Yhdysvaltojen talouskasvu jatkuu vahvana, mutta iso kuva ei kerro koko totuutta. Kun pinnan alta rapsuttaa, jälki näyttää rumemmalta, kirjoittaa toimittaja Tuomo Hyttinen.
Uskottavuus murenee. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on viime aikoina yrittänyt saada kansalaisia uskomaan, ettei inflaatio ole niin paha asia kuin luullaan. Hän on epäonnistunut viestinnässään. Samuel Corum – Pool via CNP
Yhdysvaltojen talouden ja tuottavuuden kasvu on poikkeuksellista.
Kolmea prosenttia hätyyttelevä vuotuinen talouskasvu ja 4,6 prosentin työttömyysaste näyttävät paperilla huimilta luvuilta varsinkin Suomeen verrattuna.
Mediaanipalkka viime vuoden lopussa oli noin 84 000 dollaria vuodessa, eli noin 71 000 euroa. Suomessa vuositulojen mediaani oli viime joulukuussa noin 41 000 euroa. Palkansaajalla Yhdysvalloissa näyttääkin siis menevän lujaa.
Tästä huolimatta Yhdysvalloissa ei muusta puhutakaan kuin arjen kustannuksista, siis inflaatiosta. Kansalaisten mielestä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump hoitaa talouspolitiikkaa erittäin kehnosti. Tuoreimpien mielipidemittausten keskiarvoissa Trumpin hallinnon talouspolitiikkaa vastustaa 57 prosenttia kansalaisista.
Ristiriita on ilmiselvä. Miten noin vahvassa taloudessa niin moni voi pitää talouspolitiikkaa epäonnistuneena?
Vastaus löytyy tilastoista.
Aloitetaan kotitalouksien tuloista. Hieman alle kolmasosa yhdysvaltalaisista kotitalouksista ansaitsee alle 50 000 dollaria vuodessa. Noin neljännes kotitalouksista ansaitsee yli 150 000 dollaria vuodessa, ja loput jotain siltä väliltä.
Menoista yhdysvaltalaisilla menee suurin osa asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Myös vakuutus- ja eläkemaksut nielaisevat ison osan kotitalouksien tuloista.
Bank of American lokakuisessa raportissa tuotiin esiin tyrmäävä luku. Lähes joka neljäs yhdysvaltalainen kotitalous käyttää 95 prosenttia menoistaan välttämättömyyksiin. Enemmän kuin joka neljäs kotitalous käyttää välttämättömyyksiin yli 90 prosenttia menoistaan.
Yhdysvalloissa on siis kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka elävät palkkakuitista toiseen ilman, että heillä jää mitään säästöön.
Siksi inflaatio on niin suuri kirosana muuten niin vahvasti porskuttavassa taloudessa.
– Näimme lokakuussa yhden prosentin palkankorotuksen, mutta inflaatio oli kolme prosenttia. Jos laskut kasvavat 300 dollaria, mutta tulot kasvavat vain 100 dollaria, kuinka sen kanssa voi pärjätä? Joillain perheillä on todella isoja vaikeuksia, sanoo Bank of American ekonomisti Joe Wadford Fox Businesille.
Pitkäaikaisia syitä
Pitkällä aikavälillä kyse on siitä, että 1970–1980-luvun vaihteessa Yhdysvalloissa tuottavuuskehitys irtaantui palkkakehityksestä. Economy Policy Institute -ajatuspajan (EPI) mukaan tuottavuus on kehittynyt Yhdysvalloissa vuoden 1979 jälkeen noin 87 prosenttia, kun palkat ovat nousseet samaan aikaan noin 33 prosenttia.
Tuottavuuteen nojaava talouskasvu ei siis ole valunut palkansaajien ansioihin asti. EPI:n mukaan talouskasvun hedelmät valuvat työntekijöiden sijaan korkeapalkkaisille johtajille ja yritysten omistajille.
Samaan lopputulokseen tulivat 10 vuotta sitten tutkijat Yili Chien ja Maria Arias. Tuolloisten laskelmien mukaan Yhdysvaltojen bkt kasvoi keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa, kun reaalipalkat kasvoivat vain 2,2 prosenttia vuodessa. Erotus meni tutkijoiden mukaan luultavasti yritysten omistajille.
Pelastaako tekoäly?
Tekoälyn lupaama tuottavuushyppy tuo Yhdysvalloille jälleen uuden haasteen.
Tässä vaiheessa tekoälybuumia hyödyt tekoälyn käytöstä keskittyvät muutamalle megayhtiölle, joiden tekoälyinvestoinnit ovat käytännössä Yhdysvaltojen talouskasvun ainoa moottori.
Tulevaisuudessa voi käydä, kuten Teslan toimitusjohtaja ja maailman rikkain mies Elon Musk on ennustanut. Muskin mukaan tekoäly ja robotiikka voivat luoda perustulon, joka tekee rahan säästämisestä tarpeetonta.
Historia kuitenkin näyttää, että kapitalisteille jakaminen tasaisesti voi olla hankalaa. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin olisi jatkossakin.
Artikkeli on julkaistu ensin Kauppalehdessä.