Vientijohtajakyselyn mukaan yritykset odottavat kasvua vuodelle 2026. Vauhtia haetaan Saksassa alkavista miljardiluokan uudistuksista.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz laittoi liikkeelle tuhannen miljardin euron investointipaketin infrastruktuuriin ja puolustukseen. Investointien odotetaan alkavan jo 2026. Inka Soveri
Kauppakamarien vientiyrityksille suunnatun kyselyn vastaajista jopa 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten samaan aikaan kasvua odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä.
Keskuskauppakamarin tiedotteen mukaan odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin kysymys esitettiin ensimmäisen kerran.
Keskuskauppakamarin mukaan piristyneistä ja toiveikkaista tunnelmista kertoo myös se, että viime vuonna vastaavaan aikaan 11 prosenttia yrityksistä odotti viennin laskevan seuraavana vuonna, kun tänä vuonna laskua odotti vain seitsemän prosenttia yrityksistä.
– Vastanneista vientialan yrityksistä kaksi kolmasosaa arvelee viennin kasvavan ensi vuonna. Tämä on vastaavista kysymyksistämme paras tulos koko mittaushistoriamme aikana. Erityisesti yritykset kokevat näkymiään kirkastavan panostukset puolustussektoriin sekä vihreään siirtymään, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo tiedotteessa.
Vientinäkymänsä heikommiksi arvioivat vastaajat kertoivat syyksi useimmiten taantuvan maailmantalouden sekä heikentyneen kysynnän.
Miljardien uudistukset tulossa
Viennin ajureiksi toivotaan erityisesti Saksan miljardiluokan investointeja infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja puolustukseen.
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ajoi maaliskuussa läpi tuhannen miljardin euron investointipaketin, josta 500 miljardia käytettäisiin puolustukseen ja 500 miljardia infrastruktuurin kehittämiseen.
Jopa 44 prosenttia vastaajista arvioi hyötyvänsä Saksan panostuksista. Vain 24 prosenttia totesi, ettei tule niistä hyötymään.
– Saksan miljardiluokan uudistukset infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille merkitsevät mahdollisuuksia myös Suomen vientiyrityksille. Erityisesti saksalaisinvestoinneista uskovat vastausten perusteella hyötyvänsä rakennusala sekä puolustussektori, Pohjanheimo kuvailee.
Jopa 91 prosenttia yrityksistä toteaa, ettei ole siirtänyt toimintaa tai tuotantoa Yhdysvaltoihin presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan takia. Sen sijaan EU-maat kiinnostavat markkina-alueena 80 prosenttia vastaajista, kun Pohjoismaiden kohdalla sama luku on 48 prosenttia.
Yhdysvaltojen kiristynyt tullipolitiikka on aiheuttanut myös sen, että 22 prosenttia vastaajista kertoi kasvattavansa liiketoimintaansa EU-maissa ja Euroopan talousalueella. 53 prosenttia vastaajista katsoo Yhdysvaltojen merkityksen liiketoiminnalleen pysyneen ennallaan. 30 prosentilla vastaajista merkitys on kasvanut.
– Vastauksissa näkyy selkeästi tämänhetkinen geopoliittinen tilanne: Yhdysvaltojen arvaamattomuus mietityttää vientiyrityksiä. Vastaajat näkevät sen sijaan EU-maat sekä Pohjoismaat turvallisina ja entistä tärkeämpinä kauppakumppaneina, Pohjanheimo muotoilee.
Joulukuun alussa tehtyyn kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastasi 126 vientiyritystä ympäri Suomen.