- Norja aikoo kieltää lailla sosiaalisen median alle 15-vuotiailta. Kieltoa valvottaisiin digitaalisella tunnistautumisella.
- Tavoitteena on suojella lasten mielenterveyttä sekä turvata heitä markkinoinnilta ja rikollisuudelta.
- Mielipidekyselyssä enemmistö kannattaa kieltoa.
- Vastaavia rajoituksia suunnitellaan myös muissa Euroopan maissa.
OSLO Norja aikoo kieltää sosiaalisen median käytön lapsilta, ja se on Ida Kvamin mukaan vähän ärsyttävää.
Syy ärtymykseen on ennen kaikkea kiellolle suunniteltu 15 vuoden ikäraja. 12-vuotias Kvam on odottanut, että hän pääsisi viestipalvelu Snapchatiin seuraavan syntymäpäivänsä jälkeen.
– Moni kavereistani chattailee Snapchatissa, ja minä haluan kanssa. Siellä on filttereitä ja muita juttuja, Kvam luettelee syitä.
Oslossa kasvanut, äidin puolelta suomalainen Kvam sai puhelimen 9-vuotiaana. Snappiin hän on tutustunut kavereiden puhelimista.
– Minulla ei ole lupaa käyttää somea, koska ikäraja Norjassa on 13 vuotta, hän sanoo.
Tätä ikärajaa ei kuitenkaan valvota mitenkään, joten käytännössä perheet vetävät omat rajansa. Kvamin perheessä asiasta ei ole tarvinnut juuri vääntää. Äiti Henna Kvam naurahtaa, että tytär on omaksunut säännön aivan itse.
Avaa kuvien katselu
Kvamin norjalais-suomalainen perhe asuu Oslossa. Lapset Magnus ja Ida puhuvat arjessa pääasiassa norjaa. Äiti Henna Kvam pitää suomea yllä. Kuva: Terhi Liimu / Yle
Nyt tekeillä oleva laki olisi kuitenkin toista luokkaa. Norjan hallituksen tavoite on, että ikärajaa myös valvottaisiin, eli sosiaalisen median alustojen käyttö vaatisi digitaalista tunnistautumista. Säännöstä ei voisi poiketa edes vanhempien luvalla.
Mitä mieltä Ida Kvam on siitä, että alaikäisten sosiaalisen median käyttöä halutaan ylipäätään rajoittaa lailla?
Ida Kvam käy Oslossa alakoulun viimeistä luokkaa. Hänellä on sosiaalisen median tili vain Whatsapp-viestipalvelussa. Video: Terhi Liimu / Yle, Jenny Matikainen / Yle
Hallitus on perustellut ikärajan nostamista lasten ja nuoren mielenterveydellä. Lakia on puolustettu myös sillä, että se suojelisi nuoria heihin kohdistuvalta markkinoinnilta ja rikollisuudelta.
Vasta-argumenttina on lasten oikeus ilmaista itseään ja olla yhteydessä muihin ihmisiin. Asiantuntijat ovat huomauttaneet, että sosiaalinen media tuo myös paljon hyvää nuorten elämään.
Yli puolet haluaa ikärajaksi 15 vuotta
Norjalaisilta löytyy muutokselle tukea. Maan media-alan viranomaisen kyselyssä kolme neljästä kannattaa digitaalisesti valvottua ikärajaa sosiaaliseen mediaan. Yli puolet vastanneista haluaa, että ikäraja on 15 vuotta tai enemmän.
Lain ulkopuolelle jäisivät pelit, koulun ja vapaa-ajantoiminnan viestintään käytettävät sovellukset sekä kauppapaikkapalvelut.
Ida Kvamin isoveli Magnus, 15, ihmettelee, miksi kaikki palvelut nähdään yhtä vaarallisina lapsille. Hän itse käyttää eniten Tiktokia, Snapchatia ja Youtubea.
Miksi kaikki palvelut eivät Magnuksen mielestä ole samalla viivalla?
Magnus Kvam menee ensi vuonna luokioon. Hän sanoo viettävänsä somessa aikaa yleensä silloin, kun ei ole muuta tekemistä. Video: Terhi Liimu / Yle, Jenny Matikainen / Yle
Myös 12-vuotiaalla Ida Kvamilla on lupa käyttää Whatsappia. Se on riittänyt opettamaan, että sosiaalisessa mediassa viestejä tulee muiltakin kuin kavereilta.
– Kerran joku Intiasta lähetti minulle viestin, jossa luki vain do you wanna meet me. En vain vastannut siihen.
Magnus Kvam ei ole kohdannut somessa mitään liian ahdistavaa, mutta tietää, että juuri tämä on somealustojen huono puoli.
– Voihan siellä olla vaarallisia juttuja, mutta niin ei tarvitse olla. Ei ole tietenkään hyvä asia, että vaikkapa Snapchatissa kuka tahansa voi lähettää viestejä 12-vuotiaille lapsille, hän pohtii.
Somekieltoon kriittisesti suhtautuvat ovatkin penänneet vastuuta aikuisilta: lapsiin vaikuttaa voimakkaasti se, miten omat vanhemmat ja muut aikuiset käyttäytyvät somessa.
Avaa kuvien katselu
Ida Kvamin kavereilla on vaihtelevia sääntöjä sosiaalisen median käyttöön. Yksi on aina somessa, joillain raja on tunnin päivässä, osa ei saa käyttää ollenkaan. Kuva: Terhi Liimu / Yle”Rasti ruutuun ei enää riitä”
Australiasta tuli joulukuun alussa ensimmäinen maa, joka otti sosiaalisen median kiellon käyttöön. Se velvoittaa alustat omistavat yhtiöt sakon uhalla varmistamaan, että alle 16-vuotiaat eivät pääse käyttämään muun muassa Instagramia, Facebookia, Snapchatia, Youtubea, Tiktokia ja X:ää.
Palvelut ovat sulkeneet nuorten tilejä, mutta australialaisnuoret ovat jo keksineet keinoja kiellon kiertämiseen muun muassa VPN-palvelinten avulla. Niiden avulla sosiaalista mediaa voi käyttää ikään kuin toisesta maasta käsin.
Avaa kuvien katselu
Kolme neljästä norjalaisesta haluaa sosiaaliseen median ikärajan, jota myös valvotaan. Kuva: Terhi Liimu / Yle
Norjan lapsi- ja perheministeriön valtiosihteeri Helge Kvamsås myöntää, että somekiellon toteuttaminen ei ole helppo tehtävä.
– Se on silti mahdollista. Olemme edistäneet asiaa nyt vuoden ajan ja näemme, että muutkin maat Euroopassa haluavat liikkua samaan suuntaan. Haluamme tehdä yhteistyötä, sillä siten voi onnistua, hän sanoo.
Esimerkiksi Tanskassa on päästy poliittiseen sopuun samankaltaisesta laista. Erilaisia rajoituksia on suunnitteilla muissakin Euroopan maissa, mutta hyvin toimivaa kieltoa ei ole vielä saatu aikaiseksi.
EU:n parlamentti on hyväksynyt lausuman, jonka mukaan sosiaalisen median käytön rajaksi tulisi asettaa 16 vuotta. Lauselma ei ole laillisesti sitova.
Avaa kuvien katselu
Norjan lapsi- ja perheministeriön valtiosihteeri Helge Kvamsåsis mukaan sosiaalisesta mediasta on nuorille monenlaista haittaa. Kuva: Terhi Liimu / Yle
Kvamsås edustaa Norjan työväenpuoluetta, joka johtaa hallitusta. Hän sanoo, että on teknologiayhtiöiden vastuulla löytää tekninen ratkaisu siihen, miten käyttäjän ikä tarkistetaan – ja ratkaisun pitää olla tarpeeksi hyvä.
– Ikä pitää pystyä todentamaan jollain tavalla. Raksi ruutuun ei enää riitä, Kvamsås sanoo.
Norjalaislapset suomalaisia enemmän ruudun ääressä
Norja on kulkenut etujoukoissa lasten puhelimien käyttöön puuttumisessa. Yksi syy on se, että norjalaislapset kuluttavat Pohjoismaissa eniten aikaa ruutujen ääressä.
Tuoreesta Pohjoismaiden ministerineuvoston raportista käy ilmi, että joka viides norjalainen poika viettää puhelimen tai muun ruudun ääressä yli neljä tuntia päivässä. Suomessa tähän ryhmään kuuluu noin joka kymmenes poika.
Suomi poikkeaa naapureistaan siinä, että meillä tytöt ovat laitteiden ääressä enemmän kuin pojat.
Avaa kuvien katselu
Myös norjalaiset aikuiset käyttävät pohjoismaisia verrokkejaan enemmän aikaa eri laitteiden parissa. Kuva: Terhi Liimu / Yle
Oslon kaupunki kielsi puhelinten käytön kouluissa lähes kokonaan viime vuoden syksyllä, jolloin Magnus Kvam aloitti yläkoulun toisen luokan.
Nyt suurin osa luokan oppilaista luovuttaa puhelimen päivän alussa, mutta muutamat vastustavat sääntöjä, hän kertoo. Keinot ovat jo Suomessakin tuttuja.
– Aika moni ei anna sitä, tai antaa jonkin vanhan puhelimen.
Magnus Kvamin mielestä kielto on kuitenkin ollut hyvä asia. Jos puhelimen käytöstä jää kiinni, se takavarikoidaan päivän ajaksi.
Hänen mukaansa yläkoulun ensimmäisenä vuotena moni käytti puhelinta pöydän alla tunnin aikana. Nyt sitä ei tee enää kukaan, hän sanoo.
Kvam tiedostaa, että hän ei ehkä edusta 15-vuotiaiden mielipide-enemmistöä.
– Suurin osa ikäisistäni haluaisi, että puhelin olisi sallittu. Mutta minun mielestäni kielto ei ole ollut iso juttu.
Avaa kuvien katselu
Magnus Kvam sanoo käyttävänsä sosiaalista mediaa tunnin tai pari päivässä. Hän pelaa mielummin tietokoneella kuin roikkuu somessa. Kuva: Terhi Liimu / Yle
Myös Ida Kvamin koulussa jotkut oppilaista kiertävät sääntöjä. Osalla hänen kavereistaan on vanhemman lupa olla somessa ikärajasta huolimatta.
– Meidän luokalla on oikeastaan vain yksi, joka käyttää puhelinta päivän aikana. Usein hän katsoo sitä vessassa.
Norjan uusi laki on ollut juuri lausuntokierroksella. Aikataulua voimaantulosta ei ole asetettu. Kun ehdotus on valmis, se vaatii vielä parlamentin hyväksynnän.
Todennäköisesti Ida Kvam ehtii siis täyttää 13 vuotta ja päästä someen – ennen kuin se mahdollisesti taas kielletään häneltä toviksi.