Maahanmuutto|Kansalaisuuskoe on osa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää onnistunutta kotoutumista.
Lue tiivistelmä
Sisäministeriö on laatinut luonnoksen kansalaisuuskokeesta, jossa suomalaisuutta haluavilta kysyttäisiin perus- ja ihmisoikeuksista, yhteiskuntatiedosta ja Suomen historiasta.
Kokeessa varmistettaisiin, että hakija tietää tasa-arvosta, naisten oikeuksista ja siitä, ettei ketään saa syrjiä esimerkiksi uskonnon tai sukupuolen perusteella.
Kysymykset voisivat koskea myös suomalaisia juhlapyhiä, merkittäviä henkilöitä, asevelvollisuutta ja kykyä toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Kansalaisuuskoe on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, ja vaihtoehtona kokeen läpäisemiselle voisivat olla tietyt Suomessa suoritetut opinnot.
Sisäministeriön laatimasta kansalaisuuslain muutosehdotuksesta paljastuu, minkälaista tietämystä suomalaiseksi haluavilta saatetaan jatkossa edellyttää. Lakiesityksen luonnos lähti lausuntokierrokselle maanantaina.
Esitysluonnoksen keskeisin muutos on lakiin kaavailtu kansalaisuuskoe. Siihen tulevia aihepiirejä ja kysymysaihioita on ollut luonnostelemassa sisäministeriön johtama työryhmä.
Työryhmän mukaan kysymyksillä on tarkoitus mitata täysi-ikäisen kansalaisuutta hakevan tietämystä yhteiskunnasta, laeista ja sääntöjen noudattamisesta sekä arvoista.
Näitä aihealueita työryhmä piti keskeisenä:
Perus- ja ihmisoikeudet
Hakijan pitäisi tietää tasa-arvosta ja naisten oikeuksista niin perheessä, työelämässä kuin julkisella paikallakin. Kokeessa varmistettaisiin, että hakija tietää, ettei ketään saa syrjiä esimerkiksi uskonnon tai sukupuolen perusteella.
Yhteiskunta suojelee vähemmistöjä ja heikommassa asemassa olevia, kuten lapsia, lakiesityksessä todetaan.
Yhteiskuntatietous
Kysymykset saattaisivat koskea poliittista järjestelmää, kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia, lainsäädäntöä sekä tärkeimpien viranomaisten rooleja.
Historia ja maantiede
Työryhmän mukaan hakijan tulisi tietää yleisellä tasolla tärkeimpiä seikkoja Suomen historiasta ja maantieteestä. Kysymykset voisivat liittyä esimerkiksi sotiin ja merkittäviin tapahtumiin sekä henkilöihin.
Aihealueen tuntemalla hakija ymmärtäisi, miten suomalainen yhteiskunta on kehittynyt nykyisen kaltaiseksi, työryhmä linjaa.
Arkielämätieto
Hakijalla tulisi olla perustiedot asumisesta, terveydenhuollosta, työelämästä, verotuksesta ja koulutuksesta. Hakijan tulisi myös osata toimia sairaustapauksessa ja hätätilanteessa.
Tähän teemaan voisi työryhmän mukaan sisällyttää kysymyksiä myös liikennekulttuurista.
Tavat ja arvot
Suomalaisten tapojen ja perinteiden tunteminen on kotoutumisen yksi osa-alue, luonnoksessa todetaan. Tästä teemasta voisi kysyä esimerkiksi juhlapyhistä ja niihin liittyvistä tavoista ja tapakulttuurista.
Näiden tapojen tunteminen vahvistaisi hakijan yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaiseen yhteiskuntaan. Työryhmä näki keskeisten perustuslaista ilmenevien suomalaisen yhteiskunnan arvojen tuntemisen ja omaksumisen tärkeänä vaatimuksena.
Turvallisuus
Työryhmän mukaan kyseessä on tärkeä, mutta varsin laaja aihealue. Tässä tapauksessa kysymykset voisivat liittyä esimerkiksi oikeusjärjestelmän toimintaan, maanpuolustukseen ja tietoisuuteen poliisin toiminnasta.
Tärkeänä pidettiin myös sitä, että kansalaisuutta hakevalla on hyvät perustiedot asevelvollisuusjärjestelmästä.
Näiden teemojen lisäksi työryhmä nosti esiin digitaidot ja pohti, pitäisikö yhdeksi aiheeksi tulla hakijan kyky toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Työryhmä piti tärkeänä, että hakijat tuntisivat syvällisemmin viranomaisten prosessit ja saisivat tietoa myös siitä, miten Suomessa puututaan vakaviin ongelmiin kuten esimerkiksi työperäiseen hyväksikäyttöön ja pakkoavioliittoihin.
Luonnoksessa todetaan, että vaatimus yhteiskuntatiedon osoittamisesta toimii osaltaan keinona varmistaa, että kansalaisuutta hakevat ovat perehtyneitä ja sitoutuneita yhteiskuntaan ja sen perusarvoihin, lakeihin ja toimintatapoihin.
Kansalaisuuskoe on osa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaa, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää onnistunutta kotoutumista.
Vaihtoehtona kansalaisuuskokeen läpäisemiselle voisivat olla myös tietyt Suomessa suoritetut opinnot.