Amerikkalainen veteraanidiplomaatti John Herbst pitää epätodennäköisenä, että Venäjä ja Ukraina kykenisivät sopimaan aselevosta ennen joulua presidentti Donald Trumpin hallinnon optimistisista lausunnoista huolimatta.
Vaikka Valkoisen talon rauhansuunnitelman viimeisimmän version tarkat yksityiskohdat eivät ole selvillä, sen keskeisiä elementtejä ovat tiettävästi se, että Ukraina luovuttaisi Venäjän miehittämät strategiset alueet läntisessä Donbasissa ja muodostaisi sinne demilitarisoidun vyöhykkeen. Ukraina on tämän torjunut, ja ajatukseen on kohdistettu kovaa kritiikkiä myös Yhdysvalloissa – jopa kongressin republikaaniedustajienkin taholta.
– Jos Venäjän joukot pääsisivät tälle vahvasti linnoitetulle ”demilitarisoidulle vyöhykkeelle”, niiden olisi paljon helpompi edetä länteen ja vallata yhä enemmän Ukrainan aluetta, Yhdysvaltain suurlähettiläänä Kiovassa 2003–2006 palvellut Herbst kirjoittaa analyysissaan.
Mikäli Ukraina myöntyisi alueluovutuksiin, Trumpin hallinnon on raportoitu olevan valmis antamaan maalle vahvat, oikeudellisesti sitovat turvatakuut, jotka kongressi hyväksyisi. Takuiden tarkat yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole tiedossa. Ukrainan näkökulmasta kysymys turvatakuiden muodosta on joka tapauksessa kriittisen tärkeä.
– Tämä on ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että Ukraina luopui ydinaseistaan Budapestin muistion nojalla vuonna 1994 Venäjän, Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan ja Kiinan antamia ”turvatakuita” vastaan. Maat eivät niiden mukaan sallisi minkäänlaisia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkauksia. Takuut osoittautuivat sittemmin arvottomiksi, Atlantic Council -ajatushautomon Euraasia-keskuksen johtajana nykyisin toimiva Herbst toteaa.
Hän muistuttaa Vladimir Putinin neuvonantajan Juri Ušakovin viime viikolla todenneen, että vaikka Donbasissa ei sodan päätyttyä välttämättä olisi sen enempää Ukrainan kuin Venäjänkään asevoimien joukkoja, sinne kuitenkin sijoitettaisiin Venäjän kansalliskaarti ja poliisi.
– Venäjän kansalliskaarti on puolisotilaallinen joukko, eikä olisi vaikeaa salata joukkojen keskittämistä vyöhykkeelle kansalliskaartin nimissä. Vuonna 2014 tunnuksettomat venäläisjoukot valtasivat Krimin, Herbst huomauttaa.
Vaikka Trump näyttää uskovan, että rauha on lähempänä kuin koskaan, ei Herbstin mukaan ole viitteitä siitä, että Putin olisi luopunut tavoitteestaan alistaa Ukraina poliittisesti Kremlin hallintaan. Tämän myös Trump tuli myöntäneeksi äskettäisessä lausunnossaan.
Venäjän Lontoon-suurlähettiläs Andrei Kelin vahvisti maansa tavoitteen 10. joulukuuta antamassaan haastattelussa hyvin suorasukaisesti painottaessaan, että kyse ei ole niinkään sopimuksesta kuin Ukrainan antautumisesta.
– Kun Yhdysvaltain edustajat painostavat Ukrainaa hyväksymään jopa aiemmin hylkäämänsä Venäjän ehdot ja kun Yhdysvallat ja sen eurooppalaiset liittolaiset kiistelevät sodan lopettamista koskevien suunnitelmien sisällöstä, Moskova seuraa tilannetta sivusta ilman minkäänlaista kannustinta tehdä myönnytyksiä kestävän rauhan saavuttamiseksi, Herbst kiteyttää.