Pyhännän taajamasta muutaman kilometrin päässä Puhdistamontien varrelle on noussut vaikuttava kiertotalouspuisto, joka on muuttanut alueen ympäristön täysin. Aiemmin syrjäinen tie johti vain jätevedenpumppaamolle.
Pyhännän kunnan yhdyskuntatekniikan insinööri Pertti Häikiö johtaa myös Pyhännän Vesi Oy:ta. Puhdas vesi ja jäteveden käsittely ovat kolme elintarviketehdasta käsittävässä kunnassa merkittävässä roolissa.
Elintarviketeollisuus käytti Pyhännällä viime vuonna hanavettä 227 603 kuutiota, kun taas yksityiset asiakkaat käyttivät vain reilut 81 000 kuutiota. Vaikka elintarvikeyritykset kierrättävät vettä prosesseissaan ja osa vedestä päätyy tuotteisiin, syntyy jätevesiä silti valtavia määriä.
Jätevettä päätyy Siikalatvan Keskuspuhdistamon käsiteltäväksi vuositasolla noin 140 000 kuutiota. Syksystä 2024 lähtien elintarviketeollisuuden jätevesi on käynyt ennen Rantsilassa toimivaa keskuspuhdistamoa kohti lähtöä mutkan Pyhännän kunnan rakennuttamalla esikäsittelylaitoksella.
Esikäsittelylaitoksen prosessi erotteli ensimmäisen toimintavuotensa aikana viemärivedestä noin 4 500 kuutiota lietevettä.
– Siinä lietevedessä on myös kaikki teollisuudelta tulevat rasvat. Nekin menisivät 70 kilometrin matkan Rantsilaan ilman tätä laitosta. Kaikki tietää, että rasva ei kuulu viemäriin. Nyt on viemäri Pyhännältä lähtevän veden osalta rasvoista puhdas.
Kiertotalous toimii Puhdistamontiellä, kun jätevedestä eroteltu liete pumpataan naapuritontille Latvaenergia Oy:n biokäsittelylaitokselle, jossa siitä syntyy kaasua. Vielä tämä kaasu ei päädy liikennepolttoaineeksi, vaan voi kuvata, että se johdetaan takaisin alkulähteilleen. Kaasu johdetaan noin kuuden kilometrin mittaista linjaa myöten takaisin Leiviskänkankaalle teollisuuden käyttöön.
Biokaasulaitokselta on rakennettu putkisto, jota myöten kaasu johdetaan Leiviskänkankaalle elintarviketeollisuuden käyttöön.
Kuva: Sari Kihnula
– Monessa paikkaa olisi hyvin helppo järjestää sama systeemi. Ainakin niillä paikkakunnilla, jossa puhdistamo on jo nykyisellään biokaasulaitoksella vieressä. Pumpataan vain liete biokaasulaitokselle ja saadaan se hyödynnettyä kaasuna.
Esikäsittelylaitoksen koeajovaihe päättyi marraskuun lopussa. Owatec Group Oy:n kanssa on tehty viiden vuoden mittainen jatkosopimus esikäsittelylaitoksen operoinnista. Toiminnassa on apuna myös Latvaenergia Oy.
Laitoksen koekäyttö alkoi syyskuussa 2024. Pyhännän suuret elintarvikealan toimijat Maustaja Oy, Feelia Oy ja Suomen Oikia Oy hoitavat omilla tonteillaan jäteveden alkukäsittelyn.
Pertti Häikiö kuvailee, että ilman esikäsittelylaitosta Pyhännän elintarviketeollisuuden kasvu ei olisi mahdollista. Häikiö tietää, mistä puhuu, koska hän johti Siikalatvan Keskuspuhdistamoa sen rakentamisesta aina Pyhännällä helmikuussa 2023 virassa aloittamiseensa asti.
Elintarviketeollisuuden tärkkelys- ja rasvakuorma aiheuttivat keskuspuhdistamolla ongelmia.
Siikalatvan Vesi ja Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Mika Kärkkäinen vahvistaa, että esikäsittelylaitoksen ansiosta öljyt ja rasvat ovat jääneet käytännössä kokonaan pois puhdistamolle tulevasta jätevedestä.
– Esikäsittelylaitoksen vaikutus tulee korostumaan tulevaisuudessa Pyhännän elintarviketeollisuuden jätevesimäärien kasvaessa, toteaa Kärkkäinen.
Esikäsittelylaitoksen rakentaminen oli välttämätöntä, jotta puhdistamolle johdettava jätevesi täyttää jätevedelle nykyään asetettavat vaatimukset.
