Lauantai-iltana kaksi Helsingin kaupungin jalkautuvaa nuorisotyöntekijää, Nico Ojanperä ja Sami Hyvönen, saapuu kauppakeskus Rediin.
Parivaljakon tunnistaa työtakeista, joissa on Helsingin kaupungin logo. Nämä rennonoloiset veijarit eivät näytä kaupungin byrokraateilta, mikä lisää heidän katu-uskottavuuttaan epäluuloisesti virkavaltaan suhtautuvien nuorten silmissä.
Helsingin Uutiset on päässyt seuraamaan Ojanperän ja Hyvösen työiltaa Redistä Itäkeskukseen. Redi on yksi tarkastuspiste: sitä ennen he ovat partioineet Malmilla ja kauppakeskus Triplassa.
Nuorisotyöntekijöiden repussa on pieniä lahjuksia, juomaa, purkkaa ja kondomeja. Ismo Vornanen
Miehillä on muhkeat reput selässä kuin vaelluksella.
Repuissa on nuoria varten ensiapuvälineitä, evästä verensokerin nostamiseen, purkkaa, juomaa, mukeja, kondomeja ja muita ”pikkulahjuksia”. Mukana kulkee myös läppäri, jos kierroksella tarvitaan liikkuvan toimiston etäpalveluita.
Nuorten paimentaminen on taitavaa ihmissuhdepeliä. Luottamusta voi rakentaa vatsan täytteellä. Joskus Ojanperä ja Hyvönen tarjoavat nuorelle lounaan, jos he arvioivat, että sapuska parantaa sosiaalityön tuloksia.
Työtakin käsivarren merkeistä tunnistaa Helsingin kaupungin jalkautuvan nuorisotyöntekijän. Ismo Vornanen
Jalkautuvat nuorisotyöntekijät ovat virallisessa työsuhteessa, mutta heidän työtapansa ovat puolivirallista ja epämuodollista. He liikkuvat siellä, missä nuorisojoukot saattavat tehdä joukolla tyhmyyksiä. Talvisin kauppakeskukset ovat nuorisotalojen korvikkeita.
Ojanperän ja Hyvösen työ on ilta- ja yötyötä. Illalla ja yöllä teinit ovat virkeimmillään. Nuoret alkavat viestiä somekanavissa tapaamispaikoistaan vasta kello 18 jälkeen, jolloin riski törmätä vanhempiin on pienimmillään.
Miesten katse kiertää Redin käytävillä ja auloissa, nuorten hot spot -paikoissa.
Kaksikolla on vartijoista, nuorisotyön ammattilaisista ja kauppakeskusten järjestyksenvalvojista koostuva pääkaupunkiseudun Whatsapp-ryhmä. Puhelin kilahtaa, kun selviää, missä kauppakeskuksessa nuorisomassoja kulloinkin on.
Itäkeskuksessa tietoja vaihdetaan nuorisotyöhön erikoistuneiden poliisien kanssa. Ismo Vornanen
Hyvönen kirjoittaa viestin: ”Redissä ei suuria nuorisojoukkoja, näyttää olevan tänä iltana läpikulkupaikka.” Isot jengit tuovat turvaa erityisesti samoista kulttuuritaustoista tuleville nuorille.
– Nuoret viestittelevät toisilleen Snapchatissa, missä aikovat kokoontua. Kyllä nuorilla on oikeus olla kauppakeskuksissa kuten muillakin ikäryhmillä, mutta heidän on ymmärrettävä pelisäännöt. Aikuisten sietokykyä ei kannata tahallaan testata, sanoo Hyvönen.
Redin aulassa istuu muun muassa kymmenkunta alle 18-vuotiasta nuorta. He väittävät olevansa kauppakeskuksissa olosuhteiden pakosta.
– Emme istuisi täällä, jos voisimme urheilla, pelata tai harrastaa esimerkiksi nyrkkeilyä tai muita kamppailulajeja maksutta. Ei tämä istuskelu kauppakeskuksissa ole aina niin mukavaa, sanoo joukon puhetorveksi valittu nuori mies.
Matkaa jatketaan Redistä Itäkeskukseen. Ensin Hyvönen ja Ojanperä käyvät moikkaamassa poliiseja. Ensin kysytään kuulumiset. Kun läpät on vaihdettu, moniammatillinen joukko arvioi tilannekuvaa ja illan kierroksen etenemistä.
