Kuva: Hannu Angervuo.
Ulkomaiset sijoittajat omistavat Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden yhteenlasketusta markkina-arvosta hieman yli puolet. Vasta 1990-luvun alkupuolella ulkomaisille sijoittajille kaikki osakkeet tulivat vapaasti ostettavaksi.
Ulkomaiset sijoittavat oppivat tuntemaan Helsingin pörssissä listatut yhtiöt viennistä riippuvina suhdannesyklisinä yhtiöinä. Talouden nousu- ja laskujaksot vaihtelivat merkittävästi ja sama heilunta näkyi myös osakekurssien kehityksessä.
Helsingin pörssin pitkät nousujaksot kestivät useita vuosia, kun taas laskujaksot olivat nousujaksoja paljon lyhyempiä. Laskujaksot olivat usein kuitenkin hyvin jyrkkiä ja usein jopa yli 50 prosentin laskuja nähtiin säännöllisesti.
2010-luvulta lähtien laskujaksot ovat lyhentyneet ja olleet tavallisesti noin kolmanneksen luokkaa. Viimeisin laskujakso alkoi kaikkien aikojen huipun 2021 syyskuun 6. päivän jälkeen, mitä kesti 26 kuukautta aina vuoden 2023 lokakuuhun saakka. Laskua päiväindeksillä tarkasteltuna oli noin 37 prosenttia.
Nousua vuoden 2023 syksystä saakka on kertynyt jo 26 kuukautta mukaan lukien joulukuu 2025. Nousu päiväindeksillä mitattuna on kertynyt jo 37 prosenttia ja uuteen kaikkien aikojen huippuun on matkaa enää 8,6 prosenttia.
Euroopan yleisindeksi Stoxx 600 kirjasi perjantaina 19. joulukuuta uuden kaikkien aikojen ennätyksen ja pisteluku päättyi 588 pisteeseen. Stoxx 600-indeksi on tehnyt tänä vuonna jo 26 kertaa uuden kaikkien aikojen ennätyksen. Vastaavasti USA:n S&P 500-indeksi on kirjannut tänä vuonna 37 kertaa uuden ennätyksen sulkeutumisarvosta laskettuna.
Helsingin pörssissä 10 suurinta yhtiötä hallitsee
Helsingin pörssin yhtiörakenne on hyvin keskittynyt, sillä 10 markkina-arvoltaan suurinta yhtiötä edustavat lähes 71 prosenttia koko pörssin yhteenlasketusta markkina-arvosta.
Suurimmat yhtiöt ovat Nordea (52,4 mrd. euroa), Nokia (30,1 mrd. euroa), Sampo (27,1 mrd. euroa), Kone (26,5 mrd. euroa), Wärtsilä (16,5 mrd. euroa), Fortum (15,9 mrd. euroa), Neste (12,8 mrd. euroa), UPM-Kymmene (12,4 mrd. euroa), Metso (11,8 mrd. euroa) ja Orion (8,7 mrd. euroa).
Koneen markkina-arvossa pörssi ei huomioi listaamattomien A-osakkeiden markkina-arvoa, mikä on noin 4,56 miljardia euroa.
Kaikilla näillä markkina-arvoltaan suurimmilla yhtiöillä on vientiä tai ulkomaista liiketoimintaa. Helsingin pörssin 25 markkina-arvoltaan suurinta yhtiötä vastaavat noin 90 prosenttia koko pörssin markkina-arvosta.
Suomen vientiteollisuuden menestys nousi huippuun vuonna 2022, jolloin pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu nettotulos nousi kaikkien aikojen ennätykseen lähes 23 miljardiin euroon. Koko maamme vienti oli myös kaikkien aikojen huipussa vuonna 2022, jolloin tavaravienti nousi kaikkien aikojen ennätykseen 81,9 miljardiin euroon.
Tavaravienti laski vuosina 2023 ja 2024, eikä kunnon nousukäännettä nähty edes vuonna 2025. Viennin lasku kolmen vuoden aikana on ollut lähes seitsemän miljardia euroa.
Maamme palveluvienti nousi uuteen huippuun vuonna 2024 ja oli noin 39 miljardia euroa. Tänä vuonna palveluvienti on laskenut tammi-lokakuussa noin kolme prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Palveluvienti on tavaravientiin verrattuna vain noin puolet ja palveluvienti ei ole pystynyt kasvamaan viime vuosina odotetulla vauhdilla.
