Auroran sairaala-alueen vanhat rakennukset vapautuvat lähivuosina mahdollisesti asuin- ja liiketilojen käyttöön, kun sairaalatoiminta siirtyy Laakson sairaalaan.

  • Helsinki kaavoittaa Länsi-Pasilan Auroran sairaala-aluetta uudelleen. Vanhimmat, suojellut sairaalarakennukset voidaan muuttaa esimerkiksi asunnoiksi.
  • Kaupunki luopuu sairaalakäytöstä vanhentuneiden tilojen vuoksi. Alueen pohjoisosaan rakennetaan myös uusia kerrostaloja.
  • Aiemmin suljettu alue avautuu osittain myös kaupunkilaisten käyttöön. Myös 1956 rakennettu päärakennus ja sen Tove Janssonin seinämaalaus suojellaan.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Helsingin kaupunki on aloittanut Länsi-Pasilassa sijaitsevan Auroran sairaala-alueen asemakaavan muutoksen.

Tavoitteena on muuttaa historiallisesti arvokas alue asuin- ja liiketilakäyttöön.

Helsinkiläiset voivat jättää mielipiteitä ja ideoita alueesta jouluun saakka.

Uudessa asemakaavassa vanhin sairaala-alue suojellaan, mutta rakennusten käyttötarkoitusta vapautetaan. Nyt rakennukset on määritelty sairaalakäyttöön.

Kaksi kerroksinen harmaa rapattu rakennus, josta tulee pyöreä ulkoneva kaarre alakerran kohdalla.

Avaa kuvien katselu

Keittiö- ja ruokalarakennuksen erkkeri. Rakennus kuuluu sairaala-alueen vanhimpaan rakennuskantaan. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Jani Jansson kertoo, että alueella on poikkeuksellinen historiallinen arvo.

Alueelle valmistui vuonna 1914 kolmetoista jugend-tyylistä sairaalarakennusta. Tämä paviljonkirakennusten kokonaisuus suojellaan jatkossakin.

3 kerroksinen harmaa rapattu kerrostalo, jossa punatiilinen katto.

Avaa kuvien katselu

Tässäkin sairaalarakennuksessa voisi tulevaisuudessa olla asuntoja tai yritystiloja, arvioi asemakaava-arkkitehti Jani Jansson. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

– Ne muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennetun ympäristön. Se on tärkeä maisema helsinkiläisille.

Kaava sallii rakennuksille tulevaisuudessa nykyistä monipuolisemman käytön esimerkiksi asuntoina tai liiketiloina.

Sairaala-alueelle on suunnitteilla myös uutta rakentamista. Alueen pohjoisosaan on tulossa asuinkerrostaloja.

– Uusia asuntoja rakennetaan 13 000–15 000 neliömetriä. Uudisrakennukset olisivat neljästä kuuteen kerroksisia, eli tämmöistä Länsi-Pasilan tyypillistä kerrostaloa olisi tulossa, Jansson kertoo.

Rakennuksen punatiilinen katto ja siitä pilkottava pieni ikkuna.

Avaa kuvien katselu

Yksityiskohta 1914 vuonna valmistuneen paviljonkirakennuksen punatiilisestä nelikanttisesta saumakattorakenteesta. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Kaupunki luopuu sairaala-alueesta, koska vanhat paviljonkirakennukset eivät enää sovellu nykyaikaiseen sairaalakäyttöön. Janssonin mukaan rakennusten korjauskustannukset olisivat kohtuuttoman suuret potilaspaikkaa kohden.

Tulevaisuudessa rakennuksissa nähdään todennäköisesti eniten asumista, mutta myös muita toimintoja on mahdollista sijoittaa alueelle. Janssonin mukaan tärkeintä olisi löytää rakennuksille käyttäjät.

– Täällä on paljon viehättäviä paikkoja. Esimerkiksi ruokalarakennus voisi olla jatkossakin ravintola, Jansson pohtii.

