Monien kansalaisten mielestä jalkakäytävän kanttikivi ei ole riittävän selkeä katualueen ja maaston raja.
Aleksin saama pysäköintivirhemaksu erikoisine perusteluineen on kiinnostanut kansaa kovasti. Lukijat ovat myös avanneet omat sanaiset arkkunsa, sillä jutun yhteydessä kerättyjä kirjoituksia on kertynyt kolmatta sataa.
Toimitus on lukenut ne kaikki ja poiminut osuvimmat tähän juttuun. Kiitämme kaikkia kirjoittajia!
Pikainen kertaus oheisesta jutusta on paikallaan ennen kansan kommentteja.
Iltalehteen yhteyttä ottanut Aleksi oli pysäköinyt autonsa päättyvän tien kääntöpaikalle. Paikalla on pysäköintialueen alkamista osoittava liikennemerkki, mutta päättyminen pitää autoilijan osata päätellä muuten.
Aleksi sai kesällä parkkisakon luvattomasta maastopysäköinnistä. Hän teki oikaisuvaatimuksen, johon tuli vastaus yli viisi kuukautta tapahtuman jälkeen.
Perusteluissaan Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta sanoo, että auto oli kokonaan maastossa. Katualueen ja maaston rajana toimii jalkakäytävää reunustava kanttikivi, vaikka asfaltti jatkuu pidemmälle.
– Ilmeisesti pysäköinti olisi ollut luvaton, vaikka auto olisikin ollut kokonaan asfaltilla, Aleksi sanoo jutussa.
Poiminta vastauksesta, jonka Aleksi sai oikaisuvaatimukseensa. Helsingin kaupunki
Lukijoiden kommenteissa toistuu perustelun ongelmallisuus. Miten autoilija voi tietää, että määräävä tekijä on kanttikivi? Tässä niitä tulee, ole hyvä:
”Tyhmä perustelu. Ei tuollaista voi kukaan tietää, että kanttikivi ratkaisee. Pysäköintialueen loppuminen on merkittävä selkeästi. Muutoinkin Suomessa nipotetaan aivan turhaan tuollaisista, kun mitään järkisyytä ei näytä olevan, etteikö asfaltoidulle alueelle voisi pysäköidä. Miksi sitten päällystetty, jos pysäköinti ei ole sallittua?” JoKu
”Ei mitään järkeä. Kylläpä on mennyt järjettömäksi toi kyylääminen.” Hessu
”Selvästi keksitty perustelu. Entisenä virkamiehenä tiedän varmuudella, että virkamiehen on mahdottoman vaikeaa muuttaa päätöstä, eli pysäköinninvalvojan antama virhemaksu jää voimaan.” Jussi
”Käsittämätön ratkaisu. Mihin lain kohtaan tuo ratkaisu perustuu? On olemassa myös pysäköintialueita, joissa ei ole lainkaan kanttikiviä. Onko niille pysäköinti myös rangaistavaa, vaikka alue on liikennemerkillä merkitty pysäköintialueeksi.” Rane7946
”Pysäköintialueen päättyminen pitäisi merkitä selvästi kyltillä. Tai rotvallia täytyisi jatkaa asfaltin loppuun saakka. Minusta tämä sakotus on lainvastainen.” B.M.S.
