Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvoitteet siirtyvät rakennusten omistajien vastuulle vuodenvaihteesta, ja se merkitsee muutoksia.
Käytännössä ne näkyvät eritoten omistus- ja vuokrataloyhtiöiden asukkaille kerros- ja rivitaloissa.
– Onhan se massiivinen muutos, kun aiemmin on ollut ajatuksena, että asukas vastaa palovaroittimista ja niiden toiminnasta, luonnehtii Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo.
Tammikuun alusta alkaen rakennusten omistajien, kuten asunto-osakeyhtiöiden ja vuokratalojen omistajien, tulee huolehtia, että asuntojen palovaroittimet ovat asianmukaisessa kunnossa ja että niitä on riittävä määrä asunnon kokoon nähden.
– Ajatuksena on, että tämä pysyy paremmin hanskassa ja pystytään paremmin varmistamaan, että varoittimia on asunnossa asianmukainen määrä ja ne ovat toimintakuntoisia, Rintamo kertoo.
Asukkaalla on velvollisuus ilmoittaa viipymättä rakennuksen omistajalle eli esimerkiksi taloyhtiön huoltoon, jos palovaroittimen toiminnassa on vikaa tai häiriöitä.
Hyvä valmius
Palovaroittimet tulivat pakollisiksi asuinrakennuksiin vuonna 2000.
Rintamo arvioi, että taloyhtiöillä on varsin hyvä valmius ottaa vastuulleen palovaroittimien hankinta, huoltaminen ja asennukset. Isännöintiliittoon on tullut jonkin verran kysymyksiä siitä, miten toimitaan, jos asukkailla on ollut jo entuudestaan itse hankittuja palovaroittimia asunnossa.
– On pohdittu, miten toimitaan, jos asukas ei enää halua enempää palovaroittimia asuntoon. Esimerkiksi tilanteissa, joissa varoittimet ovat jo entuudestaan osana älyjärjestelmää. Tällöin voi tuntua hassulta, että huoneistoon asennetaan vielä lisää varoittimia.
Rintamo toteaa, että tuolloin vaihtoehtona on hyväksyä lisävaroittimet tai tehdä sopimus taloyhtiön kanssa siitä, että yhtiö ottaa huollettavakseen asukkaan omat varoittimet. Tosin yhtiöllä ei välttämättä olisi intressiä pitää vastuullaan erilaisia, eri-ikäisiä ja eri paikoissa olevia varoittimia, sillä niiden hallinnointi olisi vaikeaa.
Tuhansia tulipaloja
Asuinrakennuksissa sattuu vuosittain vajaat kolmetuhatta tulipaloa. Tiedot perustuvat Pelastusopiston kokoamiin tilastoihin. Kotien tulipalojen syyt liittyvät usein ruuanlaittoon ja saavat alkunsa keittiöstä. Pienimmät palonalut eivät aina tule viranomaisten tietoon, sillä esimerkiksi liesipaloja sammutellaan myös omatoimisesti.
Jos asunnossa syttyy tulipalo, toiminta-aikaa on vain muutamia minuutteja, muistuttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) johtava asiantuntija Jan Meszka. Hän korostaa etukäteisvarautumista.
– Ennakkoon kannattaa kaikkien perheenjäsenten kanssa miettiä, miten toimitaan, jos asunnossa syttyy tulipalo tai varoitin hälyttää. On tosi tärkeää, että myös lapset tietävät, miten toimia, minne ja mitä reittiä mennään ja mitä sen jälkeen tehdään. Kenelle ilmoitetaan, mihin kokoonnutaan ja miten hälytetään apua 112-numerosta.
Jos asunnossa pystyy vielä toimimaan turvallisesti, voi alkavaa paloa yrittää sammuttaa itseään vaarantamatta. Jos alkusammutus ei ole turvallisesti mahdollista, olisi avoinna olevat ikkunat ja ovet hyvä sulkea poistuessa. Meszka kiteyttää silti kaikkein olennaisimman selkeään neuvoon.
– Tärkeintä on, että ihminen pelastaa itsensä ja läheisensä ja muut välittömässä vaarassa olevat ja varoittaa muita.
Lähteenä myös sisäministeriön, pelastustoimen ja Tukesin verkkosivut.