Kansantalous|Professori Terhi-Anna Wilskan mukaan naiset vastaavat usein arjen kulutuspäätöksistä. Viime vaaleista lähtien naisten luottamus talouteen erkani miehistä.
17.12. 15:48
Lue tiivistelmä
Naisten luottamus Suomen talouden kehitykseen on ollut vuoden 2023 keväästä lähtien selvästi miehiä heikompi, mikä on Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalon mukaan poikkeuksellista.
Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilskan mukaan syynä ovat kasvanut työttömyys, naisten vastuu arjen kulutuspäätöksistä ja se, että päivittäistavaroiden hinnat nousivat palkkoja nopeammin.
Sote-alan irtisanomiset ja hyvinvointialueiden säästöt ovat osuneet erityisesti naisvaltaisiin ammatteihin, ja naisten palkkataso on yhä miehiä alhaisempi.
Tilastokeskuksen keräämä kuluttajien luottamusindikaattori jakautui vuoden 2023 keväällä kahtia. Naisten luottamus talouden kehitykseen on siitä lähtien ollut selvästi miehiä heikompaa.
Tämän vuoden marraskuussa miesten indikaattorilukema oli -3,1 ja naisten -10.
Vastaavaa ilmiötä ei Tilastokeskuksen yliaktuaarin Pertti Kangassalon mukaan ole nähty ainakaan 30 vuoteen.
”En muista vastaavaa ajanjaksoa.”
Luottamusindikaattori on saldoluku, joka kertoo optimististen ja pessimististen vastausten suhteesta luottamusta mittaavassa kyselyssä. Jos pessimistisiä vastauksia on enemmän, indikaattori on nollan alapuolella.
Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska ei pidä eroa yllättävänä. Hänen mukaansa kyse on sekä taloudellisista realiteeteista että sukupuolittuneista rooleista.
Wilska arvioi, että suurin syy kuluttajien heikkoon luottamukseen on tällä hetkellä kasvanut työttömyys ja työttömyyden uhka. Nämä syyt nousevat esiin myös Tilastokeskuksen aineistosta.
Koronavuosien jälkeen luottamuksessa ja kulutuksessa oli väliaikainen pyrähdys, kun pandemian aikana säästyneitä rahoja kulutettiin.
Sen jälkeen maailmanpolitiikan epävarmuus, Ukrainan sota ja Suomen talouden heikkous ovat painaneet mielialoja. Vuonna 2023 miesten mielialat alkoivat kuitenkin kohentua selvästi.
Huhtikuuhun 2023 mennessä naisten luottamusluvut jäivät jo selvästi jälkeen.
”Naiset on sosiaalistettu huolehtijan rooliin, ja he kokevat epävarmuutta keskimäärin enemmän kuin miehet”, Wilska sanoo.
Ilmiö näkyy hänen mukaansa kaikissa kyselytutkimuksissa. Naiset ovat huolestuneempia niin taloudesta, ympäristöstä kuin tulevaisuudesta yleensä.
Tilastokeskuksen Kangassalo kiinnittää huomiota siihen, että näkemysten erkaneminen osuu yksiin eduskuntavaalien kanssa.
”Kovat puheet soten säästöistä ja tukien leikkauksista alkoivat silloin. Kaikki vaaleissa hallitukseen nousseet puolueet eivät ole erityisesti naisten suosiossa”, hän sanoo.
Perussuomalaisten äänestäjistä vain runsas kolmannes oli vuoden 2023 vaaleissa naisia.
Kuluttajien luottamuksen heikkous on sillä tavoin ikävä ilmiö, että se ruokkii osin itseään. Luottamusindikaattori on perinteisesti peilannut hyvin ihmisten todellisia kulutusaikeita ja ostopäätöksiä.
Kotimainen yksityinen kulutus on puolestaan suuri osa koko kansantaloudesta. Talous siis pysyy heikkona, kun luottamus on heikkoa eikä rahaa käytetä tavaroihin tai palveluihin.
Ja talouden heikkous aiheuttaa työttömyyttä, joka ruokkii puolestaan taloudellista pessimismiä.
Wilskan mielestä heikko luottamus heijastaa myös konkreettisesti rahan vähyyttä. Siihen eivät poppakonstit auta.
”Juurisyy on, että Suomessa on yksinkertaisesti liian vähän rahaa. Se näkyy erityisesti niillä, joiden kulutuspäätökset painottuvat päivittäistavaroihin”, Wilska sanoo.
Päivittäistavarat, ruoka ja muut arjen kulut ovat perinteisesti olleet naisten vastuulla. Kun juuri näiden tuotteiden hinnat vielä nousivat muutama vuosi sitten palkkoja nopeammin, vaikutus luottamukseen oli välitön.
Kangassalon mukaan tämä näkyy kuluttajien luottamustutkimuksessa niin, että naiset arvioivat inflaation kehityksen huonommaksi kuin miehet.
Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan kuluttajat kaiken lisäksi arvioivat inflaatiota reippaasti yläkanttiin.
Todellisuudessa hintojen nousu on pysähtynyt Suomessa kokonaan ja kääntynyt jopa hienoiseksi laskuksi.
Miesten rooli on perinteisesti ollut isompi tekniikan ja kalliimpien tavaroiden hankinnassa. Heitä inflaatiohuolet eivät Kangassalon mukaan ole samalla tavalla painaneet.
Kovin tuoretta tutkimusta sukupuolten välisistä eroista kotitalouksien kulutuspäätöksissä ei Suomessa ole tehty. Wilskan mukaan esimerkiksi tyttöjen ja poikien asennetutkimuksista voi päätellä, että erot ovat säilyneet nykypäiviin asti.
Luottamuseron taustalla saattaa olla myös naisvaltaisten alojen heikkoja uutisia.
Sote-alan irtisanomiset ja hyvinvointialueiden säästöt ovat osuneet ennen kaikkea naisvaltaisiin ammatteihin. Monissa taantumissa kärsijöinä ovat olleet ennemmin miesvaltaiset teolliset työpaikat.
Lisäksi naisten palkkataso on yhä selvästi miehiä jäljessä. Tämä heikentää puskurien muodostamista ja lisää epävarmuutta.
”Kun tulot ovat pienemmät, huolet ovat konkreettisempia”, Wilska sanoo.
Tuoreen tilaston mukaan myös tuloerot ovat Suomessa kasvaneet viime vuonna. Pienituloisten määrä kasvoi ja tulot supistuivat.