Pääkirjoitus|Venäjällä on Euroopan suhteen toimiva ihmease: eurooppalaisten arkuus ja sodan pelko.
Venäjän johtaja Vladimir Putin julisti joulukuun alussa: ”Emme suunnittelee sotaa Eurooppaa vastaan. Mutta jos Eurooppa sitä haluaa, ja sen aloittaa, me olemme valmiita vaikka heti.”
Suomessa Putinin uho ei herättänyt kovin suurta huomiota, sillä me emme ole laskeneet suojaustamme samalla tavalla kuin on tehty muualla. Lisäksi suomalaiset ovat muutenkin seuranneet tarkasti Putinin manipuloivia lausuntoja.
Putin voi olla täynnä hymyä ja rauhaa, mutta uhkailla seuraavassa hetkessä maailman tuholla. Molemmilla viesteillä on kuitenkin pelkkää välinearvoa, ei totuusarvoa. Uusimman uhkauksen tarkoitus oli saada eurooppalaiset vetäytymään turvatakuiden tarjoamisesta Ukrainalle.
Tosiasiassa Venäjä ei ole materiaalisesti valmis sotaan Euroopan maiden eikä varsinkaan Naton kanssa. Maa ei ole pian neljän vuoden sotimisella onnistunut nujertamaan selvästi pienempää ja heikompaa Ukrainaa vaan on menettänyt kulutussodassa niin paljon miehiä ja kalustoa, että niiden korvaamiseen arvioidaan kuluvan ainakin 5–10 vuotta.
Heikkoutensa peittääkseen Putin julkistaa säännöllisesti videoita uusista superaseistaan, joiden toimintakyvystä ei ole suurtakaan varmuutta. Yksi ihmease Putinilla kuitenkin on: eurooppalaisten pelko. Putinin lausunnon jälkeen yhdeksän pääosin läntisen EU-maan asukkailta kysyttiin, uskovatko he maansa pystyvän puolustautumaan Venäjän hyökkäystä vastaan. Vastaajista 69 prosenttia ei uskonut.
Kun ei uskota onnistumiseen, ei uskalleta edes yrittää. Läntisen Euroopan maat ovat säännöllisesti maailman pohjakastissa, kun kysytään valmiutta taistella oman maan puolesta. Esimerkiksi saksalaisista siihen on valmis vain noin joka viides. EU-maiden keskiarvo on noin 30 prosenttia, muun maailman kaksi kertaa korkeampi.
Näitä numeroita luetaan tarkasti paitsi Venäjällä myös Yhdysvalloissa. Ne ovat saaneet Donald Trumpin hallinnon pitämään läntistä Eurooppaa heikkona ja hyödyttömänä. Itäisen Euroopan maissa maanpuolustustahtoa on enemmän. Missään sitä ei kuitenkaan ole yhtä paljon kuin suomalaisissa: 80 prosenttia vastaajista sanoi tuoreimmassa Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyssä olevansa valmis puolustamaan Suomea.
Ruotsalaisten maanpuolustustahto on eurooppalaisittain korkealla tasolla, mutta kyvyt herättävät epäilystä. Alkuviikosta julkaistussa kyselyssä Ruotsin puolustuskykyyn luotti vain viidesosa suomalaisista. Tilanne voi olla paranemassa, sillä Ruotsi palautti vuonna 2017 osittaisen asevelvollisuuden ja varustautuu vauhdilla. Se on hyvä uutinen, sillä Ruotsilla riittää sitä, mitä Suomelta puuttuu: rahaa.