Suosituimmat kohteet, joihin liikunta- ja kulttuurietuja käytetään, ovat muun muassa kuntosalit, laskettelukeskukset ja golf. Etuja jää käyttämättä vuosittain miljoonien eurojen edestä.
Lue tiivistelmä
Suomalaisten työnantajien tarjoamista liikunta- ja kulttuurieduista jää käyttämättä noin 10 prosenttia vuosittain, kertoo henkilöstöetupalvelu Epassin Suomen toimitusjohtaja Niklas Löfgren.
Epassilla ja Smartumilla on noin 1,4 miljoonaa suomalaista edunsaajaa, jotka saavat keskimäärin 300 euroa etuja vuodessa.
Käyttämättömät rahat palautuvat työnantajille, ja edut vanhenevat yleensä kalenterivuoden lopussa.
Suosituimpia kohteita ovat kuntosalit, laskettelukeskukset ja golf.
Osa työnantajien tarjoamista liikunta- ja kulttuurieduista vanhenee vuoden vaihteessa.
Henkilöstöetujen mobiilimaksupalveluita tarjoavan Epassin ja hyvinvointi- ja kulttuurietuja välittävän Smartumin käyttäjillä etuja jää käyttämättä yleensä noin 10 prosenttia, Epassin Suomen toimitusjohtaja Niklas Löfgren kertoo.
Vuonna 2024 Epassi osti Smartumin. Löfgrenin mukaan palveluilla on noin 1,4 miljoonaa suomalaista edunsaajaa. Heille jaetaan keskimäärin 300 euroa liikunta- ja kulttuurietua vuodessa.
Euromääräisesti etua jää siis käyttämättä jopa 40 miljoonalla eurolla.
Epassin edut ovat voimassa sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin ne on saanut. Jotkut työnantajat ovat kuitenkin valinneet, että käyttämättömät edut kasaantuvat seuraavalle vuodelle.
Smartumilla edut erääntyvät kalenterivuoden lopussa tai 15 kuukauden jälkeen.
Kulttuuri- ja liikuntaetujen vuosittainen verovapaa enimmäissumma työntekijää kohden on 400 euroa.
Löfgren keksii muutamia syitä, miksi kaikki eivät käytä kaikkia etujaan.
Suurin syy on hänestä se, että jotkin työnantajat haluavat, että edunsaaja maksaa itse jonkin verran palvelusta, johon saa edun. Esimerkiksi jos haluaisi 200 euron edun, pitäisi myös omaa rahaa käyttää 200 euroa.
”Tämähän on vähän haastavaa siksi, että se ei aktivoi niitä, jotka eivät liiku.”
Myös vain suurimmaksi osaksi käytetyt edut vähentävät käyttöastetta. Jos jollakulla jää käyttämättä kymmenen euroa, se on jo viisi prosenttia 200 euron edusta.
Lisäksi kaikki eivät välttämättä muista tai heitä ei kiinnosta käyttää etujaan. Löfgren nostaa esimerkiksi lenkkeilyn harrastajan. Lenkillä käyminen ei maksa, eikä etua voi käyttää harrastukseen, ellei halua osallistua esimerkiksi juoksukouluun.
Käyttämättömät rahat palautuvat Epassilta ja Smartumilta työnantajille.
Suosituimmat kohteet, joihin etuja käytetään, ovat kuntosalit, laskettelukeskukset, verkkotreenit, padel, golf, uimahallit, elokuvateatterit sekä museot, Löfgren kertoo.
Hänen mukaansa korona-aika muutti ihmisten käyttäytymistä, sillä etuja käytetään nykyisin jatkuvasti aiemmin. Kun ennen etuja käytettiin loppuvuodesta, nyt moni käyttää omansa jo tammikuussa.
Hän uskoo, että siihen vaikuttaa vuosittain tammikuussa koittava kuntoiluinnostus ja monien yritysten kampanjat. Myös festivaalilippuja on silloin jo myynnissä.
Jos etuja on vielä käyttämättä, Löfgren kehottaa miettimään, mikä olisi sellainen urheilulaji, jota haluaisi testata. Netistä löytyy hänen mukaansa myös listauksia palveluista, joista voi maksaa nyt, mutta jotka voi käyttää myöhemmin, kun itselle sopii.
Työsuhde-etuja tarjoavalla Edenredillä etujen käyttöaste on korkeampi kuin Epassilla ja Smartumilla. Vuosittain eduista jää käyttämättä alle kolme prosenttia, Edenredin Suomen toimitusjohtaja Petteri Poutiainen kertoo.
Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että edut ovat voimassa kaksi vuotta käyttöönottopäivän jälkeen. Hänkin kertoo, että etuja käytetään yhä aiemmin niiden saamisen jälkeen.
”Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat todella ahkeria edunkäyttäjiä meidän käsityksemme mukaan.”
Myös Edenredillä etuja käytetään eniten muun muassa uimahalleihin, laskettelukeskuksiin, kuntosaleihin, kiipeily- ja tenniskeskuksiin, golfiin ja elokuvateattereihin.
Jos kaikkia etuja ei käytä, riippuu sopimuksesta, mitä rahoille tapahtuu. On mahdollista, että rahat voi palauttaa työnantajalle.