Yhdistyneille kansakunnille valitaan ensi vuonna uusi pääsihteeri.
- Haku YK:n uudeksi pääsihteeriksi aukesi marraskuun lopulla. Tälläkin kertaa pääsihteeriksi toivottaisiin viimeinkin naista.
- Turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä on suurta valtaa myös uuden pääsihteerin valinnassa.
- Uudella pääsihteerillä tulee olemaan edessään vaikeita haasteita aikana, jona koko YK:n uskottavuutta kyseenalaistetaan.
Haku kenties maailman tärkeimpään virkaan käynnistyi jälleen marraskuussa, kun Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto lähetti jäsenmailleen pyynnön esittää henkilöitä, jotka sopisivat YK:n pääsihteeriksi.
Virassa on tähän mennessä toiminut vain pieni kymmenen hengen joukko ihmisiä, mutta heistä jopa kaksi on tullut Pohjoismaista. Norjan Trygve Lie oli YK:n ensimmäinen varsinainen pääsihteeri ja Ruotsin Dag Hammarskjöld toinen.
Olisiko tällä kertaa siis kenties jonkun suomalaisen, kuten entisen presidentin Sauli Niinistön tai entisen pääministerin Sanna Marinin vuoro?
– Molemmat olisivat varmasti vahvoja kandidaatteja, mutta en voi tätä enempää arvioida, koska nyt ei ole Euroopan vuoro, kertoo Iltalehdelle Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko.
Suomen entisellä presidentillä Sauli Niinistöllä olisi tehtävään kaivattua kokemusta diplomatiasta. Mikko Huisko
Laukko viittaa valintaan liittyvään käytäntöön, jonka mukaan pääsihteerin viran tulisi kiertää tasaisesti ympäri maailmaa.
Tällä hetkellä virassa toimii portugalilainen António Guterres, joten eurooppalainen pääsihteeri on erittäin epätodennäköinen. Seuraavaan pääsihteerin povataankin tulevan mahdollisesti jostakin Latinalaisen Amerikan maasta.
Tästä syystä ehdokasvalintaan liittyvät valmistelut eivät ole myöskään Suomen ulkoministeriön YK- ja yleisten globaaliasioiden yksikön päällikön Miia Rainteen mukaan käynnissä.
– Tämä asia ei ole meillä aktiivisesti esillä, koska mahdollisuudet tulla valituksi länsiryhmästä ovat käytännössä hyvin pienet. Pitäisi olla monella tapaa poikkeuksellinen ehdokas, jotta länsiryhmän ehdokkuutta harkittaisiin.
Suomi ei toisin sanoen aio ehdottaa ketään suomalaista YK:n pääsihteeriksi, kun asiaa koskeva äänestys käynnistyy näillä näkymin heinäkuussa.
YK:n uudeksi pääsihteeriksi on jo useamman vuoden ajan kaivattu naista. Kuvassa Suomen entinen pääministeri Sanna Marin. MATTI MATIKAINEN
Kovat vaatimukset
Uuden pääsihteerin nimittää YK:n peruskirjan 97. artiklan mukaisesti YK:n yleiskokous turvallisuusneuvoston suosituksesta.
Turvallisuusneuvosto pyytää kaikkia jäsenmaita lähettämään oman ehdokkaansa neuvoston harkittavaksi.
Ehdokkaiden nimeämisessä on kuitenkin useita enemmän tai vähemmän epävirallisia käytäntöjä. Ensinnäkin jokainen maa voi tukea vain yhtä ehdokasta, eikä hän voi olla kotoisin yhdestäkään turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta.
Pääsihteeriksi voi tämän pohjalta periaatteessa ehdottaa ketä tahansa, mutta vaativaan virkaan on tähän mennessä valittu ainoastaan uradiplomaatteja. Yleisten käytäntöjen mukaan pääsihteeriltä vaaditaan myös ranskan ja englannin kielten taitoa.
Ehdokkaat lähettävät virallisen julkistamisensa yhteydessä turvallisuusneuvostolle myös oman näkemyksensä YK:n kehittämisestä sekä selonteon omista tulonlähteistään.
Mikäli henkilö toimii valintaprosessin aikana jossakin YK:n virassa, hänen odotetaan myös jäävän valinnan julkistamiseen asti virkavapaalle.
