Laajimmin sairaanhoitopiireissä kannetaan huolta tehohoitoon erikoistuneen henkilöstön riittävyydestä.
Sosiaali- ja terveysministeriö kerää koronaviruksen orastavan epidemiavaiheen alla tietokantaa sairaanhoitopiirien tehohoitokalustosta.
STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kertoo IS:lle, että tiedonkeruu on osa laajempaa valtakunnallista selvitystä, johon osallistuvat sairaanhoitopiirien lisäksi kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut ja aluehallintovirastot.
– Meillä on Suomessa hyvin joustava järjestelmä. Tehohoito- ja valvontapaikkoja voidaan laajentaa muun muassa heräämöihin, jolloin hoitokapasiteetin suhteen ollaan erilaisessa tilanteessa, Sillanaukee sanoo.
IS selvitti perjantaina tehohoitopaikkojen ja hengityskoneiden lukumäärää sairaanhoitopiireittäin. Valtaosa piirien tavoitetusta henkilöstöstä myötäili Sillanaukeen arviota, ja laitteiden uskotaan riittävän myös epidemiavaiheessa.
Rajallisimmaksi resurssiksi sairaanhoitopiireissä arvioidaan tehohoitoon erikoistunut henkilöstö. Sillanaukeen mukaan sama viesti on kantautunut STM:n tietoon.
– Laitteiden käyttämiseen ja tehohoidon antamiseen tarvitaan erillinen osaaminen ja koulutus. Tämänkin vuoksi on erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta saadaan pidettyä terveenä. Epidemian aikana henkilökunnan testaaminen ja karanteenit eivät luultavasti missään vaiheessa poistu menettelytavoistamme.
Sillanaukeen mukaan jatkossa vakavasti oireilevien koronapotilaiden hoitamiseen jää enemmän resursseja, koska lievästi oireilevia kehotetaan tutkimusten sijaan kotihoitoon.
– Tilanne on muuttunut paljon eilisestä. Nyt tartunnan voi saada Suomessakin, eikä jokaista epidemiamaasta palannutta tutkita. Resurssit kohdennetaan niihin, jotka tarvitsevat sairaanhoitoa.
Tehohoitokapasiteetin alueellisia eroja tasaavat Sillanaukeen mukaan yliopistosairaaloiden viisi erityisvastuualuetta. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on haastavampi, koska sairaanhoitopiirit ovat itsenäisempiä, ja edellytykset sisäiseen yhteistyöhön ovat pienemmät.
Sillanaukeen mukaan Pohjoismaat pyrkivät toistaiseksi vastaamaan kukin oman maaperänsä koronavirushoidosta, mutta maiden ministerit ja asiantuntijat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.
– Meillä on säännöllinen ja jatkuva yhteistyö sekä sopimus siitä, että Pohjoismaat tekevät keskenään yhteistyötä potilaiden hoidossa. Mitään erityisiä suunnitelmia ei ole toistaiseksi ollut tarve tehdä, kun yhteistyöpohjat ovat olemassa.
STM:n kansliapäällikkö huomauttaa, että tehohoitotarpeen äkillinen kasvu ehkäistään parhaiten karsimalla tartuntaa vauhdittavia sosiaalisia kontakteja. Tähän pyritään muun muassa hallituksen eilen julkistamalla linjauksella perua kaikki yli 500 henkeä kattavat yleisötilaisuudet toukokuun loppuun asti.
Jos taulukko ei näy, voit katsoa sen tästä.
Juttua korjattu klo 15.3. klo 8.20: Korjattu taulukon tietoja Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien osalta.