Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että huippukokouksen päätös oli pettymys, mutta turvaa päätavoitteen eli Ukrainan rahoituksen.
19.12. 6:18
EU:n suunnitelma käyttää Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja Ukrainan rahoittamiseksi törmäsi seinään EU-johtajien huippukokouksessa. Sen sijaan huippukokous päätti, että EU ottaa Ukrainan tukemiseksi 90 miljardia euroa yhteisvelkaa.
Muun muassa Saksa ja Suomi ajoivat voimakkaasti sotakorvauslainaa, joka olisi perustunut Venäjän keskuspankin jäädytettyihin varoihin. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan malli törmäsi moniin teknisiin ja poliittisiin ongelmiin.
Perjantaina aamuyöstä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa totesi, ettei sotakorvauslainasta löydy yhteisymmärrystä, ja hän esitti yhteisvelkaan turvautumista. Tämä oli vaihtoehto, jota sotakorvauslainan vastustajat, Belgia ja Italia etunenässä, olivat ehdottaneet jo pitkään.
”Päivän keskustelujen perusteella hyvin monilla mailla, myös isommilla, oli huolia”, Orpo kuvasi kokouksen jälkeen.
Sopu syntyi noin kello 4 perjantaiaamuna Suomen aikaa, noin 16 tuntia kestäneen kokouksen päätteeksi.
”Tämä on siedettävä ratkaisu, vaikka ei olekaan ihan se, mitä täältä lähdettiin hakemaan.”
Orpo sanoo, että Suomen päätavoite kokouksessa oli turvata Ukrainan lähivuosien rahoitustarpeet. Ilman ulkopuolista rahoitusta Ukrainaa uhkaisi maksukyvyttömyys jo ensi keväänä. Myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tukipäätös riippui EU-päätöksestä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa (vas.) ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi EU:n huippukokouksessa Brysselissä torstaina. Kokous on sen jälkeen venynyt pitkälle yöhön, kun se yrittää saada aikaan ratkaisua Ukrainan tukemisesta. Kuva: STEPHANIE LECOCQ / POOL
Järjestelyssä EU ottaa markkinoilta velkaa käyttäen takauksena EU:n nykyistä budjettia.
”Suomen vastuut eivät tässä lisäänny”, Orpo sanoo.
Ukrainalle tämä raha ohjataan nollakorkoisen lainan muodossa. Ukraina maksaa lainan takaisin vain siinä tapauksessa, että Venäjä lopettaa sodan ja maksaa sotakorvaukset.
EU pitää Venäjän keskuspankin jäädytetyt varat järjestelyn ”perälautana”. Myös varat pysyvät jäädytettynä siihen saakka, kunnes Venäjä maksaa Ukrainalle sotakorvaukset.
Kun Ukrainan lainat EU:lle erääntyvät, rahat lainan takaisinmaksuun voitaisiin siis ottaa Venäjän keskuspankin varoista.
”Jos Venäjä ei aikanaan maksa sotakorvauksia, silloin näitä varoja voidaan käyttää kansainvälisoikeudellisen kehikon mukaisesti”, Orpo sanoo.
”Pettymys oli, ettei Venäjän varoja tämän enempää pystytty hyödyntämään, mutta muistutan, että olemme pystyneet sentään päättämään siitä, että ne ovat pysyvästi jäädytettyinä ja että niitä käytetään perälautana tässä lainajärjestelyssä. On myös kirjattu, että [sotakorvauslainan] valmistelu jatkuu.”
Ukrainan arvioidaan tarvitsevan vuosina 2026–2027 ulkopuolista rahoitusta yli 130 miljardia euroa. EU kattaa tästä 90 miljardia euroa eli kaksi kolmasosaa ja odottaa, että muut kansainväliset kumppanit kuten Britannia, Norja ja Kanada kattavat loput.
Yhteisvelka vaatii jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Tämän vaatimuksen kiertämiseksi järjestely päätettiin toteuttaa vahvistetun yhteistyön mallilla, jolloin osa jäsenmaista jättäytyy järjestelyn ulkopuolelle. Unkari, Slovakia ja Tšekki eivät estäneet päätöstä ja vastineeksi saivat lupauksen, etteivät järjestelyn taloudelliset vastuut koske heitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät nämä kolme maata joudu osallistumaan yhteislainan korkokulujen hoitamiseen. Korkokulut maksetaan EU-budjetista eli viime kädessä EU-mailta.