- Yhdysvallat on vallannut Venezuelan öljytankkereita. Toimien tavoitteena on kaataa presidentti Nicolás Maduron hallinto.
- Taustalla on Yhdysvaltain uusi ulkopolitiikan linjaus. Sen mukaan Yhdysvallat katsoo, että sillä oikeus puuttua Latinalaisen Amerikan asioihin.
- Yhdysvallat tavoittelee Venezuelan suurien öljyvarojen hallintaa. Se pyrkii myös vähentämään Kiinan vaikutusvaltaa alueella.
Yhdysvallat valtasi lauantaina jo toisen Venezuelan öljyä kuljettaneen tankkerin lyhyen ajan sisällä. Sen jälkeen se yritti vallata vielä kolmannen, mutta kyseinen tankkeri lähti karkuun.
Yhdysvaltain selvänä tavoitteena on kaataa Venezuelan itsevaltaisen presidentti Nicolás Maduron hallinto iskemällä maan talouden selkärankaan, siis öljyn vientiin.
Maduro sopii kohteeksi, sillä harva maailmassa tuntee sympatiaa maansa tuhonnutta diktaattoria kohtaan.
Katso videolta, kuinka Yhdysvallat otti haltuun venezuelalaista öljyä kuljettaneen tankkerin lauantaina:
Trump on julistanut ”pakotteiden alaisten tankkereiden täydellisen saarron” Venezuelan öljykuljetuksille.
Muotoilu on ovela, sillä kansainvälisen oikeuden mukaan täydellinen merisaarto on sotatoimi. Mutta jättämällä siihen varauksen ”pakotteiden alaisten” tankkereista Trumpin hallinto jätti itselleen pelivaraa.
Tosin ilmeisesti toinen amerikkalaisten valtaamista aluksista ei ollut millään Yhdysvaltain pakotelistalla.
Monroen oppi ”Trumpin lisäyksellä”
Syksyllä ihmeteltiin, miksi Yhdysvallat kokosi Karibianmerelle valtavaa laivastokeskittymää.
USA:n asevoimat on iskenyt lähes 30 veneeseen, joiden sen väittää kuljettaneen huumeita. Iskuissa on kuollut toistasataa ihmistä.
Iskujen ja tankkerivaltausten laillisuus on hyvin kyseenalaista.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain laivaston alus USS St. Louis marraskuussa Floridassa. Kuva: Jasmin L. Aquino / AOP
Mutta huumesalakuljettajien tappamiseen ei tarvita lentotukialusta.
Trumpin hallinnon marraskuussa julkaisema Kansallisen turvallisuuden strategia tarjosi vihdoin konkreettisen selityksen asevoiman keskittämiselle Keski-Amerikan ympäristöön.
Tuon uuden strategian ytimessä on Yhdysvaltain Latinalaisen Amerikan politiikka.
Strategia tekee selväksi, että Trumpin hallinnon mielestä koko läntinen pallonpuolisko (western hemisphere) on Yhdysvaltain omaa takapihaa. Läntinen pallonpuolisko tarkoittaa tässä tapauksessa Amerikoita.
Siellä Yhdysvalloilla pitää olla kiistaton ja määräävä asema.
Avaa kuvien katselu
Sota-alus Venezuelan rannikolla 17.12.2025. Kuva: Henry Chirinos / EPA
Linjauksen nimi on ”The Trump Corollary to the Monroe Doctrine”, mikä kääntyy suomeksi suunnilleen ”Monroen oppi Trumpin johtopäätöksin”.
Monroen oppi tarkoittaa presidentti James Monroen yli 200 vuotta sitten luomaa oppia, jonka mukaan Yhdysvallat ei suvaitse ulkopuolisten sekaantuvan Amerikoiden asioihin.
Trumpin hallinnolle Monroen oppi tarkoittaa 1900-luvun taitteen presidentti Teddy Rooseveltin versiota opista. Sen mukaan Yhdysvallat katsoo, että sillä on oikeus puuttua alueen valtioiden asioihin myös aseellisesti. Rooseveltin ajoista tämä tunnettiin ”tykkivenediplomatiana”.
Avaa kuvien katselu
Vanha pilapiirros presidentti Teddy Rooseveltista. Roosevelt tunnettiin ”Ison kepin” -ulkopolitiikasta. Kuva: Library of Congress
Trumpin strategiassa listataan juuri niitä asioita, joita Yhdysvallat on tänä syksynä tehnyt.
