Aasialaistaustaisiin kohdistuvaa rasismia ei tunnisteta suomalaisessa yhteiskunnassa tarpeeksi hyvin. Siksi siihen ei osata myöskään puuttua.

Tätä mieltä on Mixed Finns -yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea mixed-suomalaisille eli heille, jotka elävät eri kulttuurien risteymässä. Yhdistys järjestää myös antirasistisia koulutuksia.

Antirasismin asiantuntijan Janina Waenthongkhamin mukaan perussuomalaisten poliitikkojen ympärillä pyörinyt silmienvenytyskeskustelu on herättänyt turvattomuutta rasismia kokevien joukossa.

Hän pitää tietoja aasialaistaustaisten lasten kokemasta rasismista vakavina.

Waenthongkham sanoo, että poliitikkojen kuvista pitäisi puhua rasismina eikä lapsellisina tekoina. Kun rasismia normalisoidaan, samalla ylläpidetään sortavia ja rasistisia rakenteita.

– Jos poliitikot toimivat näin avoimen rasistisesti ilman seurauksia, se on vahva signaali siitä, miten yhteiskunnassa nähdään nämä asiat. Tällaiset teot pitäisi ottaa hyvin vakavasti.

Poliitikkojen sanktioiden lisäksi Waenthongkham toivoo, että kohun myötä rasismikeskustelua käytäisiin kouluissa ja oppilaitoksissa.

– Tämä on tosi hyvä sauma keskustella rasismista ja kertoa, miksi se on ongelmallista ja väärin.

Yle kysyi neljältä aasialaistaustaiselta, mitä he ajattelevat silmienvenytyskuvista ja poliitikkojen toiminnasta.

Jiafu Zhong tutkii tuotetta etnisen ruokakaupan kassalla.

Avaa kuvien katselu

Jiafu Zhongin perhe avasi kaupan Jyväskylän keskustaan. Perheellä on myös kaksi ravintolaa. Kuva: Jarkko Riikonen / YleJiafu Zhong, 19, toivotti missin tervetulleeksi perheensä kauppaan Jyväskylään

Kun näin kuvan silmiä venyttävästä missistä ja uutisen siitä nousseesta kohusta, päätin tehdä videon Tiktokiin. Pyysin missiä tulemaan perheemme aasialaiseen kauppaan maistamaan kiinalaista makkaraa. Käänsin asian mainokseksi.

Vaikka otan nykyisin tällaiset asiat kevyemmin, olen myös itse lapsena kohdannut rasistisia eleitä, joista poliitikot ovat nyt jakaneet kuvia. Yläasteella sain ystävän, joka on tumma. Hänen kanssaan vietetty aika on kasvattanut itseluottamustani.

En hyväksy rasismia. Se ei ole missään nimessä hauska asia. En halua, että serkkuni tai muut söpöt lapset joutuvat näkemään kuvia, joita poliitikot ovat julkaisseet.

Tämä on Jiafu Zhongin viesti poliitikoille, jotka ovat jakaneet kuvia silmien venyttämisestä:

Minusta on kunnia, että kuulun moneen kulttuuriin.

Vanhempani ovat kotoisin Kiinasta, mutta itse olen syntynyt Suomessa. Työskentelen usein vanhempieni aasialaisessa kaupassa ja ravintoloissa Jyväskylässä.

Meillä on kiireinen arki ja niin paljon tekemistä, että emme ole puhuneet paljon viime päivien puheenaiheesta. Todennäköisesti osa Suomessa asuvista aasialaistaustaisista ei edes tiedä meneillään olevasta keskustelusta. He eivät ymmärrä kieltä.

Sanni Seppälä hämärtyvässä Kirkkopuistossa Jyväskylässä.

Avaa kuvien katselu

Sanni Seppälä on kohdannut rasismia ja aasialaisiin liittyvää seksualisointia. Kuva: Jarkko Riikonen / YleKiinasta adoptoitu Sanni Seppälä, 21, ei hyväksy rasismia politiikassa

Tulin Suomeen, kun olin yksivuotias. En ymmärrä tai osaa kiinaa. Olin vasta opiskelijavaihdossa Kiinassa ja kaikki olettivat, että olen kiinalainen. Arjessani Suomessa taas päädyn toistuvasti tilanteisiin, joissa minulle aletaan puhua englantia.

