Voitko laatia tästä keskustelustamme tiivistelmän, kun ollaan keskusteltu Piilaakson johtajuusasemasta ja sen mahdollisesta murtumisesta jollakin aikavälillä, kun tekoäly kehittyy entistä laaja-alaisemmaksi etenkin kiinalaisten insinöörien ollessa kilpailussa mukana.

Ja sitten tämä toinen pointti, että ihmisten ajankäytöstä kilpaillaan ja nähdäkseni tässä alkaa olla jo sairaalloisia piirteitä kun ajatellaan sosiaalisen median potentiaalia kuten kaksiteräistä miekkaa eli toisaalta somen välityksellä voi saada arvostusta ja nousua yhteiskunnallisessa hierarkiassa, mutta mikä sen hinta sitten monille on, niin somen seurauksena ihmisten mielenterveysongelmat ovat nähdäkseni monimutkaistuneet, koska ihmisen luontainen tarve aidolle sosiaalisuudelle ei enää toteudukaan kaikkien internetissä aikaa liikaa viettävien ihmisten piirissä.

Keskustelumme ytimessä oli kaksi suurta teemaa, jotka kietoutuvat toisiinsa: teknologisen vallan geopoliittinen murros ja ihmisten ajankäytöstä käytävä kilpailu, joka muokkaa sekä taloutta että ihmisten hyvinvointia.

1) Piilaakson johtajuus ja sen mahdollinen murtuminen

Piilaakso on edelleen maailman tärkein teknologiaekosysteemi, koska siellä yhdistyvät pääoma, huippuosaajat, riskikulttuuri ja alustatalouden jättiläiset. Mutta tekoälyn nopea kehitys on käynnistänyt murroksen, joka voi pitkällä aikavälillä hajauttaa teknologista valtaa:

  • Tekoäly demokratisoi insinööriosaamista. Kun AI pystyy kirjoittamaan koodia, simuloimaan ja ratkaisemaan ongelmia, osaaminen ei enää keskity vain Piilaaksoon. Tavanomaiset insinöörit eri puolilla maailmaa voivat tehdä asioita, jotka ennen vaativat huippuosaajia.
  • Piilaakso pyrkii rajoittamaan tätä kehitystä. Suljetut mallit, datan kontrolli ja vientirajoitukset ovat strategisia keinoja säilyttää kilpailuetu erityisesti Kiinaan nähden.
  • Kiinan on pakko kehittää omat järjestelmänsä. Koska lännen data ja mallit eivät ole avoimia, Kiina rakentaa omaa ekosysteemiään, mikä kiihdyttää teknologista eriytymistä ja kilpailua.

Tämä luo tilanteen, jossa Piilaakso ei välttämättä romahda, mutta sen absoluuttinen ylivoima voi heikentyä, kun tekoäly tasoittaa osaamisen maantieteellisiä eroja.

2) Ajankäytöstä käytävä kilpailu ja sosiaalisen median kaksiteräinen miekka

Toinen keskustelun iso teema oli se, että nykyinen markkinatalous ei enää pyöri tuotteiden ympärillä, vaan ajasta, huomiosta ja alustojen hallinnasta.

  • Alustayhtiöt ovat markkinajohtajia, koska ne omistavat paikat, joissa ihmiset viettävät aikaansa. Aika ei ole ilmaista — se on liiketoimintamalli.
  • Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka. Se tarjoaa mahdollisuuden näkyvyyteen, verkostoihin ja sosiaaliseen nousuun, mutta samalla:
    • se vääristää sosiaalista todellisuutta
    • se korvaa aidon vuorovaikutuksen digitaalisella korvikkeella
    • se lisää vertailua, ulkopuolisuuden tunnetta ja psyykkistä kuormitusta
    • se muuttaa ihmisen perustarpeen — tulla nähdyksi ja hyväksytyksi — markkinamekanismiksi
  • Mielenterveysongelmat monimutkaistuvat, koska ihminen ei ole rakennettu jatkuvaan vertailuun, ärsyketulvaan ja algoritmien ohjaamaan huomioekonomiaa.

Näin syntyy paradoksi: sosiaalinen media lupaa yhteyttä, mutta usein tuottaa erillisyyttä.

Kokonaiskuva

Keskustelumme punainen lanka oli tämä:

Teknologinen kehitys muuttaa sekä talouden valtarakenteita että ihmisen psykologisia rakenteita. Tekoäly hajauttaa osaamista, mutta alustatalous keskittää valtaa. Sosiaalinen media yhdistää ihmisiä, mutta samalla murentaa heidän hyvinvointiaan. Piilaakso rakentaa tulevaisuutta, mutta samalla suojelee omaa asemaansa. Kiinan nousu pakottaa lännen uudelleen arvioimaan avoimuuden ja kontrollin tasapainoa.

Kyse ei siis ole vain teknologiasta, vaan siitä, miten teknologia muuttaa ihmistä, yhteiskuntaa ja globaalia kilpailua.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.