Strategian mukaan Yhdysvaltain on lisättävä sotilaallista voimaansa läntisellä pallonpuoliskolla ja käytettävä rannikkovartiostoaan ja laivastoaan kuljetusreittien valvontaan.
Lisäksi Yhdysvaltojen on käytettävä huumekartellien kukistamiseksi tappavaa voimaa ”viime vuosikymmenten epäonnistuneen, vain lainvalvontaan perustuvan strategian sijasta”.
Strategiset luonnonvarat Yhdysvaltain kontrolliin
Mutta Trumpin versio Monroen opista tekee myös selväksi, että Yhdysvallat haluaa päästä hyödyntämään Latinalaisen Amerikan luonnonvaroja. Strategia ohjeistaa Yhdysvaltain tiedusteluelimet tunnistamaan alueen strategisia alueita ja resursseja.
Strategia korostaa erityisesti sitä, että ”läntisen pallonpuoliskon ulkopuoliset kilpailijat” ovat päässeet vaikuttamaan liikaa alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa Kiinaa.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain rannikkovartioston erikoisjoukot valtasivat tankkerin 10.12.2025. Kuva: AOP
– Turvallisuutensa ja menestyksensä edellytyksenä Yhdysvaltojen tulee olla ylivertainen läntisellä pallonpuoliskolla, strategiassa todetaan.
Siksi Yhdysvalloilla on strategian mukaan oikeus puuttua alueen asioihin ”missä ja milloin tahansa meidän täytyy”.
Strategian mukaan Yhdysvaltojen täytyy painostaa alueen valtioita estämään ”ulkopuolisia vastustajia” eli siis Kiinaa hallitsemasta satamia ja muita strategisia infrastruktuurikohteita.
Juuri näin Yhdysvallat on tehnyt painostaessaan esimerkiksi Panamaa ja Argentiinaa etääntymään Kiinasta.
Strategiassa korostetaan, että Yhdysvaltain hallinnon on kaikin tavoin pyrittävä edistämään amerikkalaisten yksityisten yritysten etuja alueella.
Trumpin oppi Venezuelassa
Trumpin versio Monroen opista näkyy nyt suoraan Venezuelan painostuksessa.
Yhdysvallat pyrkii laivastovoimaansa käyttämällä vaihtamaan itselleen vihamielisen hallinnon toiseen.
Trump väittää Venezuelan vieneen Yhdysvalloilta sen öljyn, jonka Trump haluaa takaisin.
Venezuela kansallisti öljyvaransa jo 1970-luvulla. Sitä ennen yhdysvaltalaisilla öljy-yhtiöillä oli siellä hyvin merkittävä asema.
Mutta kansallistamisen jälkeenkin amerikkalaiset öljy-yhtiöt toimivat alueella, Chevron on toiminut siellä yli 100 vuoden ajan. Se toimii Venezuelassa edelleen siitä huolimatta, että vasemmistopresidentti Hugo Chávez ajoi 2000-luvun alussa suurimman osan amerikkalaisyhtiöistä ulos maasta.
Trumpin hallinto on kuitenkin oikeassa siinä, että kiinalaisilla on hyvin suuri rooli Venezuelan öljybisneksissä. Kiina ostaa 80 prosenttia Venezuelan öljystä, ja kiinalaisyritykset ovat mukana maan öljytuotannossa.
Avaa kuvien katselu
Öljytankkeri Venezuelan rannikolla 17.12.2025. Kuva: Henry Chirinos / EPA
Kyse ei ole mistään nappikaupasta.
Venezuelalla on maailman suurimmat todennetut öljyvarat, jopa 17 prosenttia maailman kaikesta jäljellä olevasta öljystä. Osa niistä öljyvaroista on hankalasti hyödynnettäviä, mutta potentiaali on valtava.
Maduron kaatamisella Trumpin hallinto hakee ainakin kolmea asiaa.
Ensinnäkin Venezuelassa voisi nousta valtaan Trumpille myötämielinen hallinto.
Toiseksi amerikkalaiset yksityiset yritykset voisivat kaapata ison siivun Venezuelan öljybisneksestä.
Kolmanneksi uusi hallinto voisi työntää kiinalaisia ulos.
Kokonaan toinen kysymys on, onnistuuko tämä Trumpin 2000-luvun tykkivenediplomatia.