Wolt poisti ravintoloiden kanssa tekemistään sopimuksista yksinoikeus- ja hintapariteettiehdot syksyllä 2024 sen jälkeen, kun KKV oli selvittänyt ehtojen lainmukaisuutta ja vaikutuksia markkinoihin. Muutosten myötä KKV päätti Woltia koskevan tutkintansa. Virasto on kuitenkin jatkanut markkinoiden kehityksen seuraamista. Kerromme tässä blogissa alustavia tuloksia selvityksestämme, jossa arvioidaan sopimusmuutosten vaikutuksia ruoan tilaus- ja kuljetusalustojen markkinoihin.
Mitä muutoksilla haluttiin saavuttaa?
KKV:n tutkinnan taustalla oli erityisesti huoli siitä, että Woltin yksinoikeussopimukset johtaisivat markkinan kallistumiseen Woltin hyväksi. Ehdot estivät ravintoloiden multihomingin, eli useamman alustan samanaikaisen käytön. Ravintoloiden keskittyminen Woltin alustalle johti lisäksi verkostovaikutuksiin, joita vahvisti kuluttajien taipumus siirtää myös muita kuin yksinoikeusravintoloista tehtyjä ostojaan Woltille (ks. aiempi blogimme).
Kuluttajien siirtyessä Woltille myös ravintolat, jotka eivät solmineet yksinoikeussopimusta, valitsivat yhä useammin toimimisen vain Woltin alustalla. Vaarana oli, että sitouttamalla ravintolat alustalleen Wolt olisi voinut syrjäyttää Foodoran markkinoilta ja estää uusien kilpailijoiden alalle tulon. Yksinoikeusehtojen poistamisella KKV halusi mahdollistaa ravintoloiden multihomingin ja pysäyttää ehtojen käytöstä johtuneen markkinan kallistumiskehityksen. Foodora, joka ei ollut viraston tutkinnan kohteena, on voinut jatkaa yksinoikeussopimusten tekemistä ravintoloiden kanssa.
Yksinoikeussopimuksista luopumiseen liittyy kuitenkin myös kuluttajien kannalta haitallinen vaikutus. Sopimuksen myötä ravintola menettää osan asiakkaista, jotka se tavoitti toisen alustan kautta. Tästä syystä alustat kompensoivat yksinoikeusravintoloita laskemalla niiltä veloittamaansa myyntikomissiota. Woltin luopuessa yksinoikeussopimuksista se nosti ravintoloiden komissioita. Teorian mukaan komissioiden nousu välittyy ainakin osittain myös hintoihin. KKV arvioi, että pitkällä tähtäimellä hyöty kilpailun säilymisestä olisi kuitenkin suurempi kuin matalampien komissioiden hintoja laskeva vaikutus. Syy tähän oli yksinkertainen: mikäli Foodora poistuisi markkinoilta, Woltilla ei olisi enää syytä kilpailla yksinoikeusravintoloista, ja komissiot nousisivat vielä nykyistä korkeammalle tasolle.
Toinen keskeinen huoli KKV:n tutkinnan taustalla oli Woltin hintapariteettiehdon vaikutus ravintoloiden hinnoitteluun. Ehdon mukaan Woltin alustalla myytävien tuotteiden hinnat eivät saaneet olla korkeampia kuin hinnat, joita ravintola veloitti omissa myyntikanavissaan. Tällainen niin sanottu kapea pariteettiehto poistaa hintakilpailun alustan ja ravintolan omien myyntikanavien väliltä. Koska ravintola ei voi kilpailla alustaa vastaan edullisemmilla hinnoilla, alusta voi nostaa ravintolalta perimäänsä myyntikomissiota ilman pelkoa siitä, että ravintola voisi vastareaktiona laskea hintaansa omissa myyntikanavissaan ja viedä siten myyntiä alustalta. Ravintolan taas on pakko siirtää komissio myös ravintolassa myytyjen annosten hintoihin tai tinkiä katteistaan. Ehdon seurauksena ravintoloiden yleinen hintataso voi nousta. Pariteettiehdosta luopumisen tavoitteena oli, että ravintoloilla olisi mahdollisuus asettaa Woltissa myymiensä annosten hinnat korkeammiksi kuin ravintolasalissa myytyjen annosten hinnat. Myös Foodoralla oli käytössä pariteettiehto. Foodoran ehto koski kuitenkin vain ravintoloiden omia verkkokanavia, joiden rooli Suomessa on melko vähäinen.
Mitä tutkittiin?
Talousteoreettinen kirjallisuus antaa suuntaa siitä, millaisia vaikutuksia Woltin sopimusmuutoksilla voidaan olettaa olleen. Aivan suoraan ruoan tilaus- ja kuljetusmarkkinat eivät kuitenkaan taivu teoriamalleihin. Tämän vuoksi selvityksemme rajattiin muutamaan ydinkysymykseen, joihin vastaamalla pystymme arvioimaan, onko Woltin sopimusehtojen poistolla ollut toivottuja vaikutuksia: