Kuva: © 2025 CTMG, Inc.
Jack Black ja Paul Rudd tähdittävät uutta Anaconda-elokuvaa, jolla on suora kytkös vuoden 1997 käärmejännäriin. Nyt tiedossa on vaan enemmän komediaa.
ANACONDA
Ensi-ilta: 25.12.2026
Alkuperäisnimi: Anaconda
Ohjaus: Tom Gormican
Käsikirjoitus: Tom Gormican & Kevin Etten
Pääosissa: Paul Rudd, Jack Black, Thandiwe Newton, Steve Zahn & Daniela Melchior
Pituus: 100 minuuttia
Ikäraja: K12
Jennifer Lopez, Ice Cube ja Jon Voight näyttelivät vuonna 1996 Luis Llosan ohjaamassa toimintajännärissä, missä Amazonasin viidakkoon matkaava kuvausryhmä joutuu vastakkain valtavan ja verenhimoisen käärmeen kanssa. Uusi Anaconda tekee omanlaistaan kunniaa tuolle käärmekauhuilulle.
Tom Gormicanin ohjaama ja yhdessä Kevin Ettenin kanssa käsikirjoittama Anaconda on alkuperäistä kulttielokuvaa huomattavasti komediallisempi, mutta pohjimmiltaan se kumpuaa samoista lähtökohdista: viidakkoon matkanneet ihmiset kohtaavat hirviökäärmeen, joka on tällä kertaa entistäkin suurempi ja verenhimoisempi.
Pääosissa näyttelevät Paul Rudd ja Jack Black, jonka kerrotaan korvanneen rooliin alun perin suunnitellun, jo Gormicanin ja Ettenin edellisessäkin elokuvassa (The Unbearable Weight of Massive Talent) näytelleen Nicolas Cagen. Blackin myötä elokuvan huumorista on muodostunut kevyempää ja suurieleisempää. Cagen versiossa se olisi varmasti ollut pidättyväisempää ja sijainnut enemmän rivien välissä. Cage olisi voinut olla mielenkiintoinen tapaus, mutta onhan herttainen Black nyt aina Black.
Viihdyttävää hömppää. Se kuvaa uutta Anacondaa täydellisesti. Elokuva ei petä vaan se on sataprosenttisesti sitä, mitä siltä trailerin perusteella voi odottaa: humoristinen ja vauhdikas viidakkoseikkailu, hieman meta, kytköksissä alkuperäiseen – ja onhan siinä myös se iso käärme. Vuoden pimeimpään aikaan varsin mainiota aivot narikkaan -häröilyä.
Kuva: © 2025 CTMG, Inc.
Paul Rudd ja Jack Black jättikäärmeen jäljillä
Anacondassa Griff (Paul Rudd) on urallaan heikosti menestyvä näyttelijä, joka saa jälleen kenkää yhdestä projektista. Epäonnistumisten myötä keski-iän kriisiä poteva mies on saanut päähänsä, että elämä on tässä ja nyt.
Niinpä hän päättää ehdottaa lapsuudenystävilleen yhteistä projektia: hän haluaa tehdä uuden version heidän nuoruutensa lempparileffastaan eli Anacondasta.
Griff palaa kotiseudulleen tapaamaan parasta ystäväänsä Dougia (Jack Black), jonka unelma Hollywoodista on kutistunut häävideoiden suunnitteluun. Yhdessä Thandiwe Newtonin esittämän Clairen ja Steve Zahnin Kennyn kanssa he katsovat kauan kadoksissa olleen, nuorena tekemänsä elokuvan, ja päättävät ottaa lainaa ja suunnata kameran kanssa viidakkoon.
Paikallinen käärmeenkouluttaja Santiago (Selton Mello) tarjoaa heille elokuvaa varten käärmeen ja venettä Amazon-joelle lähtee ohjaamaan Daniela Melchiorin esittämä Ana. Homma alkaa kuitenkin mennä pieleen heti alkumetreillä, kun he saavat peräänsä joukon hämärämiehiä ja käärmekin kuolee. Ja tästä kaaos sen kun vain kasvaa.
