Helsingin Uutiset julkaisee jouluna vuoden luetuimpia juttuja. Tämä juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 7. joulukuuta 2025.
– Suomalaiset sijoittavat Muumilaakson Naantalin Muumimaailmaan. Ruotsalaiset taas omaan saaristoonsa. Mutta siinä se on: Teidän nokkanne edessä keskellä Helsinkiä, tietokirjailija Heikki Niemeläinen, 65, esittelee Helsingin Uutisille.
Niemeläinen on täysin vakuuttunut, että Tove Janssonin (1914-2001) Muumilaakso on Meilahdessa.
Hän käsittelee aihetta syksyllä ilmestyneessä kirjassa Toven ja Marian Meilahti – Kartalla ja raastuvassa.
Niemeläinen on vertaillut Tove Janssonin vuonna 1948 piirtämää Muumilaakson karttaa ja Maanmittauslaitoksen karttapohjaa. Hän on löytänyt niistä lukuisia yhtäläisyyksiä, kuten Muumitalon esikuvan ja Yksinäisiä vuoria muistuttavat kalliot. Seurasaari on taas samalla paikalla kuin Hattivattien saari. Myös Muumilaakson uimahuoneelle löytyy vastine Villa Toivolan edestä.
Tove Janssonin vuonna 1948 piirtämä Muumilaakson kartta ilmestyi suomeksi vuonna 1956 ilmestyneessä Muumipeikko ja taikurin hattu -kirjassa. Kuva Heikki Niemeläisen teoksesta Toven ja Marian Meilahti – Kartalla ja raastuvassa.
Mikael Asikainen on laatinut Meilaakson kartan maanmittauslaitoksen karttapohjien perusteella. Tyyliltään se on kunnianosoitus Tove Janssonin taiteelle. Mikael Asikainen, Heikki Niemeläinen
Ensimmäisen virikkeen käsitykselleen Niemeläinen sai 1980-luvun alussa, jolloin hän asui herätysliikejohtaja Maria Åkerblomin (1898–1981) vuokralaisena Villa Toivolassa. Hän pitää varmana, että klassinen pitsihuvila on ollut esikuva Tove Janssonin 1970-luvulla valmistuneelle Muumitalon pienoismallille.
– Se on täysin itsestään selvää. Esikuva on esikuva.
Heikki Niemeläinen asui 1980-luvun alussa Villa Toivolassa. Hän pitää sitä Muumitalon esikuvana. Aapo Siippainen
Tuulikki Pietilän, Pentti Eistolan ja Tove Janssonin rakentama Muumi-Talo-kuvaelma (1979) sijaitsee Muumimuseossa. Laura Vanzo / Visit Tampere / Moomin Characters
Meilahti oli tuttua seutua Töölössä asuneelle Janssonille, joka suuntasi usein kävelylle Seurasaaren suuntaan.
– Minulla on henkilökohtainen muistikuva tapaamisestamme 1980-luvun alusta. Tove Jansson oli Tuulikki Pietiläisen seurassa ja aloiti kanssani keskustelun. Muistan hyvin tarkkaan, että Janssonin puheista kävi ilmi Muumilaakson olevan sillä alueella. Hän ei sanonut sitä suoraan, mutta sain intuitiivisen varmuuden asiaan.
Niemeläisen kirjaa varten maantieteilijä Mikael Asikainen on piirtänyt Meilahden yksityiskohdista ”Meilaakson” kartan, joka jäljittelee Tove Janssonin vuoden 1948 tyyliä.
– Kartan autenttisuus on hämmstyttävän konkreettinen. Voi mennä luontoon katsomaan, mistä alkuperäiset aihiot löytyvät. Niin teimme Asikaisen kanssa.
Heikki Niemeläinen on Kuntien takauskeskuksen eläköitynyt toimitusjohtaja. Heikki Niemeläinen
Niemeläinen on vakuuttunut, että esimerkiksi Pikku Myyssä on piireitä Maria Åkberblomista. Tämä siitä huolimatta, ettei Janssonin ja Åkerblomin välillä ollut koskaan todennäköisesti suoraa yhteyttä.
– Olivatko he toisistaan tietoisia? Varmasti olivat. Suomenruotsalaisista päivälehdistä pelkästään Hufvudstadsbladetissa oli vuonna 1928 noin 50 eri numerossa selostusta Maria Åkerblomista. Lehteä on luettu Tove Janssonin lapsuuden kodissa.
Haisulin esikuva voisi Niemeläisen mielestä olla Åkerblomin seurassa ollut Anna Dagmar Röman, joka joutui varastelun vuoksi vankilaan.
– Hän oli onneton hahmo, joka katkeroitui.
Miksi Jansson olisi kuullut 1920-luvulla rikoksia tehneestä Römanista?
– On olemassa puolustusasianajaja Martti Harmajan vuonna 1924 kirjoittama selostus, josta haisulin kuvaus löytyy melkein yksi yhteen. Selostus on Helsingin raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa. Helsinkiläiselle Tove Janssonille oli luonteva pääsy lukemaan arkistoja. Olisi kiinnostava tietää, löytyykö Janssonin arkistoista jäljet Harmajan aineistoihin. Yhteys kiinnostaa myös siksi, että Martti Harmaja oli runoilija Saima Harmajan setä.
Helsingin kaupungin tulisi ehdottomasti huomioida Muumilaakson ja Meilahden yhteys, Niemeläinen painottaa. Hän kauhistelee Meilahden baanahanketta.
– Nyt liikutaan toden ja sadun välillä. Kaavassa baana menisi Muumilaakson läpi Muumitalon vajan kohdalta yli jasmiinipenkin. Ja juuri siitä, mistä Seurasaaren tie laskeutuu alas kallioilta. Helsingin kaupungin tulee tehdä kulttuurihistorialliset vaikutusarviot.
Heikki Niemeläinen sanoo, että Meilahden Muumilaakso -näkymä aukeaa parhaiten Lastenlinnan tornista katsottuna. Elias Kalliola
Helsingistä syksyllä pois muuttanut Niemeläinen palaa vielä tapaamiseensa Tove Janssonin kanssa. Hän kuvailee Janssonin ruotsinkielistä puhetta jopa transsimaiseksi.
– Hän halusi kuin luovuttaa minulle jotain pois– ”Tässa on se salaisuus.” Haluan itse tehdä nyt samoin, kun lähden alueelta pois.
Niemeläinen ei halua esittää Muumilaakso-näkemystään ehdottomana totuutena.
– Tiedän, että tässä asiassa on kulttuurisen omistajuuden tuomia ongelmia. Jokaisella meistä on oma Tove ja niin saa ollakin. Mutta ottakaa se kartta käteen, kävelkää maastoon ja katsokaa.