”Oikeustajun vastaista tuollainen sakottaminen, kun parkkipaikat on muutenkin vähissä.” Yksi autoilija
”Tuossa olisi varmaankin kannattanut jatkaa sitä kanttikiveä asvaltin reunaan saakka, niin asiassa ei olisi mitään epäselvyyttä. Syyllinen on siis mielestäni kaupunki eikä auton kuljettaja. Kyllä merkintöjen pitää olla niin selvät, ettei tarvitse puolta päivää miettiä, mihin saa pysäköidä.” Kari Lahtinen
”Tämä on niitä ansoja, jotka pitäisi merkitä selkeästi niin, että autoilija tietää pysäköivänsä väärin. Nyt näin ei ole. Myös pysäköinninvalvojan perustelut kuulostavat oudoilta.” Hulivilipoika
”Juha Laaksonen voisi tehdä Ylen Luonto lähellä -sarjaan jakson Hertsikasta. Se on niin urbaania seutua, että ei tarvitse edes poistua asfaltilta ollakseen maastossa.” Pena
”Kanttikivi ei ole liikennemerkki”
”Täysin idioottimaista. Nuo reunakivethän joskus siirtyilevät tai jopa katoavat ties minne aura-autojen työntäminä, joten maasto kannattaisi määritellä asfaltin mukaan. Se ei lähde itsestään kävelemään.” Markku
”Tässä jälleen mainio esimerkki maasta: only in Finland, missä kaikki järjen vastainen on painettu ohjeeksi ihmisille, jotka osaavat noudattaa vain ohjekirjaa maalaisjärjen sijaan.” Tää on niin tätä
”Ei Aleksia olisi voitu sakottaa, koska ei siinä ollut nuolella osoittavaa liikennemerkkiä, mihin pysäköinti loppuu.” Rossi
”Kanttikivi ei ole liikennemerkki. Kanttikivien sijainnista ei kansalaisen pidä päätellä mitään. Liikennemerkit ja asvalttimaalaukset on määrääviä merkintöjä laillisuudesta ja laittomuudesta. Maastopysäköinnin pykälä mahdollistaa silkan mielivallan.” Kyllästynyt
”Peruste sakolle ei ole oikea. Väittäisin jotta reunakivistä viimeiset ovat ajan saatossa hävinneet esim lumen auraamisen johdosta. Omasta mielestäni päällysteen reunaa voidaan pitää rajana, jonka ulkopuolelle pysäköinti täyttää maastoon pysäköinnin tunnusmerkit. Ei minkään reunakivetyksen tule olla kriteeri virhemaksulle. Liikennemerkissä voisi myös olla tieto, montako paikkaa siinä on käytettävissä.” Kari
”Arveluttava tapaus. Vaikea arvioida sen kuuluisan kanttikiven paikkaa, jos rivissä on jo muita autoja. Suomessa on lukuisia pysäköintialueita, missä sellaista kanttikiveä ei ole ollenkaan.” KP
Alueelle saapuva ei pysty helposti päättelemään, mihin asti pysäköintialue jatkuu. Juha Jaakkonen
”No on omituista, jos asfalttialuetta ruvetaan tulkitsemaan maastoksi. Pelkkää rahastusta. Hoitasivat homman kuntoon. Tuo Aleksi voisi mennä rakennusvirastoon ja katsoa, mihin tuo kohta on kaavoitettu. Siitä näkee, onko se maastoa vai ei, ja se on se mikä pätee oikeudessa.” Arzie
”Hiukan ihmettelen Helsingin kaupungin perusteluita. Kuvassa näyttää, että alueella on sentään ihan kunnon kanttikivi upotettuna maahan, mutta mitenhän tulkittaisiin, jos kyseessä olisi betoninen, asfaltin päälle asennettu kanttikivi ja talvellahan tällaiset usein lähtevät auran matkaan ja kulkeutuvat ties minne?” Tero