Jokaisen rakennuksen korjaaminen maksaa satoja tuhansia euroja, ehkä miljoonia euroja, arvioi asemakaava-arkkitehti Jansson.

Auroran sairaala-alue kartalla.

Avaa kuvien katselu

Historiallisen Auroran sairaala-alueen sijainti kartalla. Kuva: Grafiikka: Ronnie Holmberg, MapCreator, OpenStreetMap. Lähde: Helsingin kaupunkiAlueelle tulossa suojelukaava

Rakennusten väliin jäävät pihat, niiden kasvillisuus ja korkeusvaihtelut ovat keskeinen osa arvokasta maisemaa.

Alueen suojelussa huomioidaan kulttuuriympäristöarvojen lisäksi myös luontoarvot. Jansson kertoo, että alueella on havaittu liito-oravan yhteystarve Eläintarhan ja Keskuspuiston välillä.

Koska luonnonsuojelu ja rakennussuojelu menevät päällekkäin, alueelle tulee suojelukaava, jossa molemmat arvot yhdistetään, Jansson selittää.

Tähän saakka sairaala-alue on ollut suljettua aluetta, mutta tulevaisuudessa se avautuu kaupunkilaisille.

– Ajattelen, että täällä paviljonkisairaala-alueella voi jatkossa kulkea kuka tahansa. Tästä tulee kävely-ympäristö kaikille, Jansson sanoo.

Rivitalo, jossa on harmaaksi rapatut seinät ja punainen peltikatto.

Avaa kuvien katselu

Sairaala-alueella on myös 1950-luvulla rakennettuja rivitaloasuntoja, jotka alunperin ovat olleet henkilökunnan asuntoja. Kuva: Kristiina Lehto / YleMyös 50-luvun päärakennus suojellaan

Asemakaavassa on tarkoitus suojella myös Auroran sairaala-alueen 1950-luvulla rakennettu päärakennus.

7 kerroksinen valkotiilinen kerrostalo, jonka seinämä on pelkkää parveketta kaltevassa muodossa.

Avaa kuvien katselu

Auroran funktionaalisen tyylin päärakennus on rakennettu vuonna 1956. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Funktionaalista tyylisuuntaa edustava rakennus on oman aikakautensa rakennustaidon näyte, mutta se kätkee sisäänsä harvinaisuuksia, jotka ovat olleet suurelta yleisöltä pitkään piilossa.

Hyvin säilyneessä Tove Janssonin porraskäytävämaalauksessa Nipsu ja kumppanit kantavat runsaudensarvea.

7-kerroksisen entisen lastensairaalan porrashuoneessa on Tove Janssonin käsin maalaama seinämuraali. Maalaus on tarkoitus säilyttää osana rakennuksen suojelua.

– Aivan ehdottomasti tarkoitus on, että muraali säilyy riippumatta siitä missä käytössä rakennus on, lupaa Jansson.

Rappukäytävän seiniä peittää lukuisat muumimaailman hahmot.

Avaa kuvien katselu

Vuosien 1955-1957 aikana Tove Jansson maalasi Auroran sairaalan lastenpoliklinikan porraskäytävän seinille Muumeja juoksemaan ylös portaita. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Korjaus- ja uudisrakentaminen voi alkaa aikaisintaan 2–3 vuoden kuluttua.

Auroran sairaala-alueen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on parhaillaan nähtävillä Helsingin karttapalvelussa 22. joulukuuta asti. Kaupunkilaiset voivat jättää mielipiteitä ja ideoita alueen tulevaisuudesta.

Mies istuu syyspäivänä puutarhatuolissa takanaan keltainen 3 kerroksinen kerrostalo.

Avaa kuvien katselu

Arkkitehti Jani Jansson toivoo, että monet erilaiset toimijat kiinnostuisivat alueesta ja rakennusten kunnostamisesta. Kuva: Kristiina Lehto / Yle