinkin kun metsiä hävitetään.”
Kokonaisuudessaan Indonesiassa ja Malesiassa arvioidaan elävän noin 120 000 orankia.
Metsänvartija esitteli Reutersille myös laittoman metsäteollisuuden jälkiä.
Uutistoimiston mukaan Sumatralta on kadonnut tällä vuosituhannella yli Sveitsin kokoinen alue metsää. Paikallisten johtajien ja ympäristöjärjestöjen mukaan metsien vähentyminen pahensi luonnonkatastrofin seurauksia.
”Tilannetta ei voi selittää enää kertomuksella sään ääri-ilmöistä”, ympäristöasioihin keskittyvä Jatam-kansalaisjärjestö sanoi lausunnossaan.
”Tämä katastrofi johtui luonnonilmiöiden lisäksi myös ekologisista tekijöistä, nimittäin valtion epäonnistuneesta luonnonvarojen hallinnasta”, toinen ympäristöjärjestö Walhi sanoi.
Paikallista kultakaivosta hallinnoiva yritys PT Agincourt Resources taas sanoi Reutersille, että kaivostoiminnan ja tulvien suora yhdistäminen on ”ennenaikainen ja epätarkka johtopäätös”.
Yritys syytti katastrofista juuri sään ääri-ilmiöitä, tulvivaa jokea ja tukkien aiheuttamia tukoksia.