”Epäselvä tilanne”
”En ylläty, hyvään hallintotapaan kuuluisi luopua vaateesta, jos asia kansalaisen näkökulmasta ei ole täysin selkeä. Tässä ajoneuvo ei haitannut tai vaarantanut muuta liikennettä. Lukuisten muiden ohella on itsellänikin kokemusta lähes mielivaltaan perustuvasta pysäköinnin valvonnasta.” Kohtuutonta
”Vähän kyseenalaista tulkita parkkeeraajan vahingoksi. Pitäisi aina epäselvässä tapauksessa katsoa, että perusteet ovat epäselvät ja tulkinnanvaraiset, joten maksua ei määrätä. Asiakkaan eduksi pitää tulkita. Kaupungin tulee korjata epäselvä tilanne liikennemerkeillä. Maksu on poistettava.” Pena
”Maallikkoa kiinnostaa miksi liikennemerkeillä ei ole selkeästi merkitty pysäköintialueen rajoja? Ja missään tieliikennelainsäädännössä en pysty lukemaan, että reunakivi määrittää pysäköintialueen reunarajan eli oltaisiin maastopysäköinnissä. Ajattelen itse maallikon kansalaisoikeuden näkemyksenä, että rikemaksu on perusteeton ja tällaisesta olisi hyvä hakea ennakkopäätös oikeudenmukaisuuden merkeissä.” Tepi
”Ei muuta kuin valitus hallinto-oikeuteen. Kanttikivi ei määritä ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua aluetta, koska eihän niitä ole läheskään aina esim. teiden reunassa.” Jussi
”Täydellistä niuhottamista pysäköinninvalvonnalta. Peruslähtökohta pysäköinninvalvonnassa tulisi olla virheellisen pysäköinnin mahdollisesti aiheuttamassa haitassa, ei jossain epämääräisessä rajanvedossa, tässä tapauksessa katu-/maastopys äköinnissä. Mitä tulee katu- ja tiealueisiin, nehän ovat leveämmät kuin itse käytettävissä oleva tiealue. Voidaan siis perustellusti väittää tässäkin tapauksessa, että ajoneuvo on tiealueella, ei maastossa.” Mitä väliä?
Kaupungin pysäköinninvalvonnan kesällä ottama kuva Aleksin autosta. Auto on kaupungin mukaan kokonaan maastoksi katsottavalla alueella. HELSINGIN KAUPUNKI
”Muualla Euroopassa isot kaupungit on pysäköity täyteen, sinne minne auto mahtuu olematta kulkuesteenä. Suomalainen parkkipirkko menisi sekaisin näissä kaupungeissa sakottaen kaikkia.” Typerää touhua Suomessa jälleen
”Pysäköinninvalvonta ei usein noudata minkäänlaista kohtuutta tai suhteellisuusperiaatetta. Itsekään en poliisina kirjoita sakkoja pyöräilykypärän käyttämättä jättämisestä tai tyhjällä tiellä punaisia päin kävelemisestä vain siksi, että näin voisi tehdä. Tällaiset tapaukset ovat ilmiselvää virkaintoisuutta.” Pekka
”Todella tympeää asiakaspalvelua. Kiusanhenkistä byrokratiaa. Hyvää hallintomenettelyä olisi tällaisessa tapauksessa antaa huomautus perusteluineen ja jättää virhemaksu perimättä. Rajatapaus ja yleisen kaupunkilaisjärjen vastaista. Olaus Petrin vuosisataisen tuomarinohjeen mukaan se, mikä ei ole oikeus eikä kohtuus älköön lakikaan olko. Siitä voisi viisautta ammentaa nykybyrokraatitkin.” Elämäläinen
”Muutama kanttikivi takakontissa”
