Gotlannin lähellä sijaitsevalta pieneltä saarelta löytyi muinaisten ihmisten luolasta susia, joiden olemus susina eikä koirina todistettiin geeneistä. Löytö yllätti ruotsalaiset tutkijat ällikällä.
Elävä susi. Tämä susiyksilö ei liity tapahtumiin. Se kuvattiin Norjassa syksyllä 2015. Per Harald Olsen / NTNU (CC BY)
Ruotsalainen arkeologien ja geenitutkijoiden ryhmä on löytänyt pieneltä Itämeren saarelta Gotlannin länsirannikon edustalta hämmentävät kahden susiyksikön jäänteet noin 4000 vuoden takaa. Yllättävää on löytöpaikan luonne: luut löytyivät muinaisten ihmisten leirinuotiolta – eivät luonnosta.
Löytö tehtiin 2,5 neliökilometrin kokoisella Stora Karlsön saarella sijaitsevasta Stora Förvarin luolasta. Luola on 25 metriä syvä, kerrotaan saaren matkailusivustolla. Paikka on tunnettu jo vuodesta 1888 alkaen muinaisten ihmisten leirisijana, mutta susien luita sieltä ei ollut ennen huomattu.
Sen, että kyse on nimenomaan susista eikä koirista, tutkijat vahvistivat geenisekvenssianalyysillä. Toisaalta se, että kyse oli nimenomaan ihmisten kotieläimistä eikä luolaan sattumalta eksyneistä muinaisista susista, voitiin osoittaa luiden isotooppimittauksilla.
Typpi- ja hiili-isotooppien jakaumat paljastivat susien syöneen merestä peräisin olevaa ruokaa eli todennäköisesti kaloja ja hylkeitä. Tämä viittaa erittäin vahvasti siihen, että kyse oli kotieläimistä. Toisin kuin esimerkiksi karhut, jotka saattavat kalastaa joissa, luonnonvaraiset sudet eivät syö kalaa.
Lisäksi susien geenit paljastivat niiden kärsineen sisäsiittoisuudesta. Tämäkin seikka viittaa siihen, että eläimet olivat ihmisten seuralaisia. Sisäsiittoisuutta lukuun ottamatta susien perimä osoittautui kuitenkin täysin samanlaiseksi kuin muidenkin Euraasian susikantojen.
”Löytö on täysin odottamaton. Sudet ne näyttävät eläneen ihmisten rinnalla, syöneen ihmisten antamaa ruokaa ja eläneen paikassa, jonne ne ovat voineet tulla vain veneellä”, tutkimusryhmää johtanut, nykyisin Britanniassa työskentelevä arkeologi Linus Girdland-Flink sanoo.
Yllätyksellisyyttä korostaa myös työhön osallistunut geenitutkija Pontus Skoglund.
Ei luonnonvaraisia maanisäkkäitä
Se, että sudet olisivat voineet tulla paikalle vain veneellä, johtuu Gotlannin eläimistöstä – tai pikemminkin sen puutteesta. Sen enempää Gotlannin saarelta kuin läheisiltä pikkusaarilta ei tunneta yhtäkään luonnonvaraista maanisäkästä, tutkijat kirjoittavat tieteellisessä artikkelissaan.
Löytöpaikalla. Tältä näyttää Stora Förvarin luolan sisältä ulos katsottaessa. Jan Storå / Tukholman yliopisto
Stora Karlsön ja Gotlannin pääsaaren välinen 6 kilometrin salmi itsessään ei olisi välttämättä estänyt susien leviämistä saarelle. 50 kilometrin uintimatka Öölantiin ja 70 km Ruotsin mantereelle sitä vastoin ovat pitäneet Gotlannin vapaana luonnonvaraisista nisäkkäistä.
Löydön iäksi määritettiin jotain 3000 ja 5000 vuoden väliltä.
Tutkijoiden mukaan uusi löytö haastaa perinteistä käsitystä ihmisten ja susien vuorovaikutuksesta ja koirien kesyttämisen historiasta. Sen sijasta, että ihmiset olisivat kesyttäneet koiran kertaalleen kymmeniä tuhansia vuosia sitten, ovat ihmiset saattaneet ottaa apureikseen susia melko tuoreessakin vaiheessa esihistoriaa.
Toisaalta monet yksityiskohdat koiran kesyttämisessä ovat jääneet nykyajan tutkijoilta pimentoon, tutkijat huomauttavat tieteellisessä artikkelissaan. Tapahtuiko se ihmisten kannalta vahingossa susien omasta aloitteesta vai tarkoituksella ihmisten aloitteesta? Uusi löytö saattaa antaa tähänkin kysymykseen jotakin valoa.
Tieteellinen artikkeli Pnas-lehdessä on vapaasti luettavissa.
Juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa.