Lukijan mielipide|Suomessa elää virheellinen käsitys, jonka mukaan rasismi on aina pahantahtoista, tietoista ja pyrkii loukkaamaan, vaikka tosiasiassa näin ei ole.
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
Suomalaisessa rasismikeskustelussa on yksi merkittävä sudenkuoppa, joka lamaannuttaa keskustelun joka kerta jo alkumetreillä: Suomessa ei ymmärretä, mitä rasismi on. Ymmärtämättömyyden huomaa esimerkiksi kansanedustaja Juho Eerolan (ps) kommentista: ”Ei missään tapauksessa ollut tarkoitus heitä loukata.”
Suomessa elää virheellinen käsitys, jonka mukaan rasismi on aina pahantahtoista, tietoista ja pyrkii loukkaamaan, vaikka tosiasiassa näin ei ole. Rasismi voi olla myös tahatonta eikä sen takana tarvitse olla pahantahtoisuutta. Toisin sanoen julkisuuteen nousseet aasialaistaustaisia pilkkaavat kuvat ovat rasistisia, oli niiden taustamotiivi mikä tahansa.
STTK:n ylläpitämällä monikulttuurinen.fi -verkkosivustolla listataan rasismiin liittyviä harhaluuloja, joihin tutustuminen auttaisi suomalaista rasismikeskustelua valtavasti. Tällä hetkellä käytävälle keskustelulle olennaisia ovat ainakin seuraavat harhaluulot:
1) Rasismin typistäminen hyvä/paha -ilmiöksi: Jos rasismi mielletään vain kaksijakoisen ajattelutavan kautta, kykymme ymmärtää sen rakenteellisuus hämärtyy. Tyypillistä tälle ajattelutavalle on, että ihminen kokee hyvyyttään loukattavan, jos häntä kutsutaan rasistiksi. Tuloksena on todennäköisesti vahva puolustusreaktio ja keskustelu pysähtyy siihen.
2) Hyvä tarkoitus ei voi tuottaa huonoa lopputulosta: On äärimmäisen tärkeää tiedostaa, että vaikka kuinka tarkoittaa hyvää jollakin toimella, voi silti loukata tai aiheuttaa traumaa. Tämä ajatusmalli johtaa kokemusten vähättelyyn ja mitätöintiin, joka voi johtaa esimerkiksi vähemmistöstressiin.
Sivustolla kerrotaan myös, mitä tulee tehdä, jos toimii itse rasistisesti. Ensiksi kannattaa pysähtyä, rauhoittua ja reflektoida omaa käytöstään. Mitä tein, miksi tein, olisinko tehnyt tämän kanssani samasta taustasta tulevalle? Kun oma ajatusprosessi on käyty läpi, on aika pyytää anteeksi: ”Olet tehnyt jotain, millä satutit toista. Vaikka et täysin ymmärtäisikään miksi tai miten, pyydä silti anteeksi. Se on vähintä, mitä voit tehdä.”
Pirita Janhonen
alue- ja kulttuurintutkimuksen alumni, Helsinki
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa http://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.