PARIISI Kun katsoo oikeasta kulmasta, voi Jenni Tapion työpaikalta nähdä Eiffel-tornin.
Tapion työpaikka on Euroopan avaruusjärjestö ESA. Sen päämaja sijaitsee Pariisin viidennessätoista kaupunginosassa.
Päämaja on lasinen, tarkoin vartioitu rakennus. Aulassa komeilevat avaruusrakettien pienoismallit ja 23 jäsenmaan liput. Katutason myymälässä myydään ESA:n omia avaruusaiheisia t-paitoja ja huppareita.
Unelmatyö Pariisissa
Jenni Tapio toimii asiantuntijana ESA:n ulkosuhteiden osastolla. Hän pitää yhteyttä järjestön ulkopuolisiin maihin ja kansainvälisiin toimijoihin sekä rakentaa globaalin tason yhteistyötä.
– Se on enimmäkseen sitä, että pitää jutella kaikesta kaikkien kanssa koko ajan, Tapio kuvailee työtään.
ESA:n tehtävänä on kehittää ja toteuttaa avaruuslentoja ja avaruuteen liittyvää teknologiaa, kuten raketteja. Järjestö myös mahdollistaa eurooppalaisten osallistumisen suuriin kansainvälisiin hankkeisiin, kuten Mars- ja kuulentoihin.
Uraansa Tapio kutsuu ”maisemareitiksi”, joka on kulkenut monen paikan ja tehtävän kautta. Viimeiset kymmenen vuotta hän on työskennellyt avaruuden parissa.
Jenni Tapio kuvailee avaruusalan muutosta:
– Avaruus on kiinnostanut minua aina. Että teknologian avulla on löydetty tavat päästä maapallolta pois ja tutkimaan jotain, mikä on ollut ennen täysin saavuttamatonta, Tapio selittää.
Valmistuttuaan juristiksi Essexin yliopistosta Britanniasta ja Helsingin yliopistosta Tapio siirtyi teknologiajuristiksi Nokialle. Siitä tie vei nykyisen Airbusin ja asianajotoimiston kautta työ- ja elinkeinoministeriöön avaruusjuristiksi.
Tapio oli mukana valmistelemassa Suomen ensimmäistä avaruuslakia, joka astui voimaan vuonna 2017.
Nykyiseen unelmatyöhönsä ESA:lle Tapio siirtyi kolmisen vuotta sitten. Ennen Pariisiin muuttoaan Tapio ei liiemmin tuntenut ranskalaista yhteiskuntaa. Ranskalainen elämäntyyli, ruoka ja kulttuuri inspiroivat.
– Se, että otetaan aikaa asioista nautiskelulle, on tarttunut.
Kilpailu avaruudessa kiihtyy
YK:n avaruussopimus 1960-luvulta määrittää, että avaruus kuuluu kaikille. Kilpailu avaruudesta ja sen resursseista on kuitenkin kiristynyt.
– Kun avaruustoimintaa aloiteltiin ja sääntelyä tehtiin, oli vain muutama valtio, jotka pystyivät laukaisemaan raketteja ja operoimaan satelliitteja.
Valtioiden määrä avaruudessa on viime vuosina lisääntynyt. Niiden lisäksi avaruuteen pyrkii yhä enemmän myös yksityisiä yrityksiä. Yksi näistä on miljardööri Elon Muskin SpaceX-yhtiö, joka on laukonut viime aikoina raketteja avaruuteen tiuhaan tahtiin.
Videolla näkyy Ariane 6 -kantoraketin laukaisu heinäkuussa 2024:
– Avaruuteen pääseminen on muuttunut helpommaksi ja halvemmaksi, Tapio sanoo.
Eurooppa yrittää pysyä mukana avaruuskilpailussa Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalla. Viime heinäkuussa onnistuneesti laukaistu eurooppalainen Ariane 6 -raketti oli tärkeä askel, mutta viivästysten vuoksi ESA joutui välillä turvautumaan Muskin SpaceX:n apuun.
Eurooppa on siis mukana avaruuden kilpajuoksussa, mutta kilpailu on kovaa, oli kyse sitten puolustuksesta, kuuhun menemisestä tai maapallon kuvantamisesta.
Kenelle avaruus tässä ajassa kuuluu?
– Moni sanoisi, että avaruudessa on tilaa kaikille. Se ei ole ihan täysin totta siinä mielessä, että erityisesti maata lähimpänä olevat kiertoradat ovat resursseiltaan rajallisia.
60-luvun sopimukset ovat Tapion mukaan enemmänkin periaatteellisella tasolla.
– Keskustellaan siitä, miten kaikki ymmärtävät säännöt avaruudessa ja mitä siellä saa tai ei saa tehdä.
Avaa kuvien katselu
SpaceX:n Cargo Dragon -avaruusalus, jota käytetään kuljettamaan tarvikkeita, laitteita ja tieteellisiä kokeita kansainväliselle avaruusasemalle. Kuva: AOP
Tapio uskoo, että kansainvälinen yhteistyö ja yhteiset sopimukset ovat edelleen avainasemassa, jotta avaruudesta voivat hyötyä kaikki, eivät ainoastaan vahvimmat ja nopeimmat.
– Avaruustoiminta on lähtökohtaisesti yhteispeliä. Se, että asetetaan lippu jollekin alueelle, ei tee siitä jonkin valtion omaisuutta, Tapio sanoo.
Avaruuden avulla ratkaistaan isoja ongelmia
Tapio uskoo, että avaruuden avulla voidaan pelastaa ihmiskunta.
Avaruudessa olevien satelliittien tuottama data ja maapallon kuvantaminen lisäävät ymmärrystä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
– Näin voidaan osoittaa päättäjille, mikä maapallon tilanne on ja miten näitä ongelmia voidaan ratkaista, Tapio sanoo.
Avaa kuvien katselu
ESA:n päämaja sijaitsee Pariisissa. Kuva: Lucile Prin
Tapio nostaa esiin myös suomalaisen osaamisen avaruusalalla.
– Suomessa on monia yrityksiä, jotka ovat avaruusalalla maailmanlaajuisesti tunnettuja. Meillä on vahvaa osaamista esimerkiksi kuvantamisteknologiassa, tutkateknologiassa ja data-analytiikassa.
Euroopan avaruusjärjestö juhlii tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa. Juhlavuoteen liittyy myös tärkeä ministerikokous, jossa jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, päättävät tulevaisuuden painopisteistä.
Niitä ovat esimerkiksi kuuhun ja Marsiin meneminen. Ja se, miten kasvavaa kiinnostusta avaruuteen voidaan tulevaisuudessa hallita.
– Olemme jonkinlaisessa käännekohdassa, Tapio sanoo.