Kuva Putinista johtajana on muuttanut muotoaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Putin nähdään hirmuvaltiaana, joka toimii sotarikollisena Ukrainaa vastaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin. EPA / AOP
– Hyökkäys Ukrainaan pilasi Putinin maineen länsimaissa niin, että sitä tuskin voi lähteä täysin korjaamaan.
Näin sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kysyimme Kangaspurolta, onko Putinin mainetta enää mahdollista pelastaa, ja millainen kuva hänestä piirtyy tulevaisuuden historiankirjoihin.
Vaikka maine on mennyttä, on Putinille seurannut tilanteesta myös etuja. Kangaspuron mukaan Putinin kannalta ei näytä yhtään huonolta, että tällä hetkellä hänen keskustelukumppaneinaan toimivat Yhdysvaltain presidentti sekä Kiinan johtaja.
Aikaisemmin hyökkäyksen tapahduttua keskustelukumppaneista oli ymmärrettävästi puutetta.
Sankari vai hylkiö?
Sodalle tyypillisellä tavalla voittajat kirjoittavat itsensä historiaan, kun häviäjät jäävät nuolemaan näppejään. Maailma jakautuu sotatilanteissa kahtia. Kangaspuron mukaan sodan lopputulema tulee kertomaan suhtautumisesta Putiniin tulevaisuudessa paljon.
– Jos sodan päättyessä Putin saa vakuutettua Venäjän valtaenemmistölle, että merkittävä osa omista tavoitteista on saavutettu ja voittajaksi julistauduttu, niin kyllä venäläiset sitten hänet sankariksi mieltävät, Kangaspuro arvioi.
Sodan lopputuleman lisäksi myötämielisyyteen Putinia kohtaan Venäjällä tulee vaikuttamaan hänen lähipiirinsä mahdollinen pysyminen valtatehtävissä, Kangaspuro sanoo.
Samaan aikaan Euroopassa Putiniin suhtautuminen pysyy Kangaspuron arvion perusteella vielä tulevaisuudessakin negatiivisena. Maailman mittakaavassa suhtautuminen Putiniin on hänen mukaansa juuri Euroopassa kaikkein negatiivisinta. He näkevät Putinin hylkiönä.
Myös sosiaalisen median ja hajautuneen informaatioympäristön aikakauden vaikutukset näkyvät politiikassa. Kangaspuron mukaan niiden vaikutus historiallisten hahmojen muistamisen muovautumiseen on suuri. Salaliittoteoriat leviävät nopeasti, eikä ihmisillä ole enää suurta yhteistä alustaa, jota lähes kaikki kuluttavat.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvioi, että Putinin maine on ottanut niin suuren kolauksen, että sitä on vaikea enää täysin korjata. Roosa Bröjer
Rooli johtajana
Vaikka länsimaisesta näkökulmasta katsottuna Putin mielletään usein itsenäiseksi toimijaksi, asia ei ole täysin näin. Kangaspuron mukaan Venäjän presidenttinä Putinilla on päätäntävaltaa, mutta isojen päätöksien taustalla toimii laajempi hallintoelementti. Lähinnä Putin toimii vaikuttavana keulakuvahahmona Venäjän politiikassa.
Samankaltaisuuksista huolimatta Kangaspuro ei vertaisi Putinia ainakaan toistaiseksi historiamme synkimpiin yksinvaltiaisiin, kuten Hitleriin. Kangaspuron mielestä Hitler on aivan “oma tapauksensa”.
Länsimaista poiketen Venäjän sisällä Putin nähdään taas niin sanottuna henkisenä johtajana.
– Putinin yksi rooli on, että hän toimii Venäjällä hahmona, joka kykenee tasapainottamaan ja luomaan konsensusta eri kilpailevien ryhmien välille: Niin voimapolitiikalla ja pelolla kuin sovittelulla ja kompromisseilla, Kangaspuro kertoo.
Venäläistä ideologiaa
Jo lähes neljä vuotta kestänyt sota Ukrainassa on osoitus ukrainalaisten halusta taistella maansa puolesta. He eivät taipuneet Venäjän tahtoon vaan päättivät vastustaa sitä. Putin Venäjän johtajana ennusti sodan etenemistä todennäköisesti toisella tavalla.
– Ukrainan sodan piti todennäköisesti olla vain lyhyt salamasota, joka olisi päättynyt Kiovan valtaukseen, Kangaspuro toteaa.
Venäjällä ja Putinilla on myös tiedettävästi selkeä ajatus siitä, kuinka maailmalla vallitsevaa ajattelumaailmaa tulisi muokata. Kangaspuron mukaan Venäjä on yleisesti ottaen samassa veneessä esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa – nämä tahtoisivat muovata länsimaista maailmanjärjestystä “oikeudenmukaisemmaksi”.
Tässä suhteessa Eurooppa jää vähemmistöksi.