Kuva: © 2025 CTMG, Inc.
Harmitonta hömppää fiksusti
Anaconda on harmittoman kevyttä, mutta suhteellisen fiksulla tavalla käsikirjoitettua hömppää, jolle ei voi olla vihainen. Se kutittelee viihdytyshermoja hieman samaan tapaan kuin uudet Jumanji-elokuvat tai vaikkapa Ben Stillerin Tropic Thunder (2008). Se on visuaalisesti näyttävä, miellyttävien näyttelijöiden tähdittämä toimintakomedia, jossa on myös ihan oivaltavia vitsejä ja käänteitä.
Uusi Anaconda on juuri sitä samaa nykyelokuvien joukkoa, joka ei ole varsinainen remake eikä jatko-osakaan, vaan jotain siltä väliltä. Se on kunnianosoitus jollekin aiemmin tehdylle, sijoitettuna sujuvasti samaan maailmaan ja alkuperäistä myös kommentoiva. Ensimmäinen Anaconda oli elokuva, jossa tehdään elokuvaa – uusi Anaconda on elokuva jossa tehdään remakea tuosta elokuvasta.
Anaconda on kevyt toimintakomedia, mutta ei ihan pelkkää häröilyä. Käsikirjoitus sivuaa keski-iän kriisiä, elämän saavutuksia ja kaikkea sitä, mitä ei ehkä olekaan saanut toteutettua. Se myös kommentoi hauskasti elokuva-alaa ja sen toimintatapoja. Pohjimmiltaan sen keskiössä on kuitenkin ystävyys ja rakkaus elokuvaan, jotka kumpuavat samasta lähteestä kuin vaikkapa tv-sarja Dawson’s Creek – jonka tunnusmusiikkia käytetään elokuvassa ahkerasti.
Kuva: © 2025 CTMG, Inc.
Iso käärme, pienet kauhut
Onhan Anacondassa tietenkin myös itse käärme. Epäuskottavan hirviömäinen, muka-yllättävissä tilanteissa putkahtava käärme, joka ei käyttäydy lainkaan luonnollisella tavalla, koska sellainenhan sen nyt kuuluu tämäntyyppisessä elokuvassa olla. Tämä tietenkin etäännyttää sen pienenkin kauhuelementin, mitä elokuvassa voisi olla, mutta luonnonsuojelun näkökulmasta on varmaankin hyvä, että viha aitoja käärmeitä kohtaan pysyy ehkäpä näin paremmin aisoissa.
Uudessa Anacondassa eläinkauhu on siis hyvin mietoa, onhan elokuvan ikärajakin nuorisolle suunnattu K12. Tämä elokuva on silkkaa (toiminta)komediaa.
Rudd ja Black vetävät juuri heidän tyyppisilleen näyttelijöille kirjoitetuissa rooleissaan osansa tyylikkäästi ammattilaisten ottein. Myös Zahn on sivuroolissaan mainio, mutta Newton jätetään täysin statistiksi. Mello puolestaan kanavoi roolissaan tehokkaasti alkuperäisen elokuvan Jon Voightia, mutta tekee käärmeäijästään silti ihan omanlaisensa hahmon.
Kuva: © 2025 CTMG, Inc.
Anaconda on juuri sopivan pöljää viihdettä Suomen pimeään ja ankeaan vuodenaikaan. Se häröilee, mutta kantaa loppuun saakka, saa hörähtelemään lähes ääneen, ja kumartaa syvään huomattavasti vakavammalle edeltäjälleen.
Suoraan sanottuna:
Eihän Anacondassa paljoakaan järkeä ole, mutta mieluummin tämän katsoo kuin ylipitkän, pompöösin Avatar: Fire and Ashin.