YK:n turvallisuusneuvosto päättää yleiskokoukselle ehdotettavasta ehdokkaasta. Kuva turvallisuusneuvoston kokouksesta marraskuulta 2025. AOP
Pääsihteerin virkakausi kestää viisi vuotta, ja käytännössä kausien määrä rajattiin vuoden 1946 yleiskokouksen päätöslauselmassa kahteen. Koska päätöslauselmat ovat vain suosituksia, periaatteessa sama henkilö voisi toimia virassa useammankin kauden.
Laukon mukaan useamman kuin kahden kauden pääsihteeri on kuitenkin epätodennäköistä päätöslauselman linjauksen lisäksi myös viran vaativuuden vuoksi.
– Kun tehtäväkuvaa miettii, ei kukaan sitä yksinkertaisesti jaksaisi kymmentä vuotta pidempään.
Veto-oikeus
Turvallisuusneuvoston rooli on monen muun YK:ssa tapahtuvan päätöksen tapaan myös pääsihteerin valinnassa merkittävä.
Äänestyksessä turvallisuusneuvoston jäsenet ilmoittavat tukevansa tai vastustavansa kutakin ehdokasta.
Neuvoston pysyvät jäsenmaat eli Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Venäjä ja Kiina voivat käyttää veto-oikeuttaan pääsihteeriehdokkaiden valinnassa eli yhdellä äänellään estää heille sopimatonta ehdokasta päätymästä yleiskokouksen hyväksyttäväksi.
Turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenillä on suuri valta myös uuden pääsihteerin valinnassa. Kuvassa Venäjän pysyvä edustaja YK:ssa Vasili Nebenzja. EPA / AOP
Veto-oikeuden käyttäminen on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta julkinen toimi, mutta nykyinen, vuonna 1981 käyttöön otettu järjestelmä sallii pääsihteeriehdokkaiden torppaamisen myös salassa.
Nykyisessä järjestelmässä turvallisuusneuvoston jäsenmaat äänestävät ehdokkaista salassa, mutta pysyvien jäsenmaiden äänet erotellaan punaisilla äänestyslipuilla neuvoston vaihtuvien jäsenmaiden valkoisista lipuista.
Veto-oikeuden käyttöön kaatui myös aikanaan Suomen ehdokkaan Max Jakobsonin matka YK:n pääsihteeriksi.
Suomalainen diplomaatti Max Jakobson oli mukana YK:n pääsihteerivalinnan kärkikahinoissa vuonna 1971. IL-Arkisto
Yhdysvaltalaislehti The New York Timesin mukaan monet pitivät Jakobsonia vuoden 1971 äänestyksen suosikkiehdokkaana. Vastassa olivat Argentiinan Carlos Ortiz de Rozas ja lopulta pääsihteeriksi päätynyt Itävallan Kurt Waldheim.
Kiina vastusti vahvasti Waldheimin valintaa, mutta Yhdysvaltain ulkoministeriön julkistaman sähkeen mukaan Neuvostoliitto vastusti Jakobsonin valintaa vielä jyrkemmin.
Itänaapurissa ei pidetty siitä ulkopoliittisesta liikkumavarasta, jonka pääsihteeriys Suomelle soisi, joten Neuvostoliitto käytti veto-oikeuttaan Jakobsonin nimityksen estämiseksi.
Viimeinkin nainen?
Alueellisen kierron lisäksi vaihtelun tulisi vuoden 1997 julkilausuman mukaan toteutua myös sukupuolten välillä. Tämä ei ole kuitenkaan koskaan koko YK:n 80-vuotisessa historiassa toteutunut, koska kaikki pääsihteerit ovat tähän mennessä olleet miehiä.
Asia oli esillä vahvasti jo Guterresin valinnan aikaan vuonna 2016, mutta tuolloinkaan naista ei valittu virkaan.
Tänäkin vuonna ensimmäinen virallisesti julkistettu ehdokas on mies. Hän on argentiinalainen YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) nykyinen pääjohtaja Rafael Grossi.
Suomalaisille hän on saattanut tulla tutuksi Ukrainan sodan aikana. IAEA on valvonut etenkin Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan turvallisuutta sodan keskellä.
Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtaja Rafael Grossi on ensimmäinen virallinen ehdokas uudeksi YK:n pääsihteeriksi. EPA / AOP
Helena Laukko arvioi, että Grossi saattaa olla asemansa takia vahvoilla, koska hän on roolissaan ollut vahvasti tekemisissä kaikkien turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden kanssa.
– Jos hän on onnistunut niissä neuvotteluissa ja osoittautunut luottamuksen arvoiseksi, hänellä on sitä kautta vahva asema, Laukko arvioi.