Lapsena minua kiusattiin, koska olin erilainen. Myöhemmin asiakaspalvelutyössä olen kohdannut rasismia ja aasialaisiin liittyvää seksualisointia.

Poliitikkojen anteeksipyynnöt ovat tulleet viime aikojen rasismitapauksissa liian myöhään tai pakotetusti. Minusta rasismia ei pidä hyväksyä politiikassa. Se rikkoo ihmisarvoa.

Sanni Seppälä muistuttaa, että suomalaiset ovat valinneet kansanedustajansa ja se heijastaa yhteiskunnan arvopohjaa:

Jos poliitikot eivät ole ihmisarvojen puolella, toivon, että he havahtuisivat edes taloudellisiin vaikutuksiin.

Tämä vaikuttaa todella paljon matkailuun ja kauppaan.

Sanni Seppälä toivoo, että esimerkiksi somevaikuttajat käyttäisivät vaikutusvaltaansa rasismin kitkemiseksi:

Savonlinnan kaupunginjohtajaksi valittu Ding Ma, 37, on huolissaan lapsista ja nuorista

Oma taustani ja ulkonäköni on nostettu asiattomasti esille eri tilanteissa. Osittain ne ovat olleet huolimattomia kommentteja tai eleitä, jotka kuitenkin tuntuvat loukkaavilta.

Vuosien varrella loukkaava kommentointi on vähentynyt. Ajattelen, että sivistys, avoimuus ja ajattelevaisuus ovat lisääntyneet.

Rasismikeskustelulla voi olla negatiivinen vaikutus erityisesti lapsiin ja nuoriin. Keskustelu on vahvasti esillä mediassa ja sosiaalisen median alustoilla.

Mies puvun takissa seisoo parvekkeella, alhaalla näkyy työpöytiä ja ihmisiä kokoustamassa.

Avaa kuvien katselu

Savonlinnan kaupunginvaltuusto valitsi tällä viikolla Ding Man, 37, kuuden vuoden määräaikaiseen kaupunginjohtajan virkaan. Kuva: Kati Rantala / Yle

Toivon, että erityisesti lapsille ja nuorille välittyy tärkein viesti: meidän jokaisen tehtävä on kunnioittaa muiden kulttuuria ja toimia niin, että lähtökohtaisesti emme loukkaa ketään.

Yleisesti on tiedossa, että monissa Aasian maissa silmien venytys on loukkaava ele. Se on yksi yhteen sen kanssa, kun vaikka haukut toista vinosilmäksi.

Somekuvat herättävät minussa surua, mutta ennen kaikkea huolta siitä, minkälaisen kuvan ne antavat Suomesta.

Kuvat ovat aiheuttaneet Suomelle mainehaittaa muun muassa Japanissa.

Lähtökohtaisesti japanilaiset samaistuvat vahvasti suomalaiseen kulttuuriin. He kokevat hengenheimolaisuutta, ja siksi sieltä on tullut näin vahvaa mielenilmaisua.

Lumi Mi, 40, sai osakseen rasistisia eleitä lapsilta

Kun olin työharjoittelussa suomalaisessa alakoulussa, näin itse, kuinka suomalaiset oppilaat tekivät samanlaisen eleen minua kohtaan. Kun kerroin asiasta opettajille, oppilaita moitittiin ja heidän täytyi pyytää minulta anteeksi.

Opiskelen nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Olen huolissani siitä, että suomalaiset lapset eivät välttämättä opi oikeita ihmisoikeusarvoja, jos hallituksen ja yhteiskunnan keskustelussa annetaan vääränlaisia signaaleja.

Kun julkisuuden henkilö tekee tällaisen eleen – olipa hän tietämätön sen historiasta ja merkityksestä tai tiesi ja silti vähättelee sen vakavuutta – sitä ei pidä pitää pienenä virheenä.

Eleet, joilla aasialaisten fyysisiä piirteitä liioitellaan, on jo pitkään nähty syrjinnän merkkinä, eikä niitä hyväksytä monissa länsimaissa.

Näitä eleitä käytetään usein koulukiusaamisessa, ja ne ovat johtaneet rangaistuksiin urheilussa useita kertoja.