Savonlinnan yhtenäiskouluissa on viime vuosina havaittu lisääntyvää syrjivää, loukkaavaa ja rasistista käyttäytymistä, kertoo kaupungin tiedote.
Kaupungin koulunuorisotyöntekijä Tiina Lajunen kuvailee, miltä syrjiminen ja rasistinen käytös arjessa näyttää ja kuulostaa.
– Oppilaat piirtelevät ihan avoimesti hakaristejä, ja kaikenlainen huutelu on yleistä. Jos joku on jollain tavalla erilainen, hänet jätetään ulkopuolelle.
Savonlinnan koulut eivät ole poikkeus. Tutkimuksen mukaan rasismi on yläkouluissa arkinen ilmiö, johon ei puututa järjestelmällisesti.
Avaa kuvien katselu
Savonlinnan koulunuorisotyöntekijä Tiina Lajunen aloitti työn monikulttuurisuuden edistämiseksi Savonlinnassa syksyllä 2025. Kuva: Tiina Lajusen kuva-albumi
Helsingin yliopiston työryhmä tutki rasismia ja antirasismia yläkouluissa RILSE-hankkeessa. He haastattelivat 178 oppilasta ja 84 henkilökunnan jäsentä kuudessa eri koulussa. He myös havainnoivat koulujen arkea kuudessa. Tutkimustulokset julkaistiin syyskuussa.
Yliopistonlehtori Jenni Helakorpi kertoo, että rasismia esiintyy kouluissa kaikin samoin tavoin, kuin muutenkin yhteiskunnassa. Tutkimuskouluissa näkyi esimerkiksi hakaristejä ja natsitervehdyksiä.
Haastateltavat kertoivat, että oppilaat soittivat natsimusiikkia ja sanoivat rasistisia herjauksia.
– Sitten sanottiin, että tämä oli vain vitsi, Helakorpi sanoo.
Vaarallista huumoria
RILSE-työryhmän haastattelemista opettajista ja ei-valkoisiksi rodullistetuista oppilaista neljä viidestä oli nähnyt tai kokenut rasismia omassa koulussaan.
Myös valkoisiksi rodullistetut oppilaat tunnistivat rasismin, mutta monet ajattelivat, että sitä on jossain muualla kuin omassa koulussa.
Avaa kuvien katselu
Koulunuorisotyöntekijät järjestivät Savonlinnassa kiusaamisen vastaisen viikon, jossa oppilaat pohtivat esimerkiksi tasa-arvoa. Kuva: Tiina Lajusen kuva-albumi
Savonlinnassa esimerkiksi Kerimäen ja Punkaharjun yhtenäiskouluissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Koulunuorisotyöntekijä Tiina Lajunen pohtii, voivatko vähäiset kohtaamiset eri kulttuureista tulevien välillä olla syynä syrjintään.
– Myös perheiden ja yhteiskunnan päättäjien asenteet voivat vaikuttaa.
Tiina Lajunen on jutellut oppilaiden kanssa hakaristeistä ja kysynyt, miksi he piirtävät niitä.
– He sanovat, että piirros on pelkkä läppä, siinä missä kirkkoveneen piirtäminenkin.
Aikuiset eivät ota vakavasti
Natsisymboliikkaa pitävät huumorina teinien lisäksi myös aikuiset. RILSE-työryhmän haastatteluissa opettajat tulkitsivat, että se on teinien huumoria.
Ei-valkoisiksi rodullistetut oppilaat kertoivat, että kun he olivat puhuneet kohtaamastaan syrjinnästä, koulun aikuiset eivät olleet useinkaan ottaneet heidän kokemuksiaan vakavasti.
Helakorpi ajattelee, että jos rasistinen huumori hyväksytään osana koulun kulttuuria, rasismia aletaan pitää koulussa normaalina. Siksi siihen pitäisi puuttua.
Videolla Crazians-podcastin juontajat Kashmeera Lokuge ja Jenny Vu puhuvat Lokugen koulussa kokemasta rasismista.
Opettajat tarvitsevat konkreettisia neuvoja
Opettajat kertoivat työryhmälle, että he ovat usein neuvottomia sen suhteen, miten rasistiseen käytökseen pitäisi reagoida. Vaikka kouluissa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, ne ovat usein kaukana käytännöstä etenkin rasismin kohdalla.
– Niissä sanotaan suunnilleen, että ei saa syrjiä, eikä muuta. Niissä pitäisi olla konkreettisia toimintaohjeita arkeen, Helakorpi sanoo.
Rasismi ja antirasismi yläkoulussa -hanke on laatinut kouluille suositukset, mitä niissä voidaan tehdä rasismin torjumiseksi. He peräänkuuluttavat järjestelmällistä puuttumista rasismiin.
– Se ei voi olla vain joku asia, jonka hoitamiseen ei ole aikaa. Sen pitäisi olla yksi ydintehtävä, Helakorpi sanoo.
Koulunuorisotyöntekijät apuun
Savonlinnassa Tiina Lajunen vetää oppilaille välituntikahviloita. Niissä on viime aikoina pohdittu esimerkiksi sitä, miten jokainen voi omilla teoillaan vaikuttaa siihen, millainen kuva Suomesta piirtyy maailmalle.
Kahvilat ovat osa kaupungin aloittamaa monikulttuurista koulunuorisotyötä. Koulunuorisotyö on koulussa tapahtuvaa, vapaaehtoista yhteisöllistä toimintaa. Sitä vetää nuorisotyöntekijä, joka on oppilaiden tavoitettavissa arjessa ilman ajanvarausta.
Avaa kuvien katselu
Savonlinnan Punkaharjun koululla kasiluokkalaisilla oli mahdollisuus pelata sisävälitunnilla Unoa koulunuorisotyöntekijän huoneessa. Kuva: Tiina Lajusen kuva-albumi
Aluehallintovirasto myönsi eri puolille Suomea tukea koulunuorisotyöhön tänä vuonna viisi miljoonaa euroa.
Iso osa avustusta hakeneista kunnista perusteli rahan tarvettaan Savonlinnan tapaan monikulttuurisuudella. Kouluihin tarvitaan ihmisiä, jotka ehkäisevät rasismia ja auttavat maahanmuuttajataustaisten oppilaiden integroitumista kouluun.
Tiina Lajunen aikoo auttaa oppilaita vuorovaikutus- ja empatiataitojen oppimisessa.
– Harjoittelemme kaveritaitoja ja pohdimme, mikä tuntuu loukkaavalta. Harjoittelemme, miten kohdataan toinen ihminen.