Helsingin pörssin päälistan yhtiöiden viime vuosien nettotulossumman huippu vuonna 2022 oli 22,9 miljardia euroa. Nettotulokset ovat laskeneet kolmen vuoden aikana noin 6,6 miljardia euroa ja prosenteissa 29 prosenttia.
Uuteen nettotulosennätykseen tarvitaan noin nettotulossumman lähes kolmanneksen kasvu. Sitä on mahdoton saavuttaa yhden vuoden aikana, mutta seuraavan nousukauden aikana se mitä ilmeisimmin tullaan näkemään.
Metsäteollisuuden tuloksista kadonnut leijonan osa
Eniten nettotulokset ovat laskeneet metsäteollisuudessa (Metsä Board, Stora Enso ja UPM-Kymmene), jossa nettotulossumman lasku on ollut yhteensä yli 2,5 miljardia euroa. Perusmetallien valmistajien (Outokumpu ja SSAB) yhteenlaskettu nettotulossumma on laskenut lähes 3 miljardia euroa.
Energiayhtiö Nesteen nettotulos on laskenut vuoden 2022 huipusta lähes kaksi miljardia euroa. Fortumin vuoden 2020 huipputuloksesta on haihtunut vajaa miljardi euroa. Samoin Nokian vuoden 2022 huipun nettotuloksesta on pudonnut pois noin 0,5 miljardia euroa.
Pelkästään nämä nettotulosten laskut ovat yhteensä noin yhdeksän miljardia euroa. Konepajat ovat kolmen viime vuoden aikana pystyneet kasvattamaan nettotulosten summaa melkein yhdellä miljardilla eurolla.
Nesteen nettotulos nousee jo tänä vuonna lähes miljardilla eurolla. Perusmetallien valmistajien tulokset alkavat nousta jo ensi vuonna, mutta tulokset nousevat huippuun vasta muutaman vuoden kuluttua, jos ja kun EU alkaa padota lähinnä Kiinan tuontia Euroopan markkinoille.
Metsäyhtiöiden tulokset alkavat nousta vasta, kun vuosikymmenen suurin ylikapasiteetti saadaan kysynnän kasvun kautta pois markkinoilta. Puun hinta kotimaassa on laskenut puolessa vuodessa lähes kolmanneksella, mutta pahin ongelma on sellun puolittunut hinta, Kiinan hyödyntäessä ylitarjontatilannetta erityisesti eukalyptussellun markkinoilla.
Metsäteollisuuden tulosten parantuminen ottaa vielä useamman vuoden, että päästäisiin edes lähemmäksi vuoden 2022 ennätystuloksia.
Seuraava pörssiyhtiöiden nettotulosennätys on mahdollista syntyä 2-3 seuraavan vuoden aikana. Se toki edellyttää viennin ja liikevaihtojen kasvua ja erityisesti kansainvälisten tuotehintojen korotuksia.
Historia tietää, että Helsingin kurssipohjasta laskettuna uutta kurssihuippua ei ole tarvinnut odottaa viittä vuotta enempää.
Nettotulokset ja pörssikurssit kulkevat käsi kädessä
Helsingin pörssin nettotulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta samana vuonna huipussa, kun pörssikurssien huippu on saavutettu. Näistä esimerkkeinä ovat vuosi 2000 ja vuosi 2007. Vuonna 2022 saavutettiin kaikkien aikojen suurin nettotulos, mutta kurssihuippu osui jo vuoden 2021 syksyyn.
Kurssihuipun aikaistumiseen vaikutti mitä ilmeisimmin energiakriisin puhkeaminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä myös ohjauskorkojen nostot jo vuonna 2021.
Seuraava pörssikurssien ennätys saavutettaneen ensi keväänä ja uusia seuraavia tulos- ja kurssiennätyksiä voidaan saavuttaa 2-3 seuraavan vuoden aikana. Tämä edellyttää perusteollisuuden kansainvälisten tilausten kasvua. Vuonna 2026 teollisuuden investoinnit alkavat kasvaa ja teollisuuden uusien tilausten kasvu leviää eri teollisuuden aloille.
Perinteisesti pörssikurssien pohjasta on seuraavaan kaikkien aikojen kurssihuippuun 3-5 vuotta. Nyt kurssipohja osui vuoden 2023 syksyyn, joten uusi kaikkien aikojen tulos- ja kurssihuippu voitaisiin nähdä arviolta vuosien 2027-2028 aikana.