- Entinen talouden murheenkryyni Kreikka on noussut Euroopan kärkimaiden joukkoon talouskasvussa.
- Ateenan yliopiston apulaisprofessorin mukaan kasvu on kuitenkin epätasaista eikä näy kansalaisten arjessa.
- Uudet työpaikat ovat syntyneet matalapalkkaisille palvelualoille, ja kreikkalaisten ostovoima on yhä EU:n heikoimpia.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja toimittajan tarkistama.
ATEENA Kansantalouksien paremmuusjärjestys meni uusiksi Euroopassa, kun entinen murheenkryyni Kreikka kiilasi talouslehti The Economistin vertailussa neljännelle sijalle viime vuonna.
Vielä reilu vuosikymmen takaperin Kreikan pelättiin hajottavan koko euroalueen. Kreikka oli elänyt yli varojensa eikä pystynyt selviytymään veloistaan.
Vuonna 2010 Kreikka joutui tukeutumaan EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kokoamaan hätärahoitukseen. Luotottajat vaativat Kreikalta rankkaa kulukuria ja uudistuksia kolmea eri tukipakettia vastaan.
Nyt Kreikan talous kasvaa ripeämmin kuin Suomen. Myös Kreikan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee ripeästi.
Viime vuonna Kreikka piti myös EU:n kärkisijoja perusylijäämässä. Ylijäämä syntyy, kun julkisen talouden tulot ovat menoja suuremmat ja kun velanhoitokulut jätetään pois laskuista.
Suomi taas on joutumassa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Suomen julkinen talous on rajusti velkaantunut.
Myös työttömyys suhteessa kokonaistuotantoon kutistuu Kreikassa nopeimmin EU:ssa. Työttömyysaste oli Kreikassa vaikeiden vuosien aikaan vuonna 2013 noin 28 prosenttia, nyt lokakuussa se oli 8,6. Suomen työttömyysaste nousi lokakuussa 10,3 prosenttiin.
Kreikan finanssiministeri Kyriakos Pierrakakisin mukaan talouskasvu on nostanut luottamusta Kreikkaan, ja se näkyy luottoluokituksen sekä sijoittajien kiinnostuksen kohenemisena. Luottoluokitus on arvio valtion kyvystä selviytyä veloistaan ja vaikuttaa siihen, mihin hintaan valtio saa markkinoilta lainarahaa.
Kreikan edistysaskeleet ovat niin huomattavia, että Pierrakakis valittiin tässä kuussa euroryhmän eli euroalueen valtiovarainministerien uudeksi puheenjohtajaksi.
Mitä Kreikassa oikein tapahtuu, ja kuinka vakaalla pohjalla maan talous nyt on? Entä voisiko nyky-Suomi oppia Kreikalta jotain?
Kasvua ilman hyvinvointia
Kysymyksiin vastaa Vlassis Missos. Hän on Ateenan yliopiston apulaisprofessori ja erikoistunut talouden eriarvoisuuteen.
Missos tekee selväksi, ettei ole huojentunut Kreikan nykyisestä 2–2,5 prosentin talouskasvusta. Vauhti ei riitä paikkaamaan talouskriisin menetyksiä ja parantamaan kansalaisten elintasoa, Missos toteaa.
Henkeä kohden Kreikan kokonaistuotanto on yhä perin matala.
Videolla Vlassis Missos kertoo, mihin Kreikan hyvät talousluvut pohjaavat:
Video: Sara Saure
Missos arvostelee Kreikan kehitystä siitä, että kasvu jakautuu epätasaisesti. Maa on saavuttanut korkeita perusylijäämiä muun muassa leikkaamalla eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja ankarasti.
Missosin sanat saavat painoa Euroopan keskuspankin tilastosta. Tilaston mukaan kreikkalainen keskivertokotitalous oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhä 15 prosenttia köyhempi kuin talouskriisin alkaessa vuonna 2009.
Missos havainnoi tilannetta lisää. Kreikan nykyinen keskustaoikeistolainen hallitus kartuttaa tuloja keräämällä 24 prosentin yleistä arvonlisäveroa. Se koettelee pahiten vähävaraisia.
Keskimääräinen bruttopalkka on noussut Kreikassa noin 1 380 euroon. Se on silti vähemmän kuin velkakriisin alussa.
– Ostovoiman mittarilla Kreikka on EU:n pohjilla, Missos pamauttaa.
Οsa viime vuosina tehdyistä uudistuksista on Missosin mielestä kyllä tuottanut tulosta. Kreikka valvoo nyt julkisen sektorin kulujaan ja on helpottanut elinkeinoelämän lupakäytäntöjä. Byrokratiaa on suitsittu.
