Helene Schjerfbeckin näyttely New Yorkin Met-taidemuseossa tekee historiaa. Suomalaistaiteilija on ensimmäistä kertaa näin näkyvästi esillä maailmankuulussa museossa.
New York, Yhdysvallat
Lue tiivistelmä
Suomalaistaiteilija Helene Schjerfbeckin näyttely New Yorkin Met-taidemuseossa on ensimmäinen suomalaisen taiteilijan oma näyttely maailmankuulussa museossa.
Näyttely on saanut kehuja amerikkalaisessa mediassa. New York Times valitsi sen yhdeksi vuoden 2025 kohokohdista.
Näyttelyn on mahdollistanut suomalaistaustaisen hyväntekijän Elsa A. Brulen miljoonalahjoitus.
– Vähän outo. Hänellä oli sellainen ilme, Charlie Lipton sanoo ja vääntää naamaansa.
Ilme jäljittelee suomalaistaiteilija Helene Schjerfbeckin (1862–1946) omakuvaa. Lipton ja hänen vaimonsa Nancy Lipton ovat juuri istuneet levähtämään viherkasvien täyttämälle sisäpihalle, joka johtaa suomalaisittain historialliseen taidenäyttelyyn.
New Yorkin Metropolitan Museum of Art (Met) on yksi maailman kuuluisimmista museoista. Schjerfbeck-näyttely on ensimmäinen suomalaisen taiteilijan oma näyttely siellä.
Jo Metin sisäänkäyntiä koristaa valtava juliste, jossa on yksi Schjerfbeckin omakuvista. Reitti suomalaistaiteiljan töiden äärelle kulkee läpi maailman kuuluisimpien taidekokoelmien.
Kaareville käytäville rakennetussa näyttelyssä on peräti 60 maalausta. Teokset kulkevat aikajärjestyksessä naturalismista modernistisiin ja abstraktimpiin teoksiin ja kertaavat myös Schjerfbeckin henkilökohtaisen elämän dramaattisia käänteitä.
Schjerfbeckin näyttely on näkyvästi esillä Metin museon sisäänkäynnillä. Museo sijaitsee Keskuspuiston reunalla, Manhattanin ytimessä. Kuva: Nelli Lapintie / IS
Liptonit ilahtuvat kuullessaan, että he tutustuvat Schjerfbeck-näyttelyyn sattumalta juuri Suomen itsenäisyyspäivänä. Pariskunta asuu lähellä museota ja käy siellä usein. Nancy Lipton myös työskenteli museossa 17 vuoden ajan.
– Olen nähnyt paljon taiteilijoita. Hän on yksi parhaista, hän oli todella lahjakas.
Lipton ihmettelee, miksi Schjerfbeck on amerikkalaisille niin tuntematon nimi.
– Huomasin, että hän on jo kuollut, ja ällistyin, että emme olleet kuulleet hänestä aiemmin.
– Tiedämme, että kieli on vaikea ja maa on sen vuoksi hyvin eristyksissä. Ehkä taidekin on pysynyt sen vuoksi piilossa.
Nancy ja Charlie Lipton asuvat Metropolitanin museon lähellä. He ihmettelevät, miksi he kuulevat suomalaistaiteilijasta vasta nyt. Kuva: Nelli Lapintie / IS
Museokävijät ihastelivat Schjerfbeckin omakuvaa vuosilta 1884–1885. Omakuvat ovat näyttelyn vetonauloja, mutta esillä on myös muita kuuluisia töitä. Kuva: Nelli Lapintie / IS
Pohjoismaissa tunnettu ja arvostettu Schjerfbeck on tähän asti ollut Yhdysvalloissa varsin tuntematon. Kuva: Anna-Marie Kellen / The Met
Useista vastoinkäymisistä huolimatta Schjerfbeck maalasi läpi elämänsä. Hän oli ahkera taiteen tekijä. Kuva: Anna-Marie Kellen
Näyttelyn avautumisen jälkeen Schjerfbeck on kerännyt kehuja amerikkalaismediassa.
