Muun muassa hyvinvointialueiden vaikea tilanne ja anteeksipyyntö saamelaisilta nousivat esiin Riikka Purran ja Teemu Keskisarjan tiedotustilaisuudessa.
Perussuomalaisten puoluevaltuuston tiedotustilaisuus joulukuussa 2025. Paikalla 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja ja puheenjohtaja Riikka Purra. Atte Kajova
Kun saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa hiljattain, pääministeri Petteri Orpo (kok) katsoi, että valtion on pyydettävä anteeksi saamelaisilta heihin kohdistuneita vääryyksiä.
Anteeksipyyntö on saanut laajaa tukea mutta perussuomalaisista sitä vastustetaan. Tämä tuli selväksi puolueen puheenjohtaja Riikka Purran suulla tänään puoluevaltuuston yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
– En ylipäätänsä kannata tällaisia erilaisia anteeksipyytelyitä. Jos nyt mietitään vaikka, että olemme juuri viettäneet itsenäisyyspäivää, niin aika helppo olisi päätyä myös sellaiseen, että Suomessa pitäisi pyytää sotaveteraaneilta anteeksi. Heidän kohtelunsa muutama vuosikymmen taaksepäin ei varmasti ollut kohdallaan, Purra sanoi medialle.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja sanoi kommentoivansa asiaa historioitsijana.
– Suomella ei ole mitään anteeksipyydeltävää saamelaisten sorrosta. Tuo mukamas kolonialismi on mielikuvateollisuuden tuote, Keskisarja muun muassa lausui.
Ajankohta, jolloin saamelaisilta pyydettäisiin anteeksi, on epäselvää. Purran mukaan ainakaan tämän hallituksen aikaisesta anteeksipyynnöstä ei ole ollut keskustelua.
– Minä en ainakaan pyydä anteeksi mitään enkä peru ja kadu, Keskisarja jatkoi.
Rahoituslaki suuri ongelma
Riikka Purra sanoi puoluevaltuustopuheessaan sote-uudistuksen ongelman kiteytyvän siihen, että hyvinvointialueita on liikaa ja rahoituslaki on monelta osin epäonnistunut.
Purra muistutti medialle, että hyvinvointialueiden arviointimenettelyistä voi seurata alueiden yhdistämisiä. Ne olisivat kuitenkin pitkä prosessi. Poliittisesti voitaisiin tehdä nopeampia muutoksia, mutta niitä Purra ei suoranaisesti ennakoinut.
– Vaikka alueita on selvästi liikaa asiantuntijoiden näkemyksen mukaisesti, se ei ole varmaankaan se suurin ongelma tässä, vaan rahoituslaki, hän tähdensi medialle.
Purran mielestä rahoituslain määräytymisperusteissa on ongelmia. Vielä tätäkin suurempi ongelma on Purran mukaan jälkikäteistarkistus, jossa ”käytännössä kaikille alueille annetaan lisää rahaa riippumatta siitä, tarvitsevatko ne lisää rahaa”. Vastaavasti kaikilla alueilla rahoitus ei kuitenkaan ole riittävää.
Keskustan avaus ei vakuuta
Purra muistutti, että vuoden alkupuolella on luvassa pääministerin ilmoitus. Siinä kerrotaan, mitä tämä hallitus voi sotelle vielä tehdä.
Laaja rahoituslain remontti pitää Purran mukaan valmistella osin parlamentaarisesti ennen vaaleja. Lakimuutoksista on päätettävä lopullisesti hallitusneuvotteluissa, jotta laki voisi olla valmis vuonna 2029. Samalla pitäisi uudistaa kuntien rahoitusta.
Keskusta on v äläyttänyt hyvinvointialueiden velkasaneerausta.
Jos arviointimenettelyssä oleva hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon, voidaan aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät antaa osittain anteeksi. Näin kannustettaisiin vaikeimmassa asemassa olevia alueita talouden tervehdyttämiseen, puolue on esittänyt.
– En ymmärrä keskustan esitystä velkasaneerauksesta arviointimenettelyssä oleville alueille, koska arviointimenettelyn tarkoitus on juuri se, että taloutta ja palveluita saadaan oikeaan kuntoon, Purra kommentoi.
– Vastaavasti jos alijäämiä lähdetään taseesta sellaisenaan korjaamaan, tietenkin se myös maksaa merkittävästi. En muista, että keskustan vaihtoehtobudjetissa tarjottiin tähän rahoitusta, Purra lausui.