Kritiikkiä voi Laukon mukaan tulla kuitenkin esimerkiksi Iranilta, koska Grossi jättäytyi sivuun tänä kesänä, kun Yhdysvallat pommitti Iranin ydinlaitoksia.
Vaikka Grossi on ainoa virallisesti ilmoitettu ehdokas, muutama muu maa on jo epävirallisesti ilmoittanut ehdokkaansa. He ovat molemmat naisia.
Chilen presidentti Gabriel Boric ilmoitti syyskuussa YK:n yleiskokouksessa nimittävänsä ehdokkaaksi maansa entisen presidentin Michelle Bacheletin. Costa Rican presidentti Rodrigo Chaves ilmoitti elokuussa maansa ehdokkaan olevan entinen varapresidentti Rebeca Grynspan.
Chilen entinen presidentti Michelle Bachelet tulee olemaan todennäköisesti maansa virallinen ehdokas. EPA / AOP
Molemmilla naisilla on vankka kokemus YK:ssa toimimisesta. Bachelet on YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu ja Grynspan nykyinen YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) pääsihteeri.
Laukon mukaan vielä ei voi sanoa, olisiko jollakin maalla mahdollisesti heitä vastaan jotakin hampaankolossa, mutta Grynspan on hänen arvionsa mukaan maailman nykytilanteessa hieman vahvemmilla.
– Kaupan, kehityksen ja reilun maailmanjärjestyksen agendallaan hänellä on ehkä vahvempi tulokulma kuin ihmisoikeusvaltuutetulla. Ihmisoikeudet ovat ottaneet viime vuosina vähän takapakkia.
Potentiaalisia ehdokkaita ovat myös muun muassa Uuden-Seelannin entinen pääministeri Jacinda Ardern, Meksikon entinen ulkoministeri Alicia Bárcena sekä Bolivian varapresidentti David Choquehuanca.
Costa Rican entinen varapresidentti Rebeca Grynspan saattaa nykyisen virkansa takia olla vahvoilla seuraavaksi YK:n pääsihteeriksi. EPA / AOP
Tiukka tehtävä
YK:n pääsihteerin virka on rankka toimi. Etenkin tänä päivänä koko järjestö on useiden konfliktien takia suurten haasteiden edessä ja sen uskottavuutta on haastettu useaan otteeseen.
Yksi suuri ongelmakohta on turvallisuusneuvoston kokoonpano, johon muun muassa tasavallan presidentti Alexander Stubb on ehdottanut muutosta. Stubb ja monien muiden maiden edustajat kokevat, että olisi aika saada pysyviksi jäseniksi edustajia globaalin etelän maista.
Presidentti Alexander Stubb on vaatinut YK:ta tekemään muutoksia sen turvallisuusneuvostoon. EPA/AOP
Laukko on asiasta samaa mieltä.
– Ongelmana on se, että turvallisuusneuvoston kokoonpano pysyvien jäsenten osalta ei enää vastaa tämän päivän maailman ja valtioiden realiteetteja.
Laukon edustama YK-liitto on myös mukana 1 for 8 billion -kampanjassa, joka pyrkii tekemään itse pääsihteerin valintaprosessista läpinäkyvämpää ja demokraattisempaa.
Viime äänestyskierroksella edistystä saatiinkin aikaan, kun kaikkien ehdokkaiden nimet tulivat ajallaan julkisuuteen ja heitä päästiin myös haastattelemaan kuulemistilaisuuksissa.
Laukon mukaan tulevalle vuodelle on vielä suurempi toive.
– Se on, että turvallisuusneuvosto ei esittäisi vain yhtä nimeä, vaan antaisi yleiskokoukselle kaksi tai jopa useamman nimen, joista yleiskokous voisi aidosti tehdä koko jäsenistön voimin päätöksen.
– Jää nähtäväksi, toteutuuko tämä.
YK:n pääsihteerit tähän mennessä
- Gladwyn Jebb (Britannia), virkaa tekevä pääsihteeri 24.10.1945–2.2.1946
- Trygve Lie (Norja), 1946–1952 (erosi virasta)
- Dag Hammarskjöld (Ruotsi), 1953–1961 (kuoli virassa)
- U Thant (Burma), 1962–1971 (vt. pääsihteeri 3.11.1961–30.11.1962)
- Kurt Waldheim (Itävalta), 1972–1991
- Boutros Boutros-Ghali (Egypti), 1992–1996 (ainoa yhden kauden pääsihteeri)
- Kofi Annan (Ghana) 1997–2006
- Ban Ki-moon (Etelä-Korea) 2007–2016
- António Guterres (Portugali) 2017–2026