”Maalaisjärkee parkkihenkilöille. Selvemmin täytyisi alueet merkitä.” Veijo
”Enpä ole ikänä kuullut moisesta. Kannattaa pitää muutama kanttikivi takakontissa vastaavan varalle.” Viisastenkivi
”Tarttis peräkontista nostaa metri kanttikiveä jatkoksi, hämääntyis parkkipirkko.” Rami
”Täytyy näköjään pitää rotvallikiveä peräluukussa mukana ja asettaa tuohon kiven jatkoksi, niin on sitten laillinen pysäköinti.” Jalo Mononen
”Itsellä rapautuu luotto yhteiskuntaan juuri tällaisten asioiden vuoksi. Yksilötasolla puhutaan oikeusmurhasta. Siinä valtio / kunta näyttää mahtinsa ja yksilönä olet heikoilla.” Heetu
”Pilkun viilaamista pysäköinninvalvojan taholta. Kuka tuossa oikeasti kärsii? Ei varmastikaan ole ollut kenellekään haitaksi, jos nyt vähän on kanttikiven päädyn toiselle puolelle pysäköity kun ei ole kuitenkaan oikeassa maastossa.” Joskus Linnanmäen tienoolla samasta kärsinyt
”Tämä sakko on esimerkki älyttömästä virkamiestoiminnasta. Pysäköinninvalvojilla on mahdollisuus myös antaa huomautus. Ilmeisesti kuitenkin rahan kerääminen on paljon tärkeämpää kuin ihmisten valistaminen perustelluilla huomauksilla. Olen nähnyt talvella parkkisakotuksen, kun aurauskasan takia auto ei ihan mahtunut ruutuun vaan ylitystä oli n. 30 cm. Tämä ei haitannut muuta liikennettä eikä muiden pysäköintiä. Ei tullut tuolloinkaan virkamiehelle mieleen antaa vain huomautus.” KK
”Lisäkilpi, montako parkkipaikkaa on. Paikat voi myös maalata asfalttiin jne. Nyt on kaupungin nipottajat ja lakimiehet ryhtyneet luoviksi.” Ohhoh
”Itse kyllästyin pääkaupunkiseudulla asumiseen. Nyt saan parkkeerata ihan mihin huvittaa, vaikka asunkin ihan taajamassa! On se niin hienoa kirnittää siellä ”isolla kirkolla”. Parkki&Tolppa
”Tässä sääntö-Suomen pikkumaisuus nujersi taas terveen järjen käytön. Käytännöllistä ja luontevaa ko. paikassa olisi tietysti sallia pysäköinti asfaltoidulla alueella eli yksi lisäpaikka. Pysäköinnin valvonnan toimenkuvaa pitäisi sen verran järkevöittää ja sen toiminnan joustavuutta lisätä, että se yhteistyössä katukunnossapidon kanssa toimien huolehtisi reunakivien jatkamisesta tarvittavat pari kolme metriä. Yksinkertainen, käytännöllinen ja oikeustajun mukainen ratkaisu moisen pikkumaisen sakkorahastuksen sijaan.” Joustoa & järkeä
”Kaupunki harjoittaa tällaisissa paikoissa luvatonta maanrakentamista. Maaston puolelle tehty asvaltointi tulisi poistaa.” AS
Jonkinlaista kanttikiveä muistuttavaa betonia pilkottaa maasta vielä useiden metrien päässä jalkakäytävän päättymisestä. Juha Jaakkonen
”Pysäköinnin valvontakomission perustelut on ns hatusta vetästy. Miten talvi muuttaa valvonnan perusteluita, kun kivetyksen reuna on lumen ja jään peitossa?” Jäähenkilö
”Kaikkien sellaisten paikkojen, jotka eivät helmikuun kinosten keskellä mitenkään olisi erotettavissa sallituista pysäköintipaikoista, pitäisi olla sallittuja myös lumettomaan aikaan.” Leo S.