Nuorisopoliisit vaikuttavat turhankin mukavilta ollakseen pelotteita ja voimankäyttöäkin tarvittaessa edustavia virkavallan edustajia.
Pitäisikö poliisin pysyä etäisempänä nuorille? Säilyykö kunnioitus?
– Nuorten kanssa toimiessa pitää olla joustava ja ymmärtäväinen, mutta riskinä liian läheisissä väleissä on se, että poliisilta katoaa auktoriteetti. Pelkän poliisin läsnäolon pitäisi vaikuttaa käytökseen, pohtii toinen poliiseista.
Helsingin Uutiset kertoi 17. joulukuuta että Triplassa on ollut aiemmin isoja nuorisoporukoita, mutta he ovat siirtyneet nyt muualle. Nuoria varten kauppakeskukseen on palkattu oma järjestyksenvalvoja.
Alkuillasta vallitsee vielä rauhallinen joulunalustunnelma. Parilla miehenalulla on mehupurkkeja. Hyvönen ja Ojanperä huomaavat, että niihin on sekoitettu päihdyttäviä aineita. Miehet päättävät, että Itäkeskukseen on tehtävä myöhemmin toinen kierros.
Taitavalla työparilla on pelisilmää. Jos leikillään aloitettu nuorten varjonyrkkeily tai karatepotkut uhkaavat yltyä oikeaksi nokkapokaksi, he kutsuvat tarvittaessa tuekseen vartijoita tai poliiseja.
Nuoren luottamus ansaitaan huumorilla ja notkealla tilannetajulla.
– Joskus saa kuulla, että kaikki sossut ovat paskoja tai meille näytetään keskisormea. Meillä on paksu nahka. Joudumme harvoin nuorten kanssa kahnauksiin. Silloin olemme onnistuneet, kun tutut nuoret välittävät eteenpäin viestiä, että ”nuo sossut ovat hyviä jätkiä”.
Kierros on vasta alussa. Hyvönen ja Ojanperä kertovat, että jokaisessa työvuorossa kertyy 10 000–20 000 askelta. Alalle näyttää valikoituneen ihmisiä, jotka eivät viihdy puuduttavassa toimistoarjessa – huonokuntoisten ei kannata vaivautua.
–Työviikossa meillä on yksi aamupäivä, jolloin istumme kokouksissa. Me olemme reppureissaajia. Meille olisi rangaistus lusia viisipäiväistä toimistoviikkoa, miehet virnuilevat.
Helsingin nuorisotyön aluepäällikkö Tiina Hörkkö ei ole vieraantunut kenttätyöstä. Hän on itsekin liikkunut jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden kierroksilla.
Hörkön mukaan jalkautuvat nuorisotyöntekijät lähestyvät nuoria kunnioituksella, kuin menisivät kylään.
– Ensin kulutamme vain naamaa. Kun työntekijän ulkonäkö on nuorelle tuttu, hän voi moikata etäältä. Vasta myöhemmin kysytään, mitä kuuluu. Lopulta nuori voi itse tehdä aloitteen ja kertoa ongelmistaan. Kauppakeskus voi olla tila, jossa nuori itsenäistyy ja irtaantuu vanhempiensa holhouksesta, hän pohtii.
Nuorten pariin jalkautuvia työntekijöitä on kaupungin palkkalistoilla parikymmentä, ja he liikkuvat aina pareittain tai tiimeissä.
– Monikulttuurisessa Helsingissä työ edellyttää kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Työntekijöissämme on kaikkia sukupuolia, kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. He liikkuvat julkisilla kulkuvälineillä ja kohtaavat nuoria tärkeilemättä, virittäytymällä herkän nuoren nahkaan.
Jalkautuva nuorisotyö Helsingissä
Helsingissä etsivä nuorisotyö on tarkoitettu 16–28-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa tai jotka kaipaavat muutosta elämäänsä.
Kaikki kohtaamiset ovat luottamuksellisia.
Nuoria autetaan löytämään palveluita, koulutus- tai työmahdollisuuksia ja tukea elämänhallintaan. Tapaamiset voidaan sopia myös nuorten valitsemissa ympäristöissä tai etäyhteyksin.