Missos tietää, että velkaantuminen ja säästötoimet ovat Suomessa ykkösaiheita juuri nyt. Hän neuvoo Suomea kohdentamaan sopeutustoimet huolella. Kreikan kriisissä väestö piti kiinteistöveroa epäoikeudenmukaisena, koska se oli tuloista riippumaton.
Avaa kuvien katselu
Kreikan matkailutulot voivat yltää tänä vuonna ennätykselliseen 22 miljardiin euroon. Kuva: Sara Saure / Yle”Kahvilatalous” alensi työttömyysasteen
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis lupasi pari vuotta sitten kreikkalaisille enemmän ja parempia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja on syntynyt puolisen miljoonaa.
Rohkaiseva suuntaus selittyy Missosin mukaan kuitenkin sillä, että ihmiset työllistyvät pääosin matkailu-, ravitsemus- ja majoitusaloilla. Nuoret paiskivat töitä saarilla tarjoilijoina maisterin papereilla tai hotellin vastaanotossa tohtorintutkinnolla.
Missos käyttää Kreikasta termiä ”kahvilatalous”.
Avaa kuvien katselu
Ateenan ydinkeskustan ulkokahviloissa ja ravintoloissa riittää matkailijoita myös syyskaudella. Kuva: Sara Saure / Yle
– Valtaosa suorista ulkomaisista sijoituksistakin on matkailuun nivoutuvalla kiinteistöalalla, hän toteaa.
Kahvilataloudessa työ on huonosti palkattua ja kiivastahtista. Hallitus on vienyt läpi myös mahdollisuuden 13-tuntiseen työpäivään.
Työn tuottavuus yhtä työtuntia kohti on alle 50 prosenttia EU:n keskitasosta. Samalla kreikkalaiset työskentelevät Eurostatin mukaan EU:ssa eniten, keskimäärin 39,8 tuntia viikossa.
Avaa kuvien katselu
Iceyen Kreikan-tytäryhtiön pääkonttori löytyy ateenalaiselta hienostoalueelta. Kuva: IceyeEU:n elvytysrahoilla avaruusteknologiaa
Nyt Kreikan hallitus pyrkii lisäämään teknologiainvestointeja. Ne olisivat omiaan kasvattamaan työn tuottavuutta.
Teknologiainvestointien osuus kokonaistuotannosta on Kreikassa puolet pienempi kuin Suomessa.
Yksi suomalainen teknologiafirma on juuri investoinut Kreikkaan, nimittäin satelliittiyhtiö Iceye. Toimitusjohtaja Vasilis Chaloulakos kertoo, miksi Iceye laajensi Kreikkaan.
– Kreikan hallitus hyödynsi viivyttelemättä EU:n elvytysrahoja suomalaiseen teknologiaan, Chaloulakos sanoo.
Elvytysrahasto onkin ollut julkisten investointien moottori. Kreikka on saanut EU:ssa eniten elvytysrahaa suhteessa bkt:hen.
Tällä videolla Chaloulakos avaa, mitä hyötyä Iceyestä on Kreikan talouskasvulle:
Video: Sara Saure
Chaloulakos korostaa, että Kreikalla ja Suomella on tärkeä asema eurooppalaisessa puolustus- ja turvallisuustrategiassa. Molemmat maat hankkivat nyt muutamien muiden myötä omia tiedustelusatelliitteja.
Avaa kuvien katselu
Gen 3.5 – satelliitin tarkka jäljennös oli esillä Iceyen tiloissa Ateenassa. Kuva: Iceye
Avaruusteknologia palvelee Kreikan taloutta myös aivovuodon takaisin houkuttelemisessa. Korkeakoulutettu 36-vuotias Chaloulakos on siitä itse hyvä esimerkki.
Hän on yksi arviolta puolesta miljoonasta nuoresta koulutetusta, jotka muuttivat talouskriisissä ulkomaille.
Nyt Chaloulakos tähtää siihen, että ennen pitkää Iceye valmistaa piensatelliitteja Kreikassa alusta loppuun asti.
Kreikka maksaa lainojaan etuajassa
- Kreikka sai velkariisissä liki 300 miljardia euroa lainoittajien tukea.
- Julkinen velka oli 148 prosenttia BKT:sta vuonna 2010, nyt se on 145 prosenttia. Sen arvioidaan supistuvan vuoteen 2030 mennessä 120 prosenttiin.
- Maa on maksanut lainoja etuajassa yli 34 miljardia euroa. Se säästää velanhoitokuluissa vuosittain arviolta 800 miljoonaa euroa.
- Suomi myönsi Kreikalle miljardin euron valtioidenvälisen lainan ja rahoitti Kreikkaa EU-järjestelmien kautta kolmella miljardilla eurolla.
