Sota|Venäjän talouden ongelmat kärjistyvät ja pian vaarana voi olla stagflaatio, joka on talouden vakava häiriö.
Lue tiivistelmä
Venäjän talous vajonnut stagflaation partaalle, sillä talouskasvu on hidasta mutta inflaatio ripeää.
Venäläinen tutkimuslaitos Stolypin-instituutti varoittaa, että stagflaation riski kasvaa ruplan vahvistumisen ja korkeiden korkojen takia.
Suomen Pankin tutkimuslaitoksen päällikkö Iikka Korhonen sanoo, että stagflaation uhka on todellinen, sillä talouskasvu on lähes olematonta ja inflaatio nopeaa.
Venäjän valtion tulot energiakaupasta ovat vähentyneet 22 prosenttia kuluvan vuoden aikana pakotteiden takia.
Venäjän taloutta ravistelevat uudet riskit.
Yksi niistä on uutistoimisto Bloombergin mukaan ruplan merkittävä, lähes 45 prosentin prosentin vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin.
Ruplan vahvistuminen johtuu erityisesti siitä, että ulkomaisten valuuttojen kysyntä Venäjällä on vähentynyt pakotteiden takia. Lisäksi rahapolitiikka on inflaatiopaineiden takia poikkeuksellisen kireää, mikä on omiaan vahvistamaan valuutan ulkoista arvoa.
Keskuspankin ohjauskorko on nykyisin 16 prosenttia ja kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio oli marraskuussa 6,6 prosenttia.
Kireä rahapolitiikka vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Korkeiden korkojen takia kotitaloudet tyypillisesti supistavat kulutustaan ja yritykset investointejaan.
Venäjällä yksityisten yritysten investointinäkymät ovat muuttuneet jo selvästi heikommiksi ja investointien kasvu on pysähtynyt.
Tutkimusyhtiö S&P Globalin tuottaman ostopäälliköiden indeksin perusteella teollisuustuotanto on vähentynyt kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti. Ostopäälliköiden indeksi on talouden keskeisiä ilmapuntareita.
Myös julkisen talouden näkymät ovat synkät.
Länsivaltioiden määräämien pakotteiden takia Venäjän valtion tulot energiakaupasta ovat supistuneet merkittävästi. Venäjän valtiovarainministeriön mukaan ne vähenivät kuluvan vuoden 11 kuukauden aikana 22 prosenttia, Bloomberg kertoo.
Kutistuvien tulojen ja kasvavien menojen takia valtio joutuu kiristämään verotusta ja leikkaamaan julkisia menoja.
Energiakaupan tuloja siirrettiin aikoinaan pahan päivän varalle Kansalliseen hyvinvointirahastoon. Sen nopeasti käteiseksi muutettavat varat alkavat olla ehtymässä, sillä niitä on käytetty runsaasti Venäjä Ukrainassa aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan rahoittamiseksi.
Toinen uhka on stagflaatio.
Siitä on Bloombergin mukaan varoittanut venäläinen taloudellinen tutkimuslaitos Stolypin-instituutti. Sen mukaan stagflaation riski kasvaa, jos ruplan vahvistuminen jatkuu yhdistettynä rahoituksen kallistumiseen.
Stagflaatio tarkoittaa talouden vakavaa häiriötä, jonka aikana talouskasvu on hidasta, työttömyys suurta mutta inflaatio ripeää. Stagflaatiosta on usein vaikea päästä eroon kovin nopeasti.
”Talous on ajautunut stagflaation partaalle ensimmäisen kerran alkuvuoden 2023 jälkeen”, arvioi Venäjän talouden tuntija Dmitri Belousov aiemmin joulukuussa sanomalehti Financial Timesin mukaan.
Tosin Venäjällä työttömyys on nykyisin poikkeuksellisen vähäistä, sillä julkisen varoin rahoitettu sotateollisuus on lisännyt työvoiman kysyntää useilla toimialoilla.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan Venäjän talous kasvaa lähivuosina noin prosentin vuodessa. Se olisi tuntuvasti vähemmän kuin pitkän ajan kuluessa keskimäärin.
”Talouskasvu on viime aikoina ollut lähes olematonta ja inflaatio on nopeaa. Siinä mielestä stagflaation uhka Venäjällä on todellinen, vaikka työttömyys on vielä vähäistä. Työmarkkinat ovat todennäköisesti heikkenemässä sillä, joissain yrityksissä palkkojen maksu Venäjällä on viivästynyt, mikä on hyvin harvinaista”, sanoo Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen päällikkö Iikka Korhonen.
Kolmas merkki talouden haurastumisesta on Financial Timesin mukaan se, että palkkojen kohoaminen Venäjällä on hidastunut kireistä työmarkkinoista huolimatta.
Kireät työmarkkinat tarkoittavat, että työvoiman kysyntä on tarjontaa suurempaa.
”Palkkojen kohoamisen hidastuminen tarkoittaa, että muut indikaattorit – mukaan lukien kulutuksen taso ja niihin sidotut verot – seuraavat perässä”, sanoi Venäjän talouteen erikoistunut Kiovan kauppakorkeakoulun tutkija Elina Ribakova Financial Timesille.