Suhtautuminen Venäjään ilmentää Juho Rahkosen mukaan suomalaisten luottamusta siihen, että arvoista pidetään kiinni ulkopolitiikassa. Yhden puolueen kannattajat ovat täysin eri mieltä kuin suurin osa suomalaisista.
Lue tiivistelmä
Ilta-Sanomien teettämän kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista ei luota siihen, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolustaisi Suomea sotilaallisesti.
Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen sanoo, että epäluulo on yllättävän suurta, vaikka Trump on vakuuttanut puolustavansa Suomea voimakkaasti.
Rahkosen mukaan suomalaiset suhtautuvat Trumpiin negatiivisimmin lähes koko maailmassa, ja epäluuloa herättävät erityisesti Trumpin yhteydet Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vakuuttelut siitä, että maa puolustaisi Suomea, eivät kansalaisiin uppoa.
IS:n teettämässä kyselyssä 55 prosenttia vastaajista arvioi, ettei Trumpin haluun puolustaa Suomea sotilaallisesti voi luottaa.
Vain 33 prosenttia suomalaisista luottaa siihen, että Trumpin Yhdysvallat antaisi sotilaallista tukea hädän hetkellä. Myös päättämättömien osuus on pieni.
Kyselyn tulokset yllättävät Iro Researchin asiakkuusjohtajan Juho Rahkosen. Iro Research toteutti kyselyn IS:n toimeksiannosta.
– Ihmettelen tätä tulosta, miten epäluulo voi olla näin suuri. Trump on vakuuttanut, että Suomeen on hyvä suhde, ja on puhuttu Suomesta hyvin arvostavaan sävyyn. Trump ei sinänsä ole antanut viitteitä, etteikö Suomea puolustettaisi, hän pohtii.
Trump totesi itse tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon (kok) Washingtonin-vierailun yhteydessä, että Yhdysvallat puolustaisi Suomea.
– Voimallisesti, Trump kuvaili Yhdysvaltain tukea Suomelle Valkoisessa talossa.
Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen. Kuva: Kuva-Ahti / Iro Research
Rahkosen mukaan kyse on nimenomaan epäluottamuksesta Trumpin hallintoa kohtaan. Luottamus Natoa ja Yhdysvaltoja kohtaan valtiona on paremmalla tolalla.
Rahkonen muistuttaa, että käytännössä Yhdysvaltain ja Suomen puolustusyhteistyö toimii hyvin. Yhdysvaltain sotilaat harjoittelevat Suomessa lähes jatkuvalla syötöllä.
– Ajatellaan, että meillä on ikään kuin erityissuhde, Setä Samulin kultapossukerho.
Rahkosen mukaan suomalaisia tökkii kaikki Trumpin toimintatavassa ja tyylissä. Hänen mukaansa Trumpin toiminta on suomalaisille vierasta.
Rahkonen toteaa, että suomalaisille on syntynyt kuva, ettei Trump ole kovin sitoutunut Natoon tai Euroopan puolustamiseen. Hänen mukaansa suomalaiset eivät koskaan ole pitäneet Trumpin tyylistä ja toimintatavoista.
– Suomalaiset suhtautuvat negatiivisimmin Trumpiin lähestulkoon koko maailmassa.
Suomalaiset suhtautuvat negatiivisimmin Trumpiin lähestulkoon koko maailmassa.
Rahkonen arvioi, että Trumpin toiminta Ukrainan rauhanneuvotteluissa herättää suomalaisissa suurta epäluuloa. Tapa sopia asioista suoraan Venäjän kanssa herättää huolta. Myös Trumpin yhteydet Vladimir Putiniin herättävät epäilyksiä.
Rahkosen mukaan etenkin vanhempien ikäluokkien penseä suhtautuminen Trumpiin voi pohjautua toisen maailmansodan päättymiseen liittyneisiin tapahtumiin. Silloin Eurooppaa jaettiin voittajavaltioiden kesken. Hän viittaa myös talvisotaan, jossa virallisesti muut maat eivät tukeaan Suomelle osoittaneet, kun Neuvostoliitto hyökkäsi.
– Voidaan ihan retorisesti kysyä, ketkä olivat meidän apuna ja meidän puolellamme.
Suomalaiset eivät juuri luota siihen, että Trump puolustaisi Suomea sotilaallisesti. Kuva: Bonnie Cash / CNP / ZUMA / MVPhotos
Historian painolasti ja nykytilanteen epävakaus näkyy Rahkosen mukaan myös siinä, että suomalaisilla on selkeä mielipide. Vain 12 prosenttia vastaajista ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.
– Tämä herättää vahvoja tunteita.
Miesten ja naisten välillä on merkittävä ero. Naisista 62 prosenttia oli vähintään osittain eri mieltä siitä, että Trump puolustaisi Suomea sotilaallisesti. Miehistä niin ajatteli 49 prosenttia. Miehistä 43 prosenttia luottaa siihen, että Trump Suomea puolustaisi.
Puolueiden välillä on merkittäviä eroja. Eniten Trumpiin luottavat kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat. Sen sijaan Sdp:ssä, vihreissä ja vasemmistoliitossa Trumpin sitoutuminen Suomen puolustamiseen herättää enemmän epäilyksiä.
Rahkonen ei silti ajattele, että kysymys olisi erityisen poliittinen. Hän muistuttaa, että puolueiden äänestäjien välillä on myös selkeä sukupuolijakauma. Naiset äänestävät enemmän vasemmistopuolueita ja miehet oikeistoa.
