Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Suomi on pohjilla, mutta kovin moni ei protestoi
OOtsikot

Suomi on pohjilla, mutta kovin moni ei protestoi

  • 18.12.2025

Kolumni|Suomi on pohjilla, mutta kovin moni ei protestoi. Siihen on monta mahdollista selitystä.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien vakituinen kolumnisti.

John Lennon ja Yoko Ono julkaisivat 54 vuotta sitten kappaleen Merry Xmas (War Is Over). Protesti­laulusta tuli klassikko, joka muistutti vallasta ja valinnasta: sota on ohi, jos niin päätät. Jotain suurta ja väärää tapahtuu, ja ihmiset tietävät sen.

Suomi on pohjilla Euroopan vertailuissa. Brutto­kansan­tuote supistuu, kun muualla se kasvaa. Velka kasvaa EU-valtioista eniten ja on ylittänyt euro­alueen keski­arvon. Työttömyys­aste on Euroopan toiseksi surkein. Hallitus­ohjelman lupaaman 100 000 työpaikan sijaan työllisten määrä on laskenut kymmenillä­tuhansilla.

Köyhyys ja toivottomuus lisääntyvät. Tuloerot kasvavat, ja pienituloisia on jo 800 000. Arvioiden mukaan jopa 31 000 lasta putoaa köyhyysrajan alapuolelle. Asunnottomuus kasvaa ensimmäistä kertaa 12 vuoden laskun jälkeen.

Valtioneuvoston Kansalaispulssi-kyselyn mukaan suomalaisten usko tulevaisuuteen on romahtanut. Kotitalouksien investointiaste on pohjalukemissa ja säästämisaste hipoo huippua. Tässä vaiheessa hallituskautta Orpon hallitus on ottanut velkaa kymmenen miljardia euroa enemmän kuin edellinen hallitus.

Taloudessa on pitkään puhuttu pörssin ja reaalitalouden erkaantumisesta. Suomessa pitäisi puhua politiikan ja reaalitalouden erkaantumisesta. Vaikka talouden keskeiset mittarit näyttävät alaspäin, hallituksen puheessa kasvu on aivan nurkan takana, kuin Samuel Beckettin näytelmässä. Godot ei tule, häntä pidättelee “tuntematon jarru”.

Vastoin kuin tämän perusteella saattaisi uskoa, nykyinen hallitus ei ole epäonnistunut. Päinvastoin. Petteri Orposta on hyvää vauhtia tulossa kokoomuksen historian juhlituin puheenjohtaja. Hän on saanut läpi puolueensa keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet: työmarkkinamallin murtamisen, isot veronalennukset tulohaitarin yläpäähän sekä mittavat leikkaukset perus- ja ansiosidonnaiseen turvaan.

Hinta on ollut korkea, ja se on hyväksytty. Rasismi on normalisoitu ja köyhiä köyhdytetty. Rasismista on tehty hyväksyttävä osa arkea. Rasistit eivät ole tällä vuosituhannella koskaan olleet näin rohkeita, itsevarmoja ja avoimia. Another year over!

Kaduilla on hiljaista. Juha Sipilän (kesk) hallitus sai murto-osalla näistä leikkauksista aikaan kymmenientuhansien mielenosoitukset. Nyt kurjistaminen ei edes näy gallupeissa, saati toreilla. Sdp on kasvattanut kannatustaan ja perussuomalaiset hieman pudonnut, mutta kokoomus on yhä virhemarginaalin sisällä eduskuntavaalien tuloksestaan. Missä on protesti?

Yksi selitys on yksinkertainen: hallitus toteuttaa vaaleissa saamansa mandaattia täsmällisesti. Perussuomalaiset keräävät apinoinnillaan huomion – mitä vähemmän puhutaan taloudesta ja eriarvoisuudesta, sen parempi –, ja kokoomus tietää tarkalleen, mitä tekee. Voittajia ovat laiska vanha raha, työnantajajärjestöt ja suurituloiset. Pitkän aikavälin seuraukset eivät kiinnosta ketään, koska niistä voi aina syyttää muita.

Sopeutus on katumusharjoitus.

Toinen vastaus on, että vaihtoehdottomuuspuhe on purrut. Hallitus on onnistunut luomaan kuvan, jossa velkaantuminen on kaiken pahan alku ja leikkaukset ainoa ratkaisu. Kun keskustelu rajataan julkisen talouden vajeeseen, jää politiikka hallinnon asiaksi, ei kansalaisyhteiskunnan kysymykseksi. Talous on teknistynyt ja moralisoitunut. Velka on synti, ja sopeutus katumusharjoitus. Ideologinen ja vahingollinen talouspolitiikka koetaan rationaalisesti. Vasemmisto-oppositiokaan ei osaa eikä halua puhua velasta.

Myös suomalainen kansalaisyhteiskunta on valtiosta riippuvaisempi kuin haluamme myöntää. Monet järjestöt elävät valtionavustuksilla. Se tekee niistä varovaisia. Kuka haluaisi menettää rahoituksensa tulemalla hallituksen silmätikuksi?

Kun kansalaisyhteiskunta on alisteinen valtiolle, protesti muuttuu riskiksi. Kun vielä opiskelijaliike on heikentynyt muidenkin kuin epäonnisten kiinteistökauppojen vuoksi, ay-liike menettää jäseniään ja aktivismi pirstaloituu somekanaviin, ketkä jäävät jäljelle?

John Lennonin sanoin: So this is Christmas / And what have you done?

Kirjoittaja on entinen yritysstrategi.

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Helsingin Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Uutiset
Suomi
www.europesays.com