Kylmän sodan aikana suurvallat mittelivät voimiaan mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Yksi saavutus, jossa Neuvostoliitto vei voiton kotiin, oli se, kuka saavuttaa ensimmäisenä Etelän luoksepääsemättömyyden navan.
Luoksepääsemättömyyden navalla viitataan kohtaan, joka on kauimpana lähimmästä rannasta. Sellainen on jokaisella mantereella. Lisäksi valtamerten luoksepääsemättömyyden napa Point Nemo on Tyynellämerellä. Tässä tapauksessa kyseessä on Etelämantereen kauimmainen piste Etelämereltä.
Navan saavutti Kolmas neuvostoliittolainen Etelämantereen tutkimusretkikunta 14. joulukuuta 1958, Atlas Obscura kertoo. Jevgeni Tolstikovin johtama ryhmä perusti sinne tukikohdan, jossa vietettiin aikaa tapaninpäivään asti. Tietysti paikalle täytyi pystyttää myös Lenin-patsas, jonka nenä osoittaa Moskovaan.
Vaikka saavutus saattaakin kuulostaa puulaakisarjan mestaruudelta, sitä ei voi vähätellä. Se on huomattavasti vaikeammin saavutettava kuin Etelänapa, kertoo Kalifornian yliopiston Geologian laitos sivuillaan. Sen puolestaan saavutti – sattumoisin tai ei myös 14. joulukuuta – norjalainen Roald Amundsen vuonna 1911.
Etelän luoksepääsemättömyyden navalla korkeutta merenpinnasta on 3 718 metriä. Etelänapa on 878 kilometrin päässä. Lähin kaupunki on Kapkaupunki, jonne on matkaa 5 631 kilometrin päässä. Jo pelkästään alueen –58,2 celsiusasteen keskilämpötila riittää takaamaan hankalan saavutettavuuden.
Amerikkalaiset kävivät tarkastamassa tontit vuonna 1965. Toinen neuvostoliittolainen retkikunta kävi paikalla vuonna 1967. Vuonna 2007 paikalle pääsi ensimmäisenä jalkaisin brittiläis-kanadalainen retkikunta. Silloin tutkimusasema oli täysin lumen peittämä, joten retkikunta ei päässyt kirjoittamaan puumerkkejään kultaiseen vieraskirjaan.
Jos mielii lähteä kokeilemaan onneaan, navan voi laittaa navigaattoriinsa täältä. Eteläisen luoksepääsemättömyyden navan sijainti on tosin hieman kiistanalainen. Pitäisikö se mitata Etelämantereen reunasta vai jäätiköiden reunasta? Entä miten huomioidaan jäätiköiden liikkuminen? Myös mittaustiedot ovat tarkentuneet ajan mittaan, ja nykyisin tarkimpana pidetyt British Antarctic Surveyn määrittämät koordinaatit poikkeavat tämän aseman sijainnista.
Vaikka tutkimusasema on hautautunut lumeen, Lenin tuijottaa uskollisesti edelleen Moskovaan. Tosin voimmeko olla varmoja, jos kukaan ei ole näkemässä?
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!