”Älytön tuomio. Miksi ei ollut merkkiä ja nuolta toisessa päässäkin parkkialuetta? Mites autoilija tietää talviolosuhteissa missä kantti kivet kulkee. Järkeä näihin merkintöihin.” Kuorsaaja
”Olen kuullut, että parkkisakot ovat kaupungille pelkkää nettoa, joten uskon että Aleksin sakko on perusteeton oikeasti. Ja kansalaisena minulla on oikeus tietää, saako sakottaja jotain bonusta sakottamisesta, ja jos vetoomus hyväksytään, miten tässä kohtaa toimitaan. Olen saanut parkkisakkoja täysin perusteetta, valittanut ja ei ole hyväksytty vetoomusta perua sakko.” Johanna
”Parkkialue tulee varustaa valkoisin viivoin kunkin alueen kohdalta, jossa auto on parkkeerattuna. Viimeisen viiva-alueen ulkopuolelle ei saa autoa sijoittaa. Jos viivoitusta ei ole, parkkeerauksesta ei voida sakottaa, koska sitä ei liikennemerkillä tai muutoin osoiteta. Mitään kulmakivisäännöstä ei Suomen tieliikennelaki tunne.” Jomppa
”Ihan idiootti päätös. Koska asfaltti on maastoa ja miksi kansalainen joutuu maksumieheksi kun kaupunki säästää kivetyksessä ja ei tee sitä asfaltin reunaan asti? Päätöksen tekijä irtisanottava.” Rohe
”Sakko on puhtaasti pysäköinninvalvonnan rahastukseen perustuva. Ei missään laissa lue, että reunakivi määrittää pysäköintialueen päättymisen. Pitäisi olla liikennemerkki, joka määrittää päättymisen. P-merkki ja nuoli vasempaan tuossa tapauksessa.” Liikennemerkkiasentaja
”Tuossa tapauksessa olisi ehdottomasti pitänyt olla metrimääräinen pysäköinnin lisäkilpi 10 m. Silloin ei jäisi tulkinnan varaa silloinkaan, kun alue on lumen tai jään peitossa. Sanoisin että nykyinen ” kanttikivi” on kahvipöytämääritelmä ja surkea lajissaan.” Joku tolkku
”Hallinto-oikeuteen”
”Kanttikivisäännölle ei taida löytyä perusteita lainsäädännöstä. Ks. esimerkiksi Kuopion hallinto-oikeuden päätös, jossa ratkaiseva tekijä on viheralue. Tässä tapauksessa tilanne ei ole yksiselitteinen, mutta valituksen tekemiselle on perusteita. Kuopion HAO 10.6.2004 04/0395/3 ” Arveenpoika
”Oikaisun päätös on ilmiselvästi virheellinen. Pysäköintialueen päätepiste ei ollut liikennemerkillä tai viivoin osoitettu. Toisella puolella on, kuten kuvista näkyy! Sen pitäisi olla yhtä lailla merkitty tälläkin puolella, missä alue päättyy ennen maaston alkamista. Jalkakäytävän päättyminen ei tee pysäköinnistä kiellettyä, eikä alue ollut merkittävästi muuttunut liikenteellisesti. Ei estetty kulkua, ei vaarannettu jalankulkua. Kyse oli pysäköintimerkillä osoitetun alueen looginen loppu, jota käytetään yleisesti pysäköintiin. Tästä kannattaisi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Toki maksaa 300 euroa, mutta maksua ei peritä, kun päätös on myönteinen, eli oikeus kumoaa virheellisen oikaisupäätöksen eli käytännössä kumoaa parkkisakon. Tämä on niin yksinkertainen tapaus, että sopiva AI-botti antaa varmasti hyvät tekstit valitukseen.” Oikeustieteen diletantti
”Tästä voi valittaa vielä hallinto-oikeuteen. Turussa pysäköinninvalvojilla ollut villi tapa sakottaa, joka ei ole perustunut lakiin. Sain sakon alueelta jolla pysäköinninvalvojalla ei ollut edes oikeutta valvoa pysäköintiä, ja alueen haltija oli kieltänyt heitä sakottamasta ko alueella. Vein asian hallinto-oikeuteen ja voitin jutun.” Turkulainen jäärä
”Kyllä tässä on kaupunki todellakin väärässä, kun puhuu maastopysäköinnistä. Milloinka on annettu kaupungille lupa asfaltoida maastoa? Tässä täyttyy myös se seikka, että kaupunki on syyllistynyt itse ”väärän ja houkuttelevan tilanteen luomiseen, joka voidaan myös tulkita tarkoitukselliseksi harhauttamiseksi / ansaksi”. Asiasta
