Kuntecin lumoasiantuntija Jenni Lento hoitaa luontoa työkseen. Hän raivaa ketoja, rakentaa uusniittyjä ja poistaa vieraslajeja.
Image: Suvi Elo
Kävelemme Korppoolaismäen itärinteen kedolla. Ensi silmäyksellä alue näyttää tavanomaiselta heinikolta. Tiedän, että kedolla kasvaa ainutlaatuisia muinaiskasveja, mutta en erota niitä heinien seasta. Ne eivät sillä hetkellä kuki.
Kuntecin lumoasiantuntija Jenni Lento näyttää minulle sikoangervon ja keltamataran.
– Nämä lajit ovat kulkeutuneet Korppoolaismäelle ihmisen mukana jo esihistoriallisena aikana, Lento sanoo.
Kalliokedot ovat Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Jäljellä olevista kedoista merkittävä osa löytyy Turun seudulta, mutta niitäkin uhkaa umpeenkasvu.
Sikoangervo, keltamatara ja monet muut ketokasvit eivät pärjää varjoisissa, rehevissä maastoissa, vaan ne tarvitsevat avoimen, paahteisen elinympäristön.
Kedot pidetään avoimina luonnonhoidolla. Turun tavoitteena on, että hoidon piiriin saataisiin vuosittain 5–10 uutta kallioketoa, kunnes niiden suojelu olisi hyvällä tasolla. Jenni hoitaa käytännön työt yhdessä kaupungin kanssa.
– Työni on niittämistä ja raivaamista. Ketoja pitää hoitaa vuosittain, ennen kun ketolajisto vahvistuu, Lento kertoo.
Turun kedot ovat usein pieniä alueita kaupungin keskellä. Korppoolaismäeltä avautuvat maisemat Aurajoen itäpuolen asuinalueille.
Image: Suvi Elo
Ruma onkin rikasta
Ketojen hoito on perinteikäs esimerkki luonnonsuojelusta. Rinnalle on nousemassa uudenlaisia keinoja, kuten uusniityt, joita Turku on perustanut jo useita.
Uusniityt ovat luonnonniittyjä jäljitteleviä alueita, joilla pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta kaupunkialueella.
Niitty perustetaan kylvämällä paikallisten niittykasvien siemeniä avoimille alueille, kuten joutomaille tai tienvarsille. Voi kestää useita kesiä, ennen kuin toivotut lajit alkavat kasvaa.
Niitty voi näyttää aluksi aavikkomaiselta. Luonnonhoito vaatii pitkäjänteisyyttä.
– Jenni Lento
Luonnonhoidossa ei pyritäkään miellyttämään ihmissilmää, vaan tukemaan luonnon omia prosesseja. Rikas luonto ei aina täsmää mielikuviin kiiltokuvamaisesta maisemasta.
– Maassa makaava lahopuu tai rikkakasviksi mielletty laji usein lisäävät monimuotoisuutta, Lento kertoo.
Vaalitaan historiaa, luodaan uutta
Korppoolaismäen ketoaluetta on hoidettu vuodesta 2022. Kun kedolla kulkee oikeaan aikaan, voi ihailla kukkivaa ketokasvillisuutta.
Aho-orvokki, ahopukinjuuri ja kirkkaanpunainen mäkitervakko ilahduttavat alkukesästä. Keltamatara ja sikoangervo puhkeavat kukkaan heinäkuussa.
Kyse on kuitenkin muustakin kuin kasvilajeista. Luonnonhoidolla vaalitaan kaupungin historiaa ja tehdään tulevaisuuden Turkua. Kedot ovat kuuluneet Turun maisemaan jo vuosisatoja. Joidenkin vuosien päästä uusniitytkin rikastuttavat kaupunkiluontoa ja ilahduttavat ohikulkijoita.