– Sanon tämän selvästi: elinkeinoelämä pitää nähdä yhteistyökumppanina ja yrityselämän tarpeita pitää kuunnella herkällä korvalla.
Lindtmanin edeltäjäänsä Sanna Marinia tiukempi talouslinja puhutti jo ennen vallanvaihtoa.
Moni pohti, luotsaako vantaalainen ”tulevaisuusdemari” SDP:tä enemmän oikealle?
Nyt Lindtmanilla on jo takana yli kaksi vuotta suurimman oppositiopuolueen johdossa.
On siis osuva paikka pienelle välitilinpäätökselle.
Yle selvitti, miten puolueaktiivit arvioivat puheenjohtajan onnistuneen tehtävässään ja mitä mieltä he ovat puolueen nykyisestä talouspolitiikan linjasta.
Kysyimme myös, minkä puolueiden kanssa he näkisivät SDP:n mieluiten seuraavassa hallituksessa – ja minkä kanssa eivät.
Kysely toimitettiin laajalle joukolle puolueen toimijoita. Vastaajien joukossa on muun muassa puoluevaltuuston ja -hallituksen sekä piirihallitusten jäseniä. Vastauksia tuli yli 80.
Ilmeni, että Lindtmanin katsotaan suoriutuneen tehtävässään hyvin. Sinipunahallitus ei sen sijaan kenttäväkeä houkuta.
Arvosana Lindtmanille: 8,5
Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, Antti Lindtmanilla on ollut oikeasti suuret saappaat täytettävänä.
Onnistuihan edeltäjän Sanna Marinin johtama hallitus luovimaan keskellä globaalia pandemiaa ja rajanaapuri Venäjän aloittamaa täysmittaista hyökkäyssotaa.
Avaa kuvien katselu
Antti Lindtman valittiin puheenjohtajaksi hänen kahmittuaan yli kolme neljäsosaa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen äänistä. Vastaehdokkaana ollut kansanedustaja Krista Kiuru oli hallituskonkarina Sanna Marinin tärkeä tuki ja turva hallituksessa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Kunta- ja aluevaaleissa SDP nappasi merkittävän vaalivoiton. Puolueen kannatus on eduskuntavaaleja koskevissa mittauksissa kivunnut Lindtmanin johdolla välillä jopa yli eräänlaisena haamurajana pidetyn 25 prosentin.
Puolueen toimijat katsovat Lindtmanin onnistuneen tehtävässään hyvin: Asteikolla 1–10, arvosanojen keskiarvo on 8,5.
Arviossaan alle kahdeksikkoon päätyi vain kourallinen vastaajia.
Lindtman saa kiitosta selkeästä ulosannista, vastuullisuudesta ja siitä, ettei sorru turhaan hötkyilyyn.
Puheenjohtajaa kuitenkin kritisoidaan liiasta varovaisuudesta, karisman puutteesta ja näkymättömyydestä.
Moni vastaaja kuitenkin katsoo kannatuslukujen kertovan kiistatonta viestiä puheenjohtajan onnistumisesta.
Avaa kuvien katselu
SDP oli alue- ja kuntavaalien kiistaton voittaja. Kuva puolueen vaalivalvojaisista Helsingissä 13. huhtikuuta. Kuva: Silja Viitala / Yle
Osa ”kunniasta” annetaan myös nykyiselle hallitukselle.
– Nykyinen hallitus on niin perseestä, että on helppoa olla oppositiojohtaja, yksi vastaaja muotoilee.
Puoluejohdon ansioita vähättelemättä SDP on saanut vetoapua hallituksen epäsuosiosta.
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus mukailee mittauksissa jo poikkeuksellisen epäsuositun Juha Sipilän hallituksen kannatusta.
Voi myös ajatella, että esimerkiksi keskustelu hyvinvointialueiden tiukoista säästötoimista on satanut erityisesti sote-kysymyksissä vahvan puolueen laariin – siitäkin huolimatta, että sote-uudistus ja sen rahoitusmalli vietiin maaliin SDP:n vahtivuorolla.
Avaa kuvien katselu
Oppositiopuolueet vetosivat marraskuussa 2025 pääministeriin, jotta hän perustaisi parlamentaarisen työryhmän ratkomaan hyvinvointialueiden talousongelmia. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Monissa vastauksissa nousee esiin talouspolitiikka.
– Antti on vakuuttava ja asiapitoinen, selkeäsanainen viestijä. Sisimmältään kuitenkin ehkä aavistuksen oikealla, mikä varmasti jakaa puolueväkeä.