– Se ei ole välttämättä sidoksissa siihen, mitä puoluetta äänestää.
Hän arvioi, että vankka tuki Nato-jäsenyydelle lisää kokoomuksen kannattajien luottamusta Trumpiin. Kokoomuksen kannattajista 59 prosenttia luottaa siihen, että Trumpin Yhdysvalloilta tulisi sotilaallista tukea, jos Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
Rahkosen mukaan Suomessa suhtaudutaan epäilevästi siihen, että Trump on tekemisissä Putinin kanssa. Kuva: Kristina Kormilitsyna
Vaikka luottamus Trumpiin ei päätä huimaa, suomalaiset luottavat ulkopolitiikan arvopohjaisuuteen.
IS:n teettämässä kyselyssä yhteensä 70 prosenttia vastaajista oli vähintään osittain samaa mieltä väitteestä, että Suomi on onnistunut pitämään arvoistaan kiinni ulkopolitiikassa.
– Tiedetään, että suomalaisten enemmistö toivoo, että Suomen pitäisi ajaa tällaista liberaalia sääntöpohjaista maailmanjärjestystä eikä kovaa reaalipolitiikkaa. Siinä mielessä Stubbin tasapainoilu tässä on ollut onnistunutta, Rahkonen arvioi.
Missä määrin tämä kysymys voidaan nähdä arviona siitä, miten hyvin Stubb on ulkopolitiikassa onnistunut?
– Kyllä se siitäkin voidaan nähdä. Presidentti on ennen kaikkea instituutio, joka edustaa jatkuvuutta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää linjaa. Stubb ei ole mitään täyskäännöstä tehnyt.
Lue lisää: Kysely paljastaa suomalaisten kannan tulenarkaan aiheeseen – yksi puolue erityisen jakautunut
Rahkosen mukaan suomalaiset jakavat arvot, joita ulkopolitiikassa edistetään. IS:n kyselyssä ei ulkopolitiikan arvoja lueteltu, mutta Rahkosen mukaan suomalaiset tunnustavat, että pohjoismaista demokraattista yhteiskuntaa ja sopimuksiin perustuvaa maailmanjärjestelmää halutaan edistää.
Samalla tunnustetaan realismi ja Venäjän uhka. Rahkosen mukaan nykyhetkessä arvopohjaisuus voi olla jopa helpompaa.
– On valittu puolemme Venäjän suhteen. Ei ole enää sellaista tasapainoilua idän ja lännen välillä kuin takavuosina.
Suomalaisten luottamus ulkopolitiikan arvoihin on Rahkosen mukaan osoitus Stubbin onnistumisesta. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Juuri suhteessa Venäjään erottuu Rahkosen mielestä yksi keskeinen arvokysymys. Hän toteaa, että Suomi on kärsinyt huomattavasti Venäjän vastaisista pakotteista, mutta niistä ei ole haluttu suin surminkaan lipsua.
– Taas oltiin paavillisempia kuin paavi itse. Siinä taas nähdään, että Suomi pitää arvoistaan kiinni, kun Venäjä tekee kertakaikkisen väärää ja kauheaa ulkopolitiikkaa. Suomi on kärsinyt aivan helkkaristi näistä pakotteista.
Suomi on kärsinyt aivan helkkaristi näistä pakotteista.
Rahkonen muistuttaa, että myös ulkopolitiikassa päättäjät seuraavat kansan mielipiteitä. Vaikka Stubbin esitys Palestiinan tunnustamisesta onkin kuohuttanut, Rahkonen muistuttaa, että suuri osa suomalaisista on presidentin kanssa samaa mieltä.
– Perinteisesti ulkopolitiikka on aika konsensushakuista, että kansalaiset seuraavat ulkopoliittista johtoa. Ja päinvastoin ulkopoliittinen johto haistelee ilmapiiriä, että mitä suomalaiset ajattelevat ja toivovat.
Puolueiden kannattajista vasemmistoliittolaiset ja vihreät suhtautuvat arvopohjan noudattamiseen selvästi muita epäluuloisemmin.
Vasemmistoliiton kannattajista 52 prosenttia on vähintään osittain eri mieltä siitä, että arvoista on pystytty pitämään kiinni.
Rahkonen uskoo, että kyse on pettymyksestä Suomen Palestiina-politiikkaan. Hänen mukaansa vasemmistoliiton kannattajille ei riitä, että Stubb on kertonut kannattavansa Palestiinan valtion tunnustamista.
– Odotusarvo on vielä isompi, että pitäisi vielä vahvemmin tukea Palestiinaa ja tuomita Israelin toimet.
Hänen mukaansa vasemmistoliitossa ajatellaan, että ulkopolitiikan pitäisi olla arvopohjaisempaa.
Sen sijaan oikeisto on saatu pysymään tyytyväisenä. Ulkopolitiikan arvopohjasta on kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten mielestä onnistuttu pitämään kiinni. Rahkosen mukaan samalla arvioidaan myös hallituksen onnistumista.
Rahkonen summaa, ettei ulkopolitiikka aiheuta jakolinjoja.
– Suomea on helppoa ja mukavaa edustaa maailmalla.
Fakta
Näin tutkimus toteutettiin
-
Kyselyn on toteuttanut Iro Research Ilta-Sanomien toimeksiannosta.
-
Internetpaneelina toteutettuun kyselyyn osallistui tuhat suomalaista. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
-
Tutkimus toteutettiin aikavälillä 28.11.–5.12.
-
Tutkimuksen kokonaistulosten keskimääräinen virhemarginaali on noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.