”En näe parkkipaikan vastakkaisellakaan puolella autojen kohdalla rotvallia. Ovatko nekin laittomasti paikalla? Laittakaa linkki siihen lakikohtaan, jossa reunakivetyksen muutos korvaa liikennemerkin tai pihan alustan muuttumisen. Nyt joku voisi kaivaa 70-80 -luvuilta kuvia Kalajoen juhannuksista, kun kaikki metsät olivat täynnä autoja ja telttoja, eikä nipotettu senteistä.” Appa80
Kääntöpaikan toisella laidalla on liikennemerkit pysäköintialueen molemmissa päissä. Jalkakäytävää siellä ei ole, eikä siten kanttikiveäkään. Juha Jaakkonen
”Tässä tapauksessa auto on sen verran harmittomassa paikassa, koska isompi auto tukkii aluetta muutenkin enemmän, että mielestäni olisi kohtuullista jättää sakottamatta. Tätä puoltaa myös se ettei pysäköinnin päättymistä ole merkitty kuten toisella puolella aluetta. Tiedän tämän paikan, koska tuossa on mielestäni kuntoportaat vieressä, ja tuolla varmasti ajoittain on autoja aivan miten sattuu. Tämä on tyypillistä modernia Suomalaista nihilismiä joka ryvettää koko valtiota kaikilla tasoilla.” Pena88
”Tilanne on yleinen ongelma. Tarkkaan sallittu pysäköintialue selviää vain asemakaavasta. Pysäköintivirhemaksu on kumottu hallinto-oikeudessa, jos asemakaavan mukaan alue ei ole maastoa. Hallinto-oikeuteen valittaessa on siis tarkastettava asemakaavasta tilanne.” Piirustuksista
”Oikein kirjoitettu lappu”
”Ihan selvä. Opetetaan autokoulussa mihin ja miten saa pysäköidä.” Vanhus Turust
”Tuossa liikennemerkissähän on tuo kanttikivi myös autopaikkojen eteen merkittynä, että sen eteen autot ovat laitettava vierekkäin ja oikeanpuoleisin niistä on kanttikivialueen sisällä myöskin. Tai näin minä olen näitä aina tulkinnut ja ilmeisesti en ihan väärin. Muutenhan kaikki parkkialueet jatkuisi ihan loputtomiin ”koska mihin tämä nyt päättyisi kun siitä ei ole uutta liikennemerkkiä”. Tämä ymmärtämättömyys monista asioista on ihan nykypäivää ja ollaan ”oikeusturvaa” selvittämässä, kun on omasta tietämättömyydestä kyse. Sitten ollaan pöyristyneitä ja äimistyneitä, että no miten t ämä nyt näin voi mennä.” Parq
”Ihan selvä ja oikein kirjoitettu lappu. Ehdottaisin, että tuon pysäköintialuetta osoittavaan liikennemerkkitolppaan tulisi vielä lisäkilpi, joka osoittaisi sen, kuinka monta pysäköintipaikkaa siinä on. Kuvanne mukaan siinä olisi viidelle autolle paikka. Sen jälkeen kenelläkään ei olisi nokan kopauttamista tässä selvästä asiasta.” Jorkki
”En tuota perustelua kanttikivestä purematta niele, ellei sille löydy lakisääteinen perustelu. Liikennemerkit on määritetty laissa eikä kunta voi niille noin vain keksiä omia merkityksiä. Sakko sen sijaan sinänsä varmastikin on aiheellinen. Kun katsotaan Helsingin karttapalvelusta ilmakuvia, niin katualue päättyy ennen kuin asfaltti päättyy. Mikäli tämä muuttaisi sakon syytä, niin sen voisi haastaa oikeudessa sillä perustelu on väärä. Mutta tässä tapauksessa virallinen perustelu on edelleen luvaton maastoparkki. Yrittäisin itse selvittää, onko kaupungilla velvollisuus merkitä katualueen päättyminen. Ajoneuvolla ajo kielletty -merkki tien päässä sijaitsee kuitenkin 10 tai 15 metriä hiekka-alueen puolella, eli lähtökohtaisesti jopa sinne asti autolla saisi ajaa, vaikka toisaalta maastossa ajo on kielletty. Voiko kuljettaja tietää näistä merkinnöistä, päättyykö tien päällyste vai itse tie, tuskin.” Nimet
”Ihan aiheesta sai sakot. Kumma kuinka näistä jaksetaan aina valittaa. Ottakaa vastuu omista tekemisistänne. Meidän kylällä yksi tienvarsi parkkiruutu muutettiin invapaikaksi ja ilmeisesti sokeat autoilijat eivät tuota huomanneet ja saivat sakot kun autonsa siihen jättivät. Ja syyllistivät tietysti asiasta muita kuin itseään.” Älkää jaksako marista
LUE MYÖS
Perusteeton maksu
Ensimmäinen osa: miksi alue ei ole maastoa. Alue ei täytä maaston tunnusmerkkejä liikennelainsäädännön näkökulmasta seuraavista syistä.