New York Times valitsi näyttelyn yhdeksi vuoden 2025 kohokohdista artikkelissaan, jossa se listasi ”41 asiaa, jotka jäivät elämään vuodesta 2025”.
– Vaikka Schjerfbeckin töissä on jälkiä vanhoista mestareista, Degasista ja Cezannesta, hänen visuaalinen kielensä on niin moderni, raikas ja niukka, että se toi mieleen toisen pohjoismaisen edelläkävijän Alvar Aallon, New York Times kirjoittaa.
Myös maailman arvostetuin muotilehti Vogue kehui näyttelyä.
– Met-museon näyttely saattaa tehdä suomalaisesta modernistista Helene Schjerfbeckistä uuden suosikkitaiteilijasi.
Näyttelyn teokset ovat lainassa Ateneumin taidemuseosta, Kansallisgalleriasta sekä yksityisistä kokoelmista Suomesta ja Ruotsista. Kuva: Nelli Lapintie / IS
Metin näyttelyn on mahdollistanut suomalaistaustaisen hyväntekijän Elsa A. Brulen miljoonalahjoitus.
Näyttelyn teokset ovat lainassa Ateneumin taidemuseosta, Kansallisgalleriasta sekä yksityisistä kokoelmista Suomesta ja Ruotsista.
New Yorkin -näyttelyn toivotaan tuovan suomalaistaiteilijan pysyvästi amerikkalaisten tietoisuuteen. Elinaikanaan Schjerfbeck oli paljon arvostetumpi Ruotsissa kuin Suomessa, jossa hän saavutti suurta suosiota vasta kuolemansa jälkeen.
– Seeing Silence nostaa esiin poikkeuksellisen taiteilijan, joka on pitkään tunnettu Norjassa ja Ruotsissa aikansa merkittävimpänä naismaalarina mutta joka ei ole vielä saanut ansaitsemaansa näkyvyyttä Atlantin tällä puolella, Metin toimitusjohtaja Max Hollein sanoo lehdistötiedotteessa.
Schjerfbeckin näyttely on kerännyt kehuja amerikkalaismediassa. Kuva: Anna-Marie Kellen / The Met
Kiinalaistaustainen Jamie Wei ihastui Schjerfbeckin töiden rauhalliseen värimaailmaan. Hän innostui taiteesta vasta muutettuaan New Yorkin lähelle New Jerseyyn, ja Schjerfbeckin työt eivät olleet entuudestaan tuttuja. Kuva: Nelli Lapintie / IS
Ateneumin museon mukaan New Yorkin -näyttely on pitkäjänteisen työn tulos.
– Näyttely on unelmieni täyttymys ja ainutlaatuinen hetki suomalaisen taiteen historiassa. Met on maailman johtava taidemuseo, kiistaton ykkönen museomaailmassa. Olen erityisen iloinen siitä, että suomalaisista taiteilijoista juuri Helene Schjerfbeck saa näyttelyn Metissä, johtaja Anna-Maria von Bonsdorff sanoo Ateneumin taidemuseon tiedotteessa.
Omakuvistaan tunnetun modernistin töiden on katsottu esittävän hänen omaa ikääntymisprosessiaan.
Toisaalta omakuvien nähdään heijastavan taiteilijan muutosta kohti abstraktia tyyliä. Helsingin Yliopiston vuonna 2019 julkaiseman väitöstutkimuksen mukaan taas omakuvat keskittyvät identiteetin tarkasteluun.
Joka tapauksessa omakuvat ovat myös Metin näyttelyn keskiössä. Näyttelyssä nähdään myös muita kuuluisia teoksia, kuten Toipilas ja Wilhelm von Schwerinin kuolema.
