Virallisesti Moldovaan kuuluva, mutta Venäjä-mielisen separatistihallituksen hallitsema Transnistria on kulkenut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kriisistä toiseen. Juurisyynä on Venäjän kaasuhanojen sulkeutuminen. Asiasta kertoo Novaya Gazeta.
Transnistria julistautui itsenäiseksi 1990-luvun alussa, ja nautti sen jälkeen vuosikymmeniä lähes ilmaisesta venäläisestä kaasusta. Kaasulla pyöritettiin tehtaita, voimalaitoksia, valimoita ja lämmitettiin kotitalouksia.
Koska kaasu oli halpaa ja sitä oli paljon, eivät transnistrialaiset edes yrittäneet säästää energiaa.
Sitten alkoi Ukrainan sota. Venäläinen Gazprom pienensi toimituksia, ja myöhemmin kauttakulkusopimus Ukrainan läpi vanheni. Kaasua ei yhtäkkiä tullut enää mistään.
Transnistrian täytyi lopettaa kaasunjakelu maaseudulle sekä pysäyttää kaikki tehtaat, jotka pyörivät kaasulla. Kaupungeissa kaasua sai käyttää vain hellaan.
Nyt venäläinen kaasu on raavittava kasaan muualta, pääasiassa Euroopan markkinoilta monen välikäden kautta. Mukana järjestelyssä on Gazpromin omistama moldovalainen Moldovagaz, Transnistrian kaasuyhtiö Tiraspoltransgaz ja unkarilainen MET Gas and Energy Marketing.
Virallisesti Transnistria ostaa kaasun velaksi, jonka Venäjä sitten kuittaa.
Järjestely on monimutkainen. Koska eurooppalaiset pankit ovat pakotteiden vuoksi tarkkoja, saa Transnistria vain 10-15 päivän kaasuvarannot kerralla. Yksi myöhästynyt maksu voi siis pysäyttää koko Kremlin nukkevaltion talouden täysin.
Kun näin käy, seuraukset näkyvät Transnistrian kaduilla heti. Bensa-asemat sulkevat ovensa viikoiksi, lämmintä vettä ei ole saatavilla ja tehtaat pysähtyvät.
Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Transnistrian bruttokansantuote laski lähes neljänneksellä, teollisuuden tuotanto taas kolmanneksella. Marraskuuhun mennessä vienti oli laskenut 42 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Tilanne näyttää synkältä, ja ensi vuoden talousarvio onkin 40-prosenttisesti alijäämäinen. Terveydenhuollosta, sosiaaliturvasta, infrasta ja maataloudesta joudutaan leikkaamaan.
– Kuuban kaltainen tilanne on mahdollinen, varoittaa Moldovan presidentinkanslian energia-alan neuvonantaja Sergey Tofilat.
– Väestö köyhtyy, ihmiset lähtevät, rahavarat ehtyvät. Ja millä tahansa hetkellä ilmaiset kaasutoimitukset voivat loppua, ja siitä seuraisi humanitäärinen kriisi.
IDIS Viitorul -ajatuspajan ekonomisti Vyacheslav Ioniță huomauttaa, että kaksi kolmasosaa Transnistrian teollisuudesta koostuu sähköntuotannosta ja metalliteollisuudesta – kaikki aloja, joissa kulutetaan paljon kaasua.
– Kaasunpuute iskee ensin budjettiin ja sitten talouteen. Ei tuotantoa, ei palkkoja, ei työpaikkoja. Ihmisten on lähdettävä, Ioniță tiivistää.
Transnistrian Venäjä-mielinen hallinto ei kuitenkaan halua luopua venäläisestä kaasusta tai edes varautua sen loppumiseen.
Poimintoja videosisällöistämme
Kun Moldova ehdotti kaasun hankkimista Euroopasta, Transnistria kieltäytyi. Kun EU tarjosi alkuvuodesta apua vastineena alueen ihmisoikeustilanteen parantamisesta, Transnistrian johto torjui tämänkin.
Nukkevaltion johtaja Vadim Krasnoselskyn mukaan ehdot olivat kohtuuttomat.
Tilanne jatkunee vaikeana myös tulevaisuudessa. Ilmaisen venäläisen kaasun loppuminen kuitenkin osoittaa, miten huteralla pohjalla Ukrainan kyljessä olevan alueen järjestelmä on.