– Esikäsittelylaitoksen rakentaminen oli noin 2,5 miljoonan euron investointi Pyhännän kunnalta. Suurin piirtein sama raha meni aikoinaan keskuspuhdistamon rakentamiseen, muistelee Häikiö.
Vaihtoehtoina jäteveden esikäsittelyprosessin tehostamiseen mietittiin esikäsittelylaitoksen Rantsilaan rakentamista, jolloin tytäryhtiön investoinnin olisi maksanut Siikalatvan ja Pyhännän kuntien omistama yhtiö. Vaihtoehdoista päädyttiin kuitenkin siihen, että investoinnin toteutti yhtiöstä 19 prosenttia omistava Pyhännän kunta.
– Ymmärrettiin, että turhaan rasvoja ja lietteitä pumpataan 70 kilometriä, tuumaa Pertti Häikiö.
Pitkäkankaan vedenottamon rakentaminen alkaa
Sari Kihnula
Pyhäntä
Pyhännän Vesi Oy:n toteuttama Pitkäkankaan vesihuoltohanke on käynnistynyt keväällä.
– Kesällä valmistui syöttövesijohto, jonka pituus on noin 16 kilometriä. Vedenottamon rakentaminen alkaa ensi vuoden alkupuolella. Tavoite on, että pumppaamo valmistuu alkukesästä. Saadaan hyvää pohjavettä Pyhännälle, Siikalatvalle ja Kärsämäelle. Investointi tuo kovasti huolto- ja toimintavarmuutta, kuvailee Pyhännän Vesi Oy:n toimitusjohtajana virkatyönsä ohessa toimiva Pertti Häikiö.
Viidennen vedenottamon Pyhännälle rakentaminen tuli ajankohtaiseksi elintarviketeollisuuden kasvun mahdollistamiseksi, mutta myös raakaveden riittävyyden varmistamiseksi Pyhännältä vettä ostaville Kärsämäelle ja Siikalatvalle.
Vaikka mittavassa investoinnissa on kyse huolto- ja toimintavarmuudesta, ei vesihuoltohankkeisiin saa avustusta.
– Haettiin kolmesta kohteesta avustusta, mutta ei saatu. Kun avustusta ei tullut, piti katsoa kustannusarvio ja suunnitelma uusiksi. Tehtiin suunnitelmiin muutos. Pitkäkankaalle ei tule veden käsittelyä, vaan vesi käsitellään Leiviskän teollisuusalueella, selventää Häikiö.
Pertti Häikiö johtaa virkatyönsä ohessa Pyhännän Vesi Oy:tä, joka on parhaillaan toteuttamassa noin miljoona euroa maksavaa Pitkäkankaan vedenottamohanketta. Viides vedenottamo rakentaen yhtiö turvaa Pyhännän elintarviketeollisuuden kehittymismahdollisuuksia.
Kuva: Sari Kihnula
Suunnitelmia muuttaen säästettiin noin puoli miljoonaa euroa. Noin miljoonan euron investointi katetaan vuosien saatossa veden käyttö- ja perusmaksuilla. Pyhännän kunta on tytäryhtiönsä ottaman lainan takaaja.
Kun Pitkäkankaan hanke on valmis, keskittyy Pyhännän Vesi sekä vesi- että viemärilinjan saneeraamiseen.
– Vesiyhtiö on perustettu 1964, joten saneeraustarvetta on. Sitä on myös viemärilaitoksella, joka on rakennettu 1970–1980-luvuilla.
Häikiö painottaa, kuinka yhtiössä edetään toiminta- ja huoltovarmuus edellä. Vedenottamoiden toiminnan turvaamiseen on investoitu. Varavoimajärjestelmä joutui todelliseen testiin viime talvena Tavastkengällä, kun kylällä sattui toista vuorokautta kestänyt sähkökatkos.
– Sähkökatkon aikana piti varavoimakoneeseen käydä välillä lisäämässä polttoainetta. Vesiyhtiössä ei ole leikinasia, kun ei ole sähköä.
– Vesihuollon investoinneissa pitää ajatella noin 30 vuoden päähän, kyse ei ole kvartaalitaloudesta. Vesihuollossa on tärkeää, että pidetään laitteet kunnossa, ellei pidetä ja saneerata, tulee ongelmia, toteaa Pertti Häikiö.
Pyhännän Veden toimintavarmuutta varmistamassa on kentällä töihin osallistuvan ja päivystysrinkiin kuuluvan toimitusjohtajan lisäksi kaksi työntekijää.