EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, laativat parhaillaan kansallisia ennallistamissuunnitelmia, joiden avulla toimeenpannaan jäsenmaita suoraan velvoittavaa ennallistamisasetusta. BirdLife Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat arvioineet Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista. Arviointi tehtiin yhdessä muiden eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen kanssa 23:ssa EU-maassa. Maiden välisessä arvioinnissa Suomi sijoittuu keskivaiheille.
Petteri Orpon hallitus on asettanut kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimiselle tiukat reunaehdot, joiden myötä hallitus pyrkii luistamaan asetuksen tavoitteesta eli luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä.
”Hallitus asettaa riman mahdollisimman matalalle ja vetoaa ennallistamisen kalleuteen, mutta toimenpiteiden hyödyt on jätetty arvioimatta. Ennallistaminen ylläpitää ja parantaa maa- ja metsätalouden kykyä vastata ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja parantaa vesistöjen tilaa sisävesistä Itämerelle saakka”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
Suurin järjestöjen havaitsema takaisku on, että hallituksen suunnitelmassa ennallistamisella tähdätään heikentyneiden luontotyyppien palauttamiseen pääosin siihen tilaan, missä ne olivat vuonna 1995 Suomen liittyessä EU:hun. Tuolloin ihmisen tekemät laajamittaiset muutokset, kuten teollistuminen ja maatalouden tehostuminen, olivat Suomessa jo pitkällä, ja siten ympäristöjen tila merkittävästi heikentynyt. Ennallistamisen tavoitteena on auttaa luontoa palautumaan lähemmäs luonnontilaa. Jotta tavoite saavutetaan, ennallistamisessa tulisi nojautua tutkijoiden tekemiin arvioihin tarvittavasta ennallistamisen pinta-alasta. Nämä arviot ovat jo saatavilla.
Vertailukohdan valitsemisella on suuri merkitys. Tutkimustiedon perusteella esimerkiksi boreaalisia luonnonmetsiä tulisi ennallistaa 2,3 miljoona hehtaaria, kun taas Ympäristöministeriön julkaisemien lukujen mukaan hallituksen tavoitteena olisi vain 0,3 miljoonaa ennallistettua metsähehtaaria.
”Suomessa on laadukasta tutkimustietoa, mutta olemme huolissamme siitä, ettei sitä käytetä, eikä valmistelussa nosteta esille tietoon nojaavia tavoitteita. Suomen pitää pyrkiä aidosti parantamaan luonnon tilaa”, monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoo.
Huonon arvosanan väliarviossa Suomi saa myös kansalaisten ja sidosryhmien kuulemisessa, viranomaistyön resursoimisessa ja toimeenpanon riittävän rahoituksen varmistamisessa. Ainakaan toistaiseksi kansalaiset eivät ole voineet antaa kirjallista palautetta, eikä ennallistamisen toimeenpanosta ole järjestetty tilaisuuksia, joissa kerrottaisiin mitä toimenpiteet käytännössä tarkoittavat.
Ennallistamissuunnitelmaan tulee sisältyä päätökset siitä, millaisella lainsäädännöllä ja kannustimilla tavoitteet toteutetaan. Toistaiseksi arvioita ennallistamisen kaikista taloudellisista vaikutuksista ei ole esitetty, eli konkreettista keskustelua ennallistamisen toteutuksesta ei ole voitu käydä. Jotta ennallistaminen toteutetaan oikeudenmukaisesti, on tärkeää säätää velvoittavasta kompensaatiosta eli haitan aiheuttajan tulee olla maksajana.
”Ennallistaminen tuo Suomeen myös uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia. Tarvitsemme päätöksenteon tueksi arvioita ennallistamisen hyödyistä ja toisaalta ennallistamisen tekemättä jättämisen kustannuksista”, arvioi suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Suomi on esittänyt ennallistamisasetuksen heikentämistä vetoamalla liian suuriin kustannuksiin ja mahdollisiin ennakoimattomiin haittoihin maa- ja metsätaloudelle. Koko Euroopan luonnon säilymisen kannalta on tärkeää, että asetusta ei tässä vaiheessa heikennetä tai muuteta, vaan että Suomikin sitoutuu jo kertaalleen yhdessä sovittuun.
Tutustu raporttiin:
Koko raportti (englanniksi)
Tietosivu Suomi (englanniksi)