Tampereen työväen teatterin uudet ensi-illat alkavat olla lähellä ja esityksistä kolme pääsee näyttämölle jo muutaman viikon sisällä.
Tamperelainen tutustui neljään syksyn uutuuteen.
Ote melkein piti
Näytelmä käsittelee nyky-yhteiskunnan lasten ja lastensuojelun tilannetta. Teoksessa 6-vuotiaan Annin kasvua seurataan lastensuojelun työntekijän näkökulmasta.
Esitys ottaa kantaa yhteiskunnan kipukohtiin siitä, miten lapsia pitäisi suojella ja hoitaa. Ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila toivoo voivansa liikuttaa katsojissa jotain herkän ja mukaansa vetävän tarinan kautta.
– Olen kokenut, että taiteilijoilla on oikeus ja velvollisuus käsitellä yhteiskunnallisia asioita ja toivon, että tämän tyylinen tapa on se oikea, Rinta-Panttila pohtii.
Teos on listan selkeästi synkin ja tummapiirteisin, ja tätä en suosittelisi varsinkaan herkille lapsikatsojille. Mielenkiintoista näytelmässä on se, miten aikuinen näyttelijä osaa näytellä ja eläytyä lapsen rooliin. Ainakin pressitilaisuudessa esitetyn pienen pätkän perusteella tämä onnistuu hyvin. Uskon, että esitys olisi koskettava varsinkin niille katsojille, joilla on tarttumapintaa lastensuojelun toimintaan.
Suosittelisin tätä niille, joita kiinnostaa nähdä hieman tummasävyisempi ja yhteiskunnallisesti rankemmin kantaaottava teos. Ensi-ilta on jo aivan pian, ensi viikon torstaina 28. elokuuta. Esitys on tehty yhteistyössä Teatteri Siperian kanssa ja juhlistaa sen 20-vuotista toimintaa.
TTT:llä nähdään tänä syksynä yhteisteos Teatteri Siperian kanssa. Iida Erikkilä
Helene
Helene-näytelmä kertoo tunnetun suomalaisen taidemaalarin Helene Schjerfbeckin (1862–1946) elämästä 1900-luvun alkupuolen Hyvinkäällä.
Taiteilija asui siellä pienessä yhden huoneen asunnossa äitinsä kanssa ja toimi ikään kuin tämän omaishoitajana. Samalla Schjerfbeck uudisti omaa taiteellista tyyliään pelkistetyn modernismin suuntaan. Näytelmässä nähdään takaumia myös aikaisempiin Schjerfbeckin elämänvaiheisiin. Ohjaaja Miko Jaakkola kertoo, että näytelmä on monitaiteinen teos, jossa nähdään ja kuullaan musiikkia, tanssia ja kuvataidetta.
Mielenkiintoista näytelmässä vaikutti olevan erityisesti sen rakenne: takaumien ja tulevaisuuden kuvien käyttäminen sekä se. että näytelmään on yhdistelty myös tanssia. Jaakkolan mukaan esityksessä tulee olemaan paljon liikettä myös lavastuksen puolelta.
Tämä uutuus kiinnostanee eniten muutenkin kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneita henkilöitä. En ehkä lähtisi pienten lasten kanssa tätä näytelmää katsomaan. Ensi-iltaa tämä teos viettää 2. syyskuuta.
Jane Austenin klassikkoteoksesta on tehty musiikillinen huumoriversio, jossa näkökulma on perinteiseen verrattuna vinksahtanut. Iida Erikkilä
Ylpeys ja ennakkoluulo* (*tavallaan)
Tämä näytelmä kertoo klassikkokirja Ylpeyden ja ennakkoluulon tarinan palvelusväen kertomana. Tarinaan on perinteiseen versioon verrattuna yhdistelty enemmän huumoria ja laulua.
– Tämä on pieni suuri musikaali, kuvailee ohjaaja Laura Mattila.
Mattilan mukaan musikaali on ajankohtainen nykyisessä maailmantilanteessa, sillä Jane Austenin kirjoja on luettu maailmansotien aikaan haavoittuneille sotilaille, mistä sotilaat ovat sitten saaneet lohtua. Hän pohtii, että ehkä tämä näytelmä voisi tuoda lohtua katsojilleen nykyisessä maailmantilassa.
Kiinnostavaa teoksessa on erilainen näkökulma monien tuntemaan klassikkoteokseen ja nykymusiikin yhdistely yli 200-vuotta aiemmin kirjoitetun kirjan tarinaan, lavalla tullaan kuulemaan esimerkiksi Nylon Beatin musiikkia.
Kuulemani mukaan suosittelen tätä näytelmää erityisesti musikaaleista ja Jane Austenista pitäville. Jos ei tiedä mitään Jane Austenista ja Ylpeydestä ja ennakkoluulosta, uskoisin, että näytelmä voisi olla hieman sekava. Tosin Mattilan mukaan teos on hyvin tarinallinen, mikä auttaa juonen perässä pysymistä. Mattila itse kertoo, että olisi halunnut nähdä teoksen jo lapsena, joten tämä esitys varmasti sopii myös nuoremmille. Ensi-iltansa teos saa 9. syyskuuta tiistaina.
Kaunotar ja Hirviö -musikaalin ohjaaja Samuel Harjanne on ohjannut saman musikaalin myös Tanskassa. Iida Erikkilä
Kaunotar ja Hirviö -musikaali
Jokainen varmasti tuntee tämän klassikosadun tarinan. Kaunotar ja Hirviö -musikaali on nähty kerran aiemmin Suomessa Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 2007, mutta nyt se saa uuden elämän täällä Tampereella. Ohjaaja Samuel Harjanne uskoo musikaalin olevan jopa maailmanlaajuisesti erikoislaatuinen.
Harjanteen esittelyn perusteella sanoisin, että tässä musikaalissa erityistä tulee olemaan juurikin produktion kokoluokka – maskeeraukset, puvustus ja lavastus ovat varmasti loppuun asti hiottuja. Lähtökohtaisesti uskoisin, että tätä esitystä kannattaa mennä katsomaan, jos Disneyn elokuvat ovat mieleisiä. Tämä on siis eniten koko perheelle suunnattu esitys näistä neljästä uutuudesta, jotka tässä listalla ovat esillä. Musikaalin ensi-ilta on 22. lokakuuta.