- Suomi on tehnyt puolustushankintoja Israelista Gazan sodan aikana 67,2 miljoonalla eurolla.
- Hankinnat perustuvat ennen sotaa tehtyihin sopimuksiin. Suurin niistä on 58 miljoonan euron arvoinen ohjusosto.
- Puolustusministeriön mukaan hankintoja ei ole voitu perua, koska ne ovat elintärkeitä Suomen puolustuskyvylle.
Ylen tietopyynnöllä saamat asiakirjat osoittavat, että Suomi on tehnyt puolustushankintoja Israelista Gazan sodan aikana enemmän kuin aiemmin on tullut julki.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos luovutti Ylelle tiedot 11 hankintapäätöksestä, jotka se on tehnyt Gazan sodan alkamisen jälkeen.
Näiden hankintojen yhteisarvo on noin 67,2 miljoonaa euroa.
Katso grafiikasta, mitä puolustustarvikkeita Suomi on hankkinut Israelista Gazan sodan aikana:
Näistä hankinnoista ei ole aikaisemmin keskusteltu julkisuudessa, sanoo Suomen ja Israelin asekauppaan perehtynyt väitöskirjatutkija Kari Paasonen.
– Ne tuovat uutta tietoa Suomen ja Israelin välisestä asekaupasta Gazan sodan aikana.
Videolla väitöskirjatutkija Kari Paasonen arvioi Puolustusvoimien Israelista tekemiä hankintoja:
Kari Paasonen työskentelee väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:ssa.
Kaikki Ylen saamat hankintapäätökset liittyvät kauppoihin, jotka Suomi ja israelilaiset puolustusteollisuusyhtiöt ovat tehneet ennen Gazan sodan alkamista.
Ne koskevat esimerkiksi jo ostettujen aseiden ja järjestelmien huoltoa, varaosia ja koulutusta.
Puolustusministeriön mukaan Israelista tehdyt hankinnat ovat olleet elintärkeitä Suomen turvallisuudelle ja puolustuskyvylle.
– Nämä päätökset on tehty ennen Gazan sodan alkamista ja hankinnat optioineen ovat Suomen puolustuskyvylle kriittisen tärkeitä. Ei ole ollut edellytyksiä keskeyttää niitä, sanoo puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Pasi Pajunen.
Videolla puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Pasi Pajunen kertoo, miksi Suomi ei ole perunut asehankintoja Israelista:
Pasi Pajusen mukaan Suomi ei ole riippuvainen Israelin aseteollisuudesta.
Aseostot Israelista ovat Suomessa poliittisesti kiistanalainen aihe Israelin epäiltyjen ihmisoikeusrikosten takia.
YK:n riippumattoman tutkintakomission raportin mukaan Israel on syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Komission näkemys ei ole YK:n virallinen kanta.
- Gazan sodassa on kuollut noin 70 000 ihmistä.
- Sota alkoi, kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta 2023. Hamas tappoi noin 1 200 ihmistä ja otti 251 panttivankia.
- Sen jälkeen Israel hyökkäsi Gazaan.
- Tällä hetkellä Israelin ja Gazan välillä vallitsee aselepo. Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet lokakuussa alkaneen aselevon aikanakin.
- Kansainvälinen tuomioistuin tutkii, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Israel on kiistänyt tämän.
- EU-maista Espanja ja Slovenia ovat lopettaneet kaikki aseostot Israelista.
Logistiikkalaitos päätti 58 miljoonan euron ohjusoptiosta
Suurin Ylen tietoon tulleista logistiikkalaitoksen hankintapäätöksistä on 58 miljoonan euron ohjusosto-option lunastaminen.
Ohjuksia käytetään israelilaisessa Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmässä.
Otteita ohjusoption hankintapäätöksestä:

