Nytkö tekoälykupla puhkesi?
MIT-yliopiston tutkimus tällä viikolla kertoi, että valtaosa yrityksistä ei ole onnistunut saamaan mitattavia hyötyjä generatiiviseen tekoälyyn tekemistään sijoituksista.
Osa sijoittajista on jo yli-innostuneita tekoälystä, totesi perään tekoälytutkimusyhtiö OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman – ja sai markkinat hermoilemaan entistä pahemmin.
Lopulta käytännössä kaikkien tekoälyyn liittyvien yhtiöiden arvo on ollut tällä viikolla tuntuvassa laskussa.
Applen ja Amazonin kurssit ovat laskeneet noin kaksi prosenttia, Googlen omistajayhtiö Alphabetin ja Palantirin kurssit prosentin verran. Kun yhtiöiden arvot lasketaan tuhansissa miljardeissa dollareissa, jo yhden prosentin heilahdukset ovat kalliita.
Markkinoiden kovia reaktioita selittää se, että tekoälybuumissa ollaan tekemisissä kuplan kanssa, kuten varainhoitaja Evlin päästrategi Valtteri Ahti kuvailee.
– Tässä on vähän kuplan makua, ja osa hinnoista on karannut ehkä realiteeteista, eli siinä hinnoitellaan kyllä erittäin paljon kasvua tulevaisuutta ajatellen, Ahti analysoi.
Esimerkiksi tekoälylaskennassa käytettäviä prosessoreita valmistavan Nvidian arvo on noussut viidessä vuodessa 1 300 prosenttia.
Ahdin mukaan osakkeiden arvot ovat tasolla, jossa ei ole sijaa pettymyksille. Mutta mahdollinen kupla ei välttämättä puhkea räjähtävästi.
– Kaikki jutut päättyvät aikanaan. Se on markkinoiden luonne, mutta siinä voi mennä hyvinkin pitkään, eikä dramaattinen innostuksen lopahtaminen ole vääjäämätöntä, Ahti muotoilee.
Kuplan poksahdus tuntuisi pörssien ulkopuolellakin
Tekoälybuumissa liikkuu jo niin suuria summia, että osakkeiden arvonmuutoksilla voi olla vaikutuksia pörssisalien ulkopuolellekin.
Valtion rahoitusyhtiö Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki näkee kauaskantoisia riskejä, jos AI-kupla alkaa tyhjentyä isommin tai pienemmin.
Jos varallisuusarvot hiipuvat ihmiset voivat muuttua varovaisemmiksi ja kuluttaa vähemmän. Myös yritysten varoivaisuus voi lisääntyä ja investoinnit vähentyä.
– Tästä tulisi suoraa kysyntävaikutusta, joka näkyy sitten pienempänä työllisyytenä tai korkeampana työttömyytenä.
Pahimmillaan AI-osakkeiden arvonlasku osuu yhteen esimerkiksi kryptovaluuttojen alamäen kanssa. Se voisi johtaa jo laajemminkin rahoituskriisiin.
Se vaatisi kuitenkin jo huonoa onnea.
Voittajia on, mutta missä?
Markkinoilla on joka tapauksessa käynnissä arvausleikki, jossa sijoittajat yrittävät ennakoida, mikä teknoyhtiö selviytyy kisasta voittajana ja mikä ei. Tässä leikissä myös osa sijoittajista voittaa ja osa häviää.
Viimeksi teknokuplan puhjetessa 2000-luvun alussa enemmistö hävisi. Jokin on nyt Valtteri Ahdin mukaan kuitenkin toisin.
– Verrattuna 2000-luvun teknokuplaan erona on se, että tällä kertaa yritykset ovat paljon paremmassa kunnossa.
Ahti muistuttaa, että tällaisissa murrostilanteissa osa yhtiöistä tulee häviämään kisan. Osa tulee taas kuorimaan mielettömät voitot.
AI-buumi tuli jo todelliseen maailmaan
Tekoälybuumi ei ole vain pörssi-ilmiö.
Käytännössä tekoäly hyrisee tietokonepalvelimilla juuri niissä datakeskuksissa, joita rakennetaan kaikkialla maailmassa – myös Suomessa.
Mutta entä nyt, kun MIT:n tutkimuksessa yritysjohtajat sanovat, että eivät ole saaneet vastinetta tekoälyinvestoinneilleen? Herää kysymys, aletaanko tekoälyn tarvitsemien datakeskusten rakentamista jarrutella tai pysäyttää.
Avaa kuvien katselu
Mäntsälän datakeskus on keskittynyt tekoälyn kehittämiseen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Finnveran Kotamäki muistuttaa, että Suomessakin nähty datakeskusten rakentamisbuumi on ollut suuri ja nopea verrattuna muun teollisuuden investointeihin.
– Puhutaan kymmenen tai kymmenien miljardien mittaluokasta. Kyllähän tämä Suomen kokoiseen maahan on valtavan iso investointibuumi.
Vaikka buumi viilenisi, se ei suoraan tarkoittaisi ongelmia valtiolle. Datakeskuksia rakentavat yhtiöt ovat usein olleet kannattavia ja vakavaraisia yrityksiä, joiden ei ole tarvinnut anella valtion tukilainoja. Tosin Suomen antamista tuista näille yhtiöille ei ole kuitenkaan kokonaista kuvaa.
Kotamäen mukaan Finnveran rahoittamien yritysten sijoituksista osa kuluu AI-sijoituksiin, mutta tarkkaa lukua hänkään ei osaa sanoa. Sen sijaan Business Finland tarjoaa alan yrityksille suoraa rahoitusta. Uusi rahoituksen hakukierros pienten- ja keskisuurten yritysten tekoälyhankkeisiin päättyi tammikuussa.
Käytännössä suurin valtion tuki datakeskuksille annetaan veroalen eli halvemman sähkön muodossa.
– On syytä miettiä, onko energiatuki se tekijä, joka tuo investointeja Suomeen vai ei. Jos vastaus on, että ne tekijät ovat jossain muualla, niin silloin voidaan päätellä, että tuki ei välttämättä kohdennu ihan parhaalla mahdollisella tavalla, Kotamäki sanoo.