Kaupunki on sijoittanut sorapintaisen jatkeen päähän moottoriajoneuvoja koskevan liikennemerkin. Liikennemerkit voidaan lain mukaan sijoittaa vain tie- tai liikennealueelle. Merkkiä ei voi laillisesti sijoittaa maastoon eikä liikennettä voida ohjata maastossa. Pelkästään tämä osoittaa, että aluetta ei ole tarkoitettu maastoksi vaan liikennealueeksi.
Sorapintainen jatke toimii kiinteistöjen pysäköintipaikkojen ainoana ajoreittinä. Kiinteistön pysäköintipaikat edellyttävät lain mukaan ajokelpoisen kulkuyhteyden. Jos aluetta pidettäisiin maastona, sen läpi ajaminen olisi kiellettyä. Tällöin kiinteistön pysäköinti olisi tosiasiallisesti mahdotonta ilman maastossa ajamista, mikä ei ole hyväksyttävää eikä lain mukaista.
Tästä seuraa, että aluetta on pidettävä liikennealueena. Alueen fyysiset ominaisuudet osoittavat, että se on tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. Alue on tasattu, kantava, selvästi muotoutunut pysäköintialueen jatkeeksi ja sitä käytetään kääntö- ja ajoreittinä. Tämän perusteella kyseessä on vakiintunut liikennealue eikä maasto.
Kaupunki ei ole myöskään merkinnyt millään tavalla, missä pysäköintialue päättyy. Jos pysäköinti ei olisi sallittua sorapintaisella jatkeella, kaupungin tulisi merkitä tämä esimerkiksi erillisellä pysäköintimerkillä, jossa olisi loppunuoli tai paikkamäärä, tai fyysisellä rajauksella. Kuljettajalla on oikeus luottaa nykyisiin merkintöihin ja alueen näkyvään käyttöön.
Toinen osa: vaikka aluetta pidettäisiin maastona, kaupungin tulee korjata luokitus ja perua maksu.
Jos oletetaan, että katualue päättyy kanttikiveen ja sorapintainen jatke olisi maastoa, seuraukset ovat silti kaupungin kannalta ongelmallisia. Sorapintainen jatke on ollut vuosia ajokäytössä, kiinteistöjen pysäköinnin kulkureittinä ja liikennemerkeillä ohjattuna.
Tämä muodostaa vakiintuneen käytön ja luottamuksensuojan. Kaupunki ei voi muuttaa tulkintaa yllättäen ilman selkeää merkitsemistä tai ilman, että alueen käyttötarkoitus muutetaan näkyvästi. Jos alue suunnitelmien mukaan olisi pitänyt rakentaa tontin puolelle mutta onkin toteutettu osittain kaupungin puolelle, kaupungin velvollisuus on korjata luokitus tai merkitä pysäköintialueen rajat.