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu
Daavidin lingon hankinta on ollut usein esillä keskustelussa Suomen ja Israelin asekaupoista.
Suomi päätti yli 300 miljoonan euron ilmatorjuntajärjestelmän ostamisesta huhtikuussa 2023. Israelilainen Rafael Advanced Defence Systems -yhtiö toimittaa järjestelmän tulevina vuosina.
Päätökseen sisältyi optio hankkia lisää ohjuksia, tutkia ja muita järjestelmään liittyviä tuotteita 213 miljoonalla eurolla.
Logistiikkalaitoksella oli päätösvalta ohjusoption lunastamiseen. Se päätti asiasta tämän vuoden tammikuun lopussa. Ennen päätöstä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi option lunastamista.
Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:ssa työskentelevä Paasonen toteaa, että vain muutama Suomen Israelista tekemistä asekaupoista on kokonaisuudessaan ollut ohjusoptiota suurempi.
– Tieto option lunastamisesta on tähän asti jäänyt julkisuudelta piiloon.
Paasonen pitää ongelmallisena, ettei puolustusministeriö kysynyt päätökseen ulkoministeriön kannanottoa.
– Vaikuttaa, ettei ulkopoliittista harkintaa ole käytännössä tehty, vaikka kyseessä on ollut ulkopoliittisesti kiistanalainen hankinta.
Tietopyyntö hankintapäätöksistä
- Yle pyysi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta tietoja Israelista vuoden 2023 alun jälkeen tehdyistä puolustustarvikkeiden hankintapäätöksistä.
- Logistiikkalaitos luovutti 16 hankintapäätöstä. Niistä 11 on tehty Gazan sodan alkamisen jälkeen.
- Lisäksi logistiikkalaitos kertoi tehneensä 11 täysin salattua hankintapäätöstä israelilaisilta puolustusteollisuusyhtiöiltä.
- Salattujen hankintapäätösten yhteisarvo on noin 17 miljoonaa euroa.
- Tietopyynnöillä saadut tiedot ovat julkisia.
Logistiikkalaitos päättää yleensä alle 15 miljoonan euron hankinnoista
Puolustusministeriön toimivaltaan kuuluvat yli 15 miljoonan euron hankinnat Puolustusvoimille. Sitä pienempien puolustushankintojen ratkaisuoikeus on logistiikkalaitoksella.
Puolustusministeriö korotti logistiikkalaitoksen ratkaisuoikeutta hankintapäätöksissä neljästä miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon kesäkuussa 2022.
Puolustusministeriön mukaan hankintaprosessia piti nopeuttaa muuttuneessa turvallisuustilanteessa, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Ministeriö voi antaa logistiikkalaitokselle oikeuden päättää myös yli 15 miljoonan euron optioista, jotka sisältyvät alkuperäiseen hankintapäätökseen.
Katso video Suomen Israelista tilaamasta Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmästä:
Israelin armeija otti Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän käyttöön vuonna 2017. Suomi on ensimmäinen ulkomaa, joka on ostanut kyseisen ilmatorjuntajärjestelmän.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen luovuttamista hankintapäätöksistä on salattu järjestelmätietoja, tilausten toimittajien nimiä, valmistelijoiden nimiä, sopimuskausien pituuksia ja varastointipaikkoja.
Logistiikkalaitoksen luovuttamien dokumenttien lisäksi se on tehnyt vuoden 2023 alun jälkeen 11 täysin salattua hankintapäätöstä, joiden yhteisarvo on noin 17 miljoonaa euroa.

Avaa kuvien katselu
Kuvassa on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen israelilaisilta puolustusteollisuusyhtiöiltä tekemiä hankintapäätöksiä. Kuva: Mikko Koski / YleVaraosia voi ostaa vain alkuperäiseltä toimittajalta
Useimpien hankintapäätösten perusteluissa sanotaan, ettei Suomi voi ostaa tuotetta muualta kuin hankinnan alkuperäiseltä israelilaiselta toimittajalta.
Päätöksissä todetaan, että esimerkiksi varaosia ja päivityksiä voi hankkia vain laitteiden ja järjestelmien toimittajilta. Syynä on se, ettei tietoja saa luovuttaa kilpaileville valmistajille.
Otteita Puolustusvoimien Israelista tekemistä hankintapäätöksistä:

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu
Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Pasi Pajunen sanoo, että kysyntä puolustusmarkkinoilla on ylittänyt tarjonnan Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.
– Puolustusmateriaalin hankinta-ajat ovat pitkiä. Hankintojen peruminen ja uusien hankintaprosessien aloittaminen viivästyttäisi Suomen puolustuksen kannalta kriittisen suorituskyvyn rakentamista useilla vuosilla.
Kari Paasosen mukaan Suomi olisi voinut ostaa asejärjestelmiä Israelin sijasta muualta.
– On vaikea arvioida, kuinka kriittisiä kaikki hankinnat ovat olleet. Kansainvälinen asekauppa on joka tapauksessa niin kilpailtu ala, että samaa tarkoitusta palvelevia asejärjestelmiä ja muita tuotteita olisi voinut hankkia myös muualta kuin Israelista.
Videolla väitöskirjatutkija Kari Paasonen kertoo, onko Suomi riippuvainen Israelin aseteollisuudesta:
Kari Paasosen mukaan Suomi on vahvasti riippuvainen israelilaisesta aseteollisuudesta.
Puolustusvoimien järjestelmien rakentaminen vie vähintään vuosia ja ne voivat olla käytössä vuosikymmeniä. Järjestelmien korvaaminen kestää pitkään ja on kallista.
Silti Paasonen pitää mahdollisena, että Suomi voisi korvata Israelista jo tehdyt hankinnat.
– Silloin Suomella olisi tulevina vuosikymmeninä järjestelmät, jotka olisi hankittu jostain luotettavammasta maasta kuin Israelista eli Euroopasta tai Yhdysvalloista.