Ranskalaistaustaiset, New Yorkissa pitkään asuneet Sara Ouerfelli ja Florane Gambert arvostivat erityisesti sitä, että naistaiteilijan työt ovat esillä näkyvästi kuuluisassa museossa. Jättimainos museon ulkopuolella houkutteli heidät sisälle. Kuva: Nelli Lapintie / IS
Näyttely aukesi yleisölle symbolisesti itsenäisyyspäivän aattona. Metin museossa vietettiin tänä vuonna myös New Yorkin Suomen edustuston itsenäisyyspäivän juhlia.
Suomalaisena museon portailla seistessä ymmärtää nopeasti, että kyseessä on poikkeuksellinen hetki suomalaiselle taiteelle.
Ranskalaistaustainen Florane Gambert myöntää, että ei tiedä ”oikeastaan mitään” Suomesta. Sen sijaan hän tuli katsomaan näyttelyä, koska ulkona komeileva juliste pysäytti kahdesta syystä.
– Julisteen maalaus näytti kiehtovalta. Ja on upeaa, että naistaiteilija on tällä tavalla esillä Metin museossa.
Värikäs elämä
Vaikka Schjerfbeck on tähän asti ollut Yhdysvalloissa vähemmän tunnettu, hänen uransa oli kansainvälinen. Hän oli ahkera taiteen tekijä.
Helsingissä 1862 syntynyt Schjerfbeck aloitti maalaustaiteen opinnot jo 11-vuotiaana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Myöhemmin hän opiskeli Adolf von Beckerin yksityisakatemiassa ja Pariisin taidekouluissa.
Otavan vuonna 2021 julkaisema, Riitta Konttisen kirjoittama elämäkerta kuvaa taiteilijan elämää ”erikoiseksi ja värikkääksi”. Sitä muokkasivat vaikea äitisuhde, rampautuminen pikkutyttönä, useat rakkaudet sekä fyysinen ja henkinen romahdus.
Schjerfbeck eli läpi sisällissodan, kaksi maailmansotaa ja Suomen itsenäistymisen. Hän maalasi elämänsä loppuun saakka.
– Minä en ole mitään, mieluiten en ole mitään, haluan vain maalata ja etsiä – ja juuri se varmaan tekee maalareista niin suuria, etteivät he koskaan vanhene, se että aina on jotain enemmän, mitä tavoitella.
Nämä kuuluisiksi tulleet sanat Schjerfbeck kirjoitti rakkaalle ystävälleen Einar Reuterille vuonna 1932. Reuter ikuistui myös Schjerfbeckin maaluksiin.
Reuterin uskotaan olleen Schjerfbeckin suuri rakkaus. Taiteilijan ystävyys kajaanilaisen metsänhoitajan kanssa alkoi harrastajataiteilija Reuterin arvostuksesta Schjerfbeckin työtä kohtaan.
Miehen kihlautuminen nuoren Tyra Arpin kanssa vuonna 1919 oli Schjerfbeckille järkytys, joka suisti taiteilijan elämän raiteiltaan ja johti sairauskierteeseen.
Reuterin rooli Schjerfbeckin elämässä nousi suuren yleisön tietoisuuteen erityisesti Antti J. Jokisen Helene-elokuvassa.
Schjerfbeck asui elämänsä viimeiset vuodet Ruotsissa. Viimeisiä töitä kuvailtiin vuoden 2012 Ylen artikkelissa:
– Helene Schjerfbeckin vaikuttava omakuvien sarja huipentuu äärimmäiseen pelkistykseen, joka jättää kasvoista näkyville vain kaikkein oleellisimman: silmäkuopat ja suun, joka vielä hengittää.
Helene Schjerfbeckin Seeing Silence -näyttely avoinna New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa 5. joulukuuta 2025 – 5. huhtikuuta 2026.
Jutun lähteet: Metropolitan Museum of Art, Ateneumin taidemuseo, Ylen elävä arkisto, Bukowskis.