Viranomaisen on hallintolain mukaan korjattava oma virheensä eikä rangaista kuljettajia epäselvästä tai virheellisestä tilanteesta. Alueelle olisi pitänyt lisätä selkeä merkintä siitä, missä pysäköinti päättyy, mikäli pysäköinti ei ole siellä sallittua. Pelkkä sisäinen suunnitelmakartta ei riitä ohjaamaan kuljettajia.
Tämän vuoksi maksu tulee joka tapauksessa perua. Jos alue on liikennealuetta, maastopysäköintiä ei ole tapahtunut. Jos alue on virheellisesti luokiteltu maastoksi, kaupungin olisi pitänyt merkitä ja korjata tilanne eikä periä maksua viranomaisen omasta luokitusvirheestä. Molemmilla perusteilla maksu on perusteeton. Nillittäjä
LUE MYÖS
Kontrolli ei voi olla suomalaisen päätöksenteon ainoa logiikka
Lehdessä kuvattu pysäköintitapaus näyttää pieneltä asialta, mutta paljastaa ison ongelman: Suomessa reagoidaan yhteiskunnallisiin haasteisiin lähes automaattisesti lisäämällä kontrollia. Epävarmuus johtaa uuteen rakenteeseen, haaste uuteen prosessiin tai mittariin.
Näin syntyy järjestelmä, jossa ihmisen oletetaan lukevan näkymättömiä sääntöjä ja kantavan vastuu niiden tulkinnasta. Tämä reaktiomalli ei synny luottamuksesta vaan pelosta. Taustalla on vanha ajatus siitä, että järjestelmä on turvallinen vain silloin, kun se on mahdollisimman kontrolloitu.
Kun pitäisi saada ihmiset mukaan muutokseen, luodaan prosessi. Kun pitäisi motivoida, tehdään mittari. Silti ongelmat pysyvät – tai pahenevat. Kontrolliyhteiskunnan logiikka ei enää toimi. Se tuottaa epäselvyyttä, epätasa-arvoa ja turhautumista.
Kuten pysäköintitapauksessa, kansalaisen tehtäväksi jää arvailla, mitä järjestelmä häneltä kulloinkin edellyttää. Suomen on aika siirtyä refleksiivisestä kontrollista kohti tiedostavaa, merkityksellistä ja osallistavaa päätöksentekoa.
Tarvitsemme uuden päätöksenteon logiikan, jossa ratkaisut eivät perustu pelkoon ja rakenteen lisäämiseen vaan ymmärrykseen, luottamukseen ja ihmisten todelliseen osallistamiseen. Sitä logiikkaa meidän tulee alkaa rakentaa – yhdessä.
Tällaiset tapaukset eivät ole vain yksittäisiä kömmähdyksiä, vaan osa laajempaa kehityskulkua, jota yhteiskuntafilosofi Gilles Deleuze kuvasi kontrolliyhteiskunnaksi. Siinä valvonta ei enää perustu selkeisiin, näkyviin sääntöihin tai instituutioihin, vaan hajautettuihin, usein näkymättömiin mekanismeihin.
Kontrolli toimii hienovaraisesti: ympäristöä muokataan niin, että kansalaisen odotetaan “lukevan” vihjeet ja toimivan oikein – vaikka vihjeet ovat epämääräisiä tai jopa olemattomia.
Pysäköintisakko tilanteessa, jossa raja maaston ja päällysteen välillä ei ole mitenkään merkitty, on juuri tällainen tapaus. Viranomainen tietää, mihin kohtaan sääntö todellisuudessa päättyy, mutta kansalaisella ei ole kohtuullista mahdollisuutta päätellä sitä. Tästä syntyy oikeusturvaa nakertava epäsymmetria.
Yhteiskunnan uskottavuus ei vahvistu sillä, että kansalaisia rangaistaan tulkinnanvaraisista yksityiskohdista. Selkeät ja yksiselitteiset merkinnät eivät ole kohtuuton vaatimus – ne ovat oikeusvaltion perusedellytys. Kansalaisen tehtävä ei ole arvailla, missä “näkymätön raja” kulkee. JK69