Luonnonvarakeskuksen tuoreen laskennan mukaan metsät ovatkin niukasti hiilinielu. Maankäyttösektori on kuitenkin merkittävä päästölähde.
Tuore tieto Suomen metsistä kääntää metsät päästölähteestä niukasti hiilinieluksi. Antti Mannermaa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan metsät eivät olekaan suuri päästölähde kuten aikaisemmin on arvioitu. Kyse on menetelmien päivityksestä, jonka myötä aikasarjoja on laskettu uudestaan.
Metsien nettonielu on uusista tuloksista huolimatta pienentynyt 2010-luvun alusta vuoteen 2024 lähelle nollaa.
Maankäyttösektori eli Suomen maa- ja metsätalousalueet yhteenlaskettuna on edelleen merkittävä päästölähde. Sektorin päästöt olivat viime vuonna 9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästöt kasvoivat edellisestä vuodesta 2,9 miljoonaa tonnia.
Uudistetulla mittausmenetelmällä maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi vuodesta 2021 lähtien. Tulos selittyy Luken mukaan sillä, että metsämaan hiilinielu on pienentynyt.
– Osa ennakkotuloksiin käytetyistä tilastoista on kuitenkin vuodelta 2023 ja tarkka arvio puutuotteiden nielusta päivitetään maaliskuussa 2026 julkaistaviin lopullisiin tuloksiin, Luken tiedotteessa huomautetaan.
Viljelysmaan päästöarvio viime vuodelta on 8,4 miljoonaa tonnia ja kasvua edelliseen vuoteen oli 2 prosenttia. Kosteikkojen päästöarvio oli 2,1 miljoonaa tonnia ja pieneni 7 prosenttia vuoden 2023 tasosta.
Hakkuiden kasvattaminen näkyy
Metsämaan hiilinielu supistui viime vuonna hyvin niukaksi ja oli enää 0,15 miljoonaa tonnia. Edellisestä vuodesta metsien nettonielu pieneni 3,5 miljoonaa tonnia. Syynä olivat hakkuiden ja turvemaiden päästöjen kasvu sekä kivennäismaiden nielun pienentyminen.
Puuston kasvu oli suurempaa kuin hakkuut ja luonnonpoistuma, jonka seurauksena metsien nettonielu oli 11,1 miljoonaa tonnia. Kivennäismaametsien maaperä oli niukasti, 0,8 miljoonaa tonnia, nielun puolella.
Turvemaametsien maaperästä syntyvät päästöt olivat lähes yhtä suuret kuin puuston ja kivennäismaan nielut yhteensä.
Maataloussektorilla hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 6,2 miljoonaa tonnia eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
Nautojen vähentyminen pienensi eläinten ruoansulatuksen päästöjä. Myös kalkituksen päästöt olivat aiempaa matalammat. Maaperän päästöt kuitenkin kasvoivat sen verran, että muutosta maataloussektorin kokonaispäästöissä ei tapahtunut.
Laskelmissa epävarmuuksia
Luke huomauttaa, että päästö- ja nieluarvioihin sisältyy epävarmuuksia, jotka johtuvat mittaus- ja laskentatavasta sekä käytetyistä malleista. Menetelmien korjaaminen vastaamaan uusimpia tutkimustuloksia edellyttivät aiempien vuosien inventaaritulosten uudelleenlaskentaa.
Esimerkiksi vuonna 2023 tehdyn kasvihuonekaasuinventaarion mukaan maankäyttösektorin päästöarvio oli vuonna 2023 noin 12,0 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Uudessa laskennassa päästöarvio on 6,9 miljoonaa tonnia.
– Uudelleenlaskennan metsien nettonieluarviota kasvattava vaikutus johtuu pääasiassa siitä, että laajempaan lähtöaineistoon perustuvat uudet biomassamallit lisäsivät puuston nettonieluarviota. Vaikutus oli erityisen huomattava aikasarjan puolivälissä 2000-luvun alussa, jolloin uudet biomassamallit tuottivat noin 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia suuremman metsänielun kuin aikaisemmin käytössä olleet mallit, Luken tiedotteessa todetaan.