Yksi vastaaja kuvaa puolueen talouslinjan muuttuneen Lindtmanin johdolla realistisemmaksi ”kymmenen vuoden harharetken jälkeen”.
Toinen vastaaja pitää tärkeänä, että puolue ei väitä ”palauttavansa Suomea vuoden 2023 kevääseen” eli lupaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätösten perumista.
Toisenlaisiakin näkemyksiä on.
Erään vastaajan mukaan puheenjohtajalta on puuttunut selkärankaa muun muassa hallituksen tekemien leikkausten ja työelämämuutosten vastustamisessa.
– Edes lakko-oikeutta Lindtman ei ole uskaltanut puolustaa ilman loputonta kiemurtelua, vastaaja kirjoittaa.
Katso alla olevalta videolta, miten kaksi SDP:n vaikuttajaa kommentoi Lindtmanin onnistumista ja puoleen linjaa.
Hollolalainen SDP:n puoluevaltuuston jäsen Kari Hyytiä ja Savo-Karjalan piirihallituksen varapuheenjohtaja, kontiolahtelainen Juha Pakarinen ovat tyytyväisiä Antti Lindtmanin toimintaan puolueen johdossa. Hyytiä kuitenkin kaipaa puheenjohtajalta särmikkäämpää otetta.
Viidennes katsoo puolueen liukuneen liikaa oikealle
SDP:n sisällä jakolinjat kulkevat puolueen vasemmistolaisempien ja enemmän oikealle kallellaan olevien välillä.
Vankka enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kertoo kuitenkin olevansa tyytyväinen puoluejohdon nykyiseen talouslinjaan.
– Oppositiossa on eri vetää linjaa kuin hallituspuolueena. Näkisin mielelläni, että SDP perustelisi vielä selkeämmin ulospäin, miten sen suhde julkiseen velkaan eroaa hallituksen linjasta.
Vain viidennes vastaajista sen sijaan katsoo puolueen siirtyneen viimeisen kahden vuoden aikana talouspolitiikassa liikaa oikealle.
– Oikeistosiipi on heittänyt ja pelotellut muut pois, eräs heistä kuvaa.
Osa vastaajista katsoo puolueen talouslinjan muuttuneen vain vähän, jos ollenkaan.
Ja jos se onkin muuttunut, muutos on parempaan, talouden realiteetit tunnustavaan suuntaan.
– Maailma ympärillä on muuttunut aiempaan nähden: korkotaso noussut, vähäinenkin talouden puskuri käytetty pandemian aikana ja työttömyys noussut kestämättömällä tavalla. Eihän tässä mikään vastuullinen puolue voi muuta kuin elää aikansa mukaisesti.
– Vaikka olenkin itse vasemman laidan demari, koen että vastuuta ei voi väistää ja aika ajoin on tehtävä omaa etiikkaa vastaan sotivia päätöksiä.
Avaa kuvien katselu
Valitovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Joona Räsänen on noussut puolueessa merkittävän talousosaajan asemaan. Kaikkia kyselyyn vastanneita Räsäsen rooli ei miellytä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Puolueen vasempaa siipeä edustava kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen jätti eduskuntaryhmässä päätökseen eriävän mielipiteen kansanedustaja Krista Kiurun tukemana.
Mukana olevat puolueet sitoutuivat taittamaan Suomen velkaantumista pitkäksi ajaksi eteenpäin. Edessä on siis tiukan talouskurin aikoja.
Sovusta ulos jäi ainoastaan vasemmistoliitto.
Enemmistö vastaajista katsoo, että SDP:n päätös sitoutua sopuun kertoo vastuunkannosta. Vaikka moni näkee jarrussa ongelmia, he seisovat päätöksen takana.
– Suomen taloustilanteen parantamiseksi tarvitaan ehdottomasti kaikkien puolueiden yhteistyötä. Pois jättäytyminen ei edistä asiaa.
– Hyvää tässä on se, että katteettomat lupaukset vaalien alla velkaantumisen lopettamisesta loppuu. Haastava paketti toki, eräs kirjoittaa.
Joka viides vastaaja on sitä mieltä, että valittu linja oli väärä. Eräs vastaaja kuvaa puolueen ampuneen itseään päätöksellä nilkkaan.
Hallituskumppaneiksi selvät suosikit
Kevään 2027 eduskuntavaalit häämöttävät jo horisontissa, ja SDP on kannatusmittausten mukaan vahva ennakkosuosikki kisassa pääministeripuolueen paikasta.
Vaalien lähestyessä kiihtyvät myös spekulaatiot seuraavasta mahdollisesta hallituspohjasta.
Demareilla on kokemusta monenlaiseen yhteistyöhön mukautumisesta.
Pyysimme puolueväkeä nimeämään enintään kolme mieluisinta hallituskumppania.
Tulos on selkeä: Kaikista mieluisin hallituskumppani SDP:lle olisi vasemmistoliitto ja toiseksi mieluisin keskusta. Kolmannelle sijalle yltää vihreät.
– Vihreistä ja vasemmistoliitosta tarvitaan ainakin toinen mukaan hallitusvastuuseen. Vihreät näyttävät realistisemmilta, yksi vastaaja pohtii.
Keskustan johto on jo todennut, että puolue ei enää suostu Marinin hallituksen kaltaiseen vihervasemmistolaiseen kokoonpanoon.
Ei siitäkään huolimatta, että Lindtmanin SDP on keskustalle mieluisampi hallituskumppani kuin Marinin SDP.
Nykyisen pääministeripuolue kokoomuksen kolmen mieluisimman kärkeen nimeää joka neljäs vastaaja.
PS:n kanssa hallitukseen ei halua juuri kukaan
Entä ne vähemmän toivotut vaihtoehdot?
Ensimmäiselle sijalle nousee perussuomalaiset, jonka ei-toivotuimpien hallituskumppanien listalle on nostanut lähes jokainen vastaaja.
Toiseksi eniten mainintoja demarivaikuttajilta saa kristillisdemokraatit ja kolmannelle sijalle nousee kokoomus.
– Perussuomalaisten kanssa arvopohja on liian vinossa. Seuraavan hallituksen on myös lisättävä maahanmuuttoa ja siihen PS:n politiikan sitouttaminen tuskin onnistuisi.
– KD ja Liike Nyt ovat turhan marginaalisia, ja KD:n osalta myöskään arvopohja ei osu yksiin.
Sinipunaa kaipaa vain kolmannes
Käytäväpuheissa vahvimpana veikkauksena on väläytelty sinipunaa eli SDP:n ja kokoomuksen varaan rakentuvaa hallituspohjaa.
Puolueiden lähentymisestä yhtenä merkkinä on nähty yhteisen sävelen löytyminen esimerkiksi kuntapolitiikassa.
Valtakunnan politiikassa sinipuna ei kuitenkaan saa vahvaa kannatusta puolueen vaikuttajien joukossa.
Kaksi kolmasosaa vastaajista ei toivo seuraavan hallituksen rakentuvan SDP:n ja kokoomuksen varaan.
Kolmannes kuitenkin katsoo sinipunan olevan voittava hevonen.
– Kuntapuolella sinipuna toimii parhaiten. Järkevä ja kohtuullinen linja on löydettävissä tältä pohjalta valtakunnan politiikassakin.
– Tällä hallituspohjalla saataisiin päähallituspuolueille tarpeeksi vahva pohja, jolle voidaan rakentaa toimiva enemmistöhallitus. Vaatii kuitenkin kokoomukselta nöyrtymistä ja siirtymistä pois oikeasta laidasta.
Avaa kuvien katselu
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvattiin huhtikuussa 2025 alue- ja kuntavaalien suuren vaalikeskustelun iltana Ylen tiloissa Helsingin Pasilassa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Sinipunan vastustajista moni katsoo kokoomuksen liikkuneen liian kauas oikealle, jotta yhteistä maaperää SDP:n kanssa olisi mahdollista rakentaa.
– Kokoomus on näyttönsä antanut, eikä ikinä tule ajamaan tavallisen palkansaajan saati huonosti toimeentulevien asiaa.
– Toistaiseksi vastaan ei, mutta mikäli Petteri Orpon johtaman kokoomuksen mieleen muistuu jälleen, mikä on hyvinvointivaltio ja miten sen rakenteet toimii, voi mieleni muuttua.
Hallitusohjelma ja vaalien tulos lopulta ratkaisee, millaiseen kokoonpanoon on edellytyksiä lähteä, moni vastaajista muistuttaa.
Vaikka vaalit ovat vielä käymättä, osa vastaajista katsoo, että oli miten oli, sinipunaan lähtö ei kannata.
– Demareille ei koskaan ole käynyt kokoomuksen kelkassa hyvin.
Jutussa käytetyt sitaatit ovat avovastauksia Ylen SDP:n vaikuttajille tekemästä kyselystä. Kysely toimitettiin noin 200 henkilölle. Vastaajia oli 82.
Vastauksia käsitellään anonyymisti, koska kritiikin esittäminen esimerkiksi puoluejohtoa kohtaan voisi aiheuttaa toimijoille ongelmia. Vastaajien henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.