- Sibelius-Akatemian kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksut nousevat rajusti.
- Vuonna 2026 maksu on 28 000 euroa lukuvuodelta, kun valtion tuki maksuille päättyy.
- Opiskelijaedustaja Omotola Adeshinan mukaan jo nyt monen on vaikea elättää itsensä opintojen ohella.
Omotola Adeshina on tyytyväinen mies. Hänen maisterinopintonsa Sibelius-Akatemian Global Music, globaalin musiikin koulutusohjelmassa huipentuivat Global Fest -tapahtumassa Musiikkitalon Sonore-salissa joulukuun puolivälissä.
Adeshinan maisterikonsertissa kuultiin hänen omia sävellyksiään ja hengellisiä lauluja. Lavalla oli suuri määrä soittajia ja parhaimmillaan kolme kuoroa.
Yleisö riehaantui laulamaan tanssimaan, taputtamaan ja ylistämään.
Avaa kuvien katselu
Global Music -koulutusohjelman maisteriopiskelijat etsivät omaa ääntään. Kuva: Grigory Vorobyev / YleOmotola Adheshina pyrkii hakeutumaan oman mukavuusalueesa ulkopuolelle löytääkseen uusia äänimaailmoja.
Adeshinan oma instrumentti on hänen äänensä. Laulaminen alkoi jo lapsena kirkkokuorossa.
– Perheeni kuuluu kristilliseen C&S-seurakuntaan, jonka perustaja Moses Orimolade lauloi lapsena niin kauniisti, että hänen isoveljensä pelkäsi enkelien nappaavan pikkuveljen mukaansa kesken peltotöiden, Adeshina kertoo kirkon legendasta.
Nigerian suurimmasta kaupungista Lagosista kotoisin olevan Omotola Adeshina musiikkiura jatkui kirkkokuorosta lopulta lagosilaisen Ibadanin yliopiston taiteiden tiedekuntaan.
Kiinnostus tulla tekemään maisteriopinnot Helsinkiin heräsivät, kun Adeshina kuuli Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelmasta. Erilaiset kulttuurit kiinnostavat häntä. Opinnot tehdään tässä koulutusohjelmassa englanniksi.
Ensimmäinen syksy Helsingissä pari vuotta sitten oli silti pienoinen shokki.
– Tulin tänne lokakuussa. Minulla ei ollut asuntoa
eikä pankkitiliä. Nigeriassa on aurinkoista ja kuumaa, ja täällä oli hieman toisenlaista, nauraa Adeshina.
Aluksi kylmä ja harmaa Helsinki oli muusikolle pienoinen shokki.
Adeshina kuitenkin kokee, että Global Music -yhteisö otti hänet lämpimästi vastaan. Asuntokin järjestyi monen mutkan jälkeen. Kansainvälinen opiskelijaporukka yhtä kansainvälisine opettajineen piti toisistaan huolta. Kotoinen seurakunta löytyi myös täältä.
– Kirkko on minulle koti. Se on kehittänyt minua musiikillisesti, hengellisesti, tunne-elämässä, ihmissuhteissa ja muilla elämänalueilla.
Muiden opiskelijoiden edunvalvojana
Sibelius-Akatemian opiskelijoista iso osa on kansainvälisiä. Määrä on ollut koko ajan kasvussa.Tänä vuonna reilusta tuhannesta opiskelijasta 21 prosenttia on muualta kuin Suomesta.
Omotola Adeshina edustaa kansainvälisiä opiskelijoita Taideyliopiston oppilaskunnan hallituksessa. Hän tietää, miten haastavaa Suomessa on elää.
– Taideopiskelijoilla on opinnoissa oikeastaan tuplatyö. Heidän pitää paitsi opiskella myös pitää huolta omasta instrumentistaan, oli se sitten soitin tai oma kroppa. Palkkatyöhön ei meinaa riittää aikaa, vaikka olisi kuinka ahkera, Adeshina selventää.
Opiskelijoille sopivia töitä opiskelun ohella on vaikea löytää, ja työtunteja pitäisi kertyä aika paljon, että saisi maksettua Helsingin kalliit asumis- ja elinkustannukset.
Avaa kuvien katselu
Omotola Adeshina löysi markkinoilla jutunjuurta pianonvirittäjänäkin työskentelevän kahvipaahtimon omistajan kanssa. Kuva: Seppo Ahava / Yle
Kansainvälisiä opiskelijoita huolettavat myös lukukausimaksut, jotka nousevat vuoden 2026 elokuussa yli kaksinkertaisiksi. Sibelius-Akatemiassa summa tulee olemaan 28 000 euroa lukuvuodelta.
Sibelius-Akatemia on aiemmin pystynyt tukemaan kansainvälisiä opiskelijoita lukukausimaksuissa sekä valtion tuella että yksityisen lahjoittajan turvin. Vuonna 2026 valtion rahoitus loppuu hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vuoksi.
Akatemia etsii uusia tapoja tukea opiskelijoitaan.
Yle on kirjoittanut kansainvälisten opiskelijoiden ongelmista Suomessa. Osa on jopa huijattu maahan lupaamalla töitä ja hyvää toimeentuloa.
Taideyliopistossa tällaiseen ilmiöön ei ole törmätty.
Suomalaisessa kirkossa voi hiljentyä
Omotola Adeshina kertoo jäävänsä jouluksi Suomeen. Nyt hän astelee jo tottuneesti harmaassa Helsingissä ja on rakentanut verkostoja musiikin tekemiseen. Tulevaisuuden haaveissa siintävät tohtorinopinnot.
– Professorimme Nathan Riki Thomson sanoi eräällä kurssilla, että tärkeintä on astua omalle epämukavuusalueelleen. Olen yrittänyt musiikin suhteen tehdä niin ja lähteä tutkimusmatkalle, Adeshina sanoo.
Harmaa joulu Helsingissä sujuu Adeshinan mukaan leppoisissa merkeissä ystävien seurassa. Hänellä on ystäviä opiskelijayhteisön lisäksi myös kirkon piiristä, ja yksi opettajistakin on kutsunut kylään.
Avaa kuvien katselu
Omotola Adheshinan musiikissa hengellinen ylistys kohtaa elementtejä erilaisita musiikkiperinteistä. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle
Nigeriassa joulua vietetään 25. joulukuuta. Juhlaa vietetään perheen lisäksi kaupungilla. Adeshina kertoo, että joulun kunniaksi voidaan lähteä vaikka elokuviin.
Aluksi se, että Helsinki hiljeni kokonaan jouluksi oli outoa, mutta Adeshina pitää suomalaisten tapaa kokoontua perheen kesken kauniina.
ankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet ovat nekin hiljaista hissutusta Adeshinan oman kirkon ylistykseen ja riemuun verrattuna, mutta sekään ei häntä haittaa.
– Pidän myös hiljaisuudesta ja siitä, että luterilaisissa tilaisuuksissa voi kuulla niin selkeästi virsien sanat. Täällä kirkossa voi rauhoittua mietiskelemään. Kaikki on niin keskittynyttä.