Influenssan pelätyimpiä jälkitauteja ovat keuhkokuume ja sydänlihastulehdus. Erityisesti viimeksi mainittu voi olla oireiltaan salakavala.
Influenssakausi jyllää Suomessa tavallista aikaisemmin. Seuralaisenaan sillä ovat inhat jälkitaudit.
Lue myös: Kun flunssan ensioireet alkavat, reagoi 24 tunnin kuluessa: ”Voi lyhentää flunssan kestoa”
Influenssan kaltaisessa rajummassa hengitystieinfektiossa jälkitauteja seuraa keskimääräistä helpommin verrattuna tavallisiin flunssiin eli lievempiin hengitystieinfektioihin, kertoo tartuntatautilääkäri Aurora Djupsjöbacka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
”Yleensä influenssasta paranee viikossa tai parissa, ja valtaosa toipuu ilman komplikaatioita. Iäkkäillä, pitkäaikaissairauksia sairastavilla ja pienillä lapsilla on kuitenkin suurempi riski, että influenssan jälkeen kehittyy jälkitauteja”, hän kertoo.
Näin tunnistat jälkitaudin
Tavallisimpia jälkitauteja ovat keuhkokuume, poskiontelontulehdus sekä lapsilla korvatulehdukset. Myös sydänlihastulehdus kuuluu influenssan jälkitauteihin.
Jälkitaudit ovat yleensä bakteeritauteja, joihin voi tarvita antibioottikuurin. Ne ilmaantuvat muutaman viikon sisällä influenssan sairastamisesta, jos ovat ilmaantuakseen.
Yleensä jälkitaudin tunnistaa siitä, että olo hetkellisen paranemisen jälkeen huononee uudelleen. Esimerkiksi korvatulehdus voi nostattaa lapsella kuumeen ja keuhkokuume tämän lisäksi kovan yskän sekä voimakasta väsymystä, Djupsjöbacka kertoo.
Erityisesti kuumeen nousu uudelleen joidenkin päivien jälkeen on selkeä hälytysmerkki jälkitaudin mahdollisuudesta.
Lue myös Kotiliesi.fi: Mistä oireista influenssan tunnistaa ja kuinka pitkään tauti kestää? Lääkäri kertoo, miten taudin saa nitistettyä nopeimmin
Riittävä lepo ja rankan liikunnan välttäminen toipumisaikana on influenssan jälkihoidossa tärkeää.
© iStock
Pelätty keuhkokuume ja sitäkin salakavalampi sydänlihastulehdus
Keuhkokuume kuuluu influessan pelätyimpiin jälkitauteihin. Pahimmillaan ja hoitamattomana se voikin johtaa jopa kuolemaan.
Keuhkokuumeessa kuume voi nousta ja yleisvointi äkillisestikin laskea. Myös rinta- ja kylkikivut ovat tyypillisiä oireita. Paineen tunne rintakehällä ja hengityksen vaikeutuminen voivat myös kertoa keuhkokuumeesta. Kipu voi myös olla epämääräistä ja vaikeasti tunnistettavaa, Djupsjöbacka kertoo.
Niin ikään hoitamattomana pahimmillaan hengenvaarallisessa sydänlihastulehduksessa oireet voivat olla tätäkin epämääräisempiä. Kuumetta ei välttämättä ole lainkaan, vaan olo tuntuu väsyneeltä ja vetämättömältä, eikä esimerkiksi liikunnan harrastaminen suju tavalliseen tapaan.
Joskus voi tuntua pistävää tunnetta rintakehällä. Myös sydänfilmissä voi näkyä muutoksia. Oireilu vaihtelee paljonkin eri henkilöillä.
”Sydänlihastulehdus on keuhkokuumetta salakavalampi”, Djupsjöbacka kiteyttää.
Lue myös: Sydänlihastulehduksen voi saada huomaamatta – lääkäri kertoo, mitkä oireet kannattaa ottaa vakavasti
Sydänlihastulehdus on erityisesti nuorempien ikäluokkien vitsaus
Sydänlihastulehdus on myös nuorempien ikäryhmien vitsaus verrattuna keuhkokuumeeseen. Keuhkokuumeelle alttiita ovat erityisesti iäkkäämmät ja riskiryhmäläiset, mutta sydänlihastulehdus tulee usein myös nuorille ja perusterveille.
Syitä tähän ei tarkasti tiedetä.
Osaltaan voi vaikuttaa Djupsjöbackan mukaan se, että nuoremmat ihmiset harrastavat tyypillisesti enemmän liikuntaa eivätkä välttämättä malta odotella riitävän kauan influenssan jälkeen ennen rankan liikunnan aloittamista.
Ainoa oire sydänlihastulehduksessa voikin olla, ettei nuori jaksa liikkua yhtä hyvin kuin ennen. Sydänlihastulehdus on yksi syy nuorten urheilijoiden äkkikuolemille, kun rasittava liikunta on pahentanut tulehdusta.
Sydänlihastulehduksen sairaalahoito tarvitaan vakavissa tilanteissa, kuten sydämen vajaatoiminnassa, vaarallisissa rytmihäiriöissä tai tajunnantason laskussa. Potilasta seurataan erikoissairaanhoidossa ja hoidetaan oireenmukaisesti sydänlääkkeillä.
Kuinka vähentää riskiä sairastua jälkitauteihin?
Jälkitauteihin sairastumien riskiä voikin pienentää juuri huolellisella influenssan parantelemisella. Liian aikaisin aloitettu rankka liikunta altistaa niin sydänlihastulehdukselle, keuhkokuumeelle kuin muille jälkitaudeille, tartuntatautilääkäri muistuttaa.
”Raskasta liikuntaa ei pidä harrastaa ennen kuin on kunnolla parantunut eli olo tuntuu siihen riittävän hyvältä.”
Paras suoja Djupsjöbackan mukaan on riskiryhmille influessarokote.
”Se vähentää riskiä sairastua influenssaan, jolloin välttyy myös jälkitaudeilta. Ja jos taudin rokotteesta huolimatta saa, oireet ovat yleensä lievempiä eikä elimistö joudu niin rankkaan rääkkiin.”
Lue myös: Apu yskään löytyy rautakaupasta – näin toimii pulloon puhallus
Milloin lääkäriin?
Influenssan jälkeen kannattaa lääkärin mukaan herkällä korvalla kuunnella mahdollisia oireita, etenkin jos kuuluu kohonneen riskin ryhmään eli on ikäihminen tai sairastaa jotakin perussairautta.
”Jos vointi äkillisesti heikkenee, hengitys alkaa tuntua raskaalta, kuume nousee uudestaan tai tulee ysköksiä, lääkärin arvioon kannattaa hakeutua. Sama pätee, jos tuntee rinnassa tai kyljessä kipua, pistelyä tai paineen tunnetta tai poikkeuksellista väsymyksen ja voimattomuuden tunnetta”, Djupsjöbacka summaa.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Flunssa vai influenssa? Näin erotat, hoidat ja ehkäiset tartunnat
-
Kannattaako influenssarokote ottaa? 5 faktaa influenssarokotuksesta
