Jyväskylän kaupungin liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal toivoo, ettei olosuhteiden ylläpito olisi pelkästään hyppyrimäkipaikkakuntien vastuulla.
Avaa kuvien katselu
Näkymä Laajavuoren isojen mäkien mäkimontussa on karu. Kuva: Kalle Pallonen / YleJuttu tiivistettynä
- Jyväskylän Laajavuoren isot hyppyrimäet ovat tällä hetkellä käyttökelvottomassa kunnossa.
- Matti Nykäsen nimikkomäestä ei ole hyppätty kolmeen kesään vaurioiden vuoksi.
- Huonokuntoisten mäkien kunnostaminen vaatii miljoonia
- Hiihtoliitto ja Jyväskylän kaupunki toivovat valtiolta tukea hyppyrimäkien ylläpitoon ja kehittämiseen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Jyväskylän Laajavuoren kahdesta suurimmasta hyppyrimäestä ei tällä hetkellä hyppää kukaan. Eikä hyppää lähiaikoinakaan.
Matti Nykäsen mukaan nimetystä K-100 mäestä ei ole itse asiassa hypätty mäkimontun vaurioiden vuoksi kolmeen kesään. Vieressä olevasta Nykäsen valmentajan Matti Pullin K-60-nimikkomäestä hyppääjät tulivat alas vielä alkukesästä, mutta alastulorinteen muovitus romahti heinäkuun helteillä.
Talvisin mäet ovat olleet toistaiseksi hyppykunnossa.
Avaa kuvien katselu
Laajavuoren K-60 hyppyrimäen alastulorinteen muovitus on pahasti vaurioitunut. Kuva: Kalle Pallonen / Yle
Jyväskylän kaupungin liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal toivoo, että kauan pantattu mäkien kunnostaminen tulisi Jyväskylässä päätöksentekoon jo ensi vuoden aikana. Sahindal tietää, että päätös perinteikkäiden mäkien kunnostamisesta ei ole päättäjille helppo.
– Vaatii varmasti päättäjien kanssa iltakoulun jos toisenkin, joissa käydään läpi eri vaihtoehtoja.
Kunnostaminen maksaisi useita miljoonia
Jyväskylässä onkin pohdittu jo vuosia, miksi Laajavuoren isot hyppyrimäet pitäisi kunnostaa kaupunkilaisten verovaroin, kun mäkiä käyttää niin häviävän pieni harrastajajoukko. Tarkan kustannusarvion laatiminen korjauksista on miltei mahdotonta, mutta mäkien kunnostaminen maksaa jokatapauksessa useita miljoonia euroja.
Jyväskylä ei ole yksin hyppyrimäkiensä kanssa. Kuopiossa kaupunki päätti toukokuussa, ettei se uusi Puijon K-90 hyppyrimäkeä pelkästään kuopiolaisten veronmaksajien rahoilla. Sotkamossa Vuokatinvaaran suurin hyppyrimäki puretaan ensi vuonna.
Myös Rovaniemen Ounasvaaralla normaalimäki kaipaa pikaista kunnostusta, samoin Kuusamon Rukalla vaaditaan investointeja maailman cup -kilpailujen mahdollistamiseksi.
Avaa kuvien katselu
Laajavuoren pienemmät mäet ovat hyppykunnossa. Iines-mäen (K-25) alastulorinne uusitaan Vuokatista tuoduilla lähes uuden veroisilla muoveilla. Kuva: Kalle Pallonen / Yle
Sahindal kaipaa valtiota hyppyrimäkipaikkakuntien avuksi.
– Jos haluamme, että meillä on tällaisia lajeja Suomessa, niin se ei voi olla yksittäisten kuntien vastuulla.
Hiihtoliiton tuore huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen on samoilla linjoilla Sahindalin kanssa. Kukkosen mielestä isot hyppyrimäet ovat kansallisesti merkittäviä urheilupaikkoja, joiden kunnossapitoon myös valtion tulisi osallistua.
Entinen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja Kukkonen siirtyi elokuun alussa Hiihtoliiton palvelukseen Jyväskylän kaupungin liikuntasuunnittelijan paikalta.
Petter Kukkosen mukaan mäkikeskusten ylläpito tarvitsee kuntien yhteistyön lisäksi valtion apua.
Video: Simo Pitkänen / Yle
Jyväskylässä Laajavuoren isojen mäkien kunnostaminen kietoutuu koko alueen kehittämiseen. Kaupunki on Kukkosen johdolla tehnyt viime vuosina suunnitelmia perinteikkään liikunta-alueen virkistämiseksi.
– Tämä on ydinasia muillakin paikkakunnilla, jos mäkikeskuksista halutaan elinvoimaisia. Se ei ole järkevää, että laitetaan miljoonia pelkästään hyppyrimäkiin, Kukkonen toteaa.
Laajavuoressa puurakenteinen Matti Pullin mäki on rakennettu väliaikaiseen käyttöön vuonna 1974. Vieressä oleva betonirakenteinen Matti Nykäsen mäki valmistui vuonna 1965.
Tuomo Kykkänen ja Anna-Leena Sahindal kertoivat Matti Nykäsen mäen kunnostustarpeista tammikuussa 2024.
Video: Niko Mannonen / Yle
Vuonna 2022 tehdyn kuntotarkastuksen mukaan K-60 mäen hyppytornin korjausaste on täydet sata prosenttia, ja sen käyttö loppuu vuonna 2027. K-100 mäen korjausaste on 68 prosenttia. Ison mäen suurimmat ongelmat ovat hyppytornin betonirakenteissa. Nykyisten kaavamääräysten mukaan mäkiä ei voi purkaa.
Mäkien alastulorinteet on liikuntajohtaja Sahindalin mukaan tarkoitus kunnostaa syksyn aikana siihen kuntoon, että hyppääminen